Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Katsaus verolainsäädännön muutoksiin 2022

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2022)

Ansiotulon verotukseen on tällekin vuodelle tehty hallitusohjelman mukainen jokavuotinen ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus. Kotitalousvähennykseen on tehty määräaikaisia kohdennettuja parannuksia, jotka koskevat öljylämmityksestä luopumista ja tavanomaista kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä.

Ansiotulon verotus

Ansiotulon verotukseen tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla vuodelle 2022 arvioidun 3,0 prosentin ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti.

Valtionverotuksessa sovellettava ansiotulon progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta
19 200 8,00 6,00
28 700 578,00 17,25
47 300 3 786,5 21,25
82 900 11 351,5 31,25

Myös työtulovähennyksen enimmäismäärää on nostettu 1840 eurosta 1930 euroon. Työtulovähennyksen kertymäprosenttia on korotettu 12,7 prosentista 13 prosenttiin tähän vähennykseen oikeuttavien vuotuisten ansiotulojen 2500 euroa ylittävältä osalta. Työtulovähennyksen poistumaprosenttia on korotettu 1,89 prosentista 1,96 prosenttiin vuotuisen puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Työtulovähennys tehdään ennen muita tulosta tehtäviä vähennyksiä. Työtulovähennystä ei myönnetä puhtaan ansiotulon noin 131 500 euroa ylittävältä osalta. Eläketulo ei oikeuta työtulovähennykseen, vaikka se on ansiotuloa ja lykättyä työtuloa.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä on noussut 3630 eurosta 3740 euroon. Muutoin perusvähennys pysyy ennallaan.

Asteikkotarkistus samoin kuin työtulo- ja perusvähennyksen muutokset koskevat myös yritystulon ansiotulo-osuutta, mm. maatalouden ansiotuloa.

Asuntolainan koroista saa vielä vuonna 2022 vähentää 5 prosenttia. Vuonna 2023 vähennysoikeus poistuu kokonaan.

Tuloveroasteikon verotettavan tulon alarajan nostaminen pienentää automaattisesti valtionverotuksen eläketulovähennystä. Tämä johtuu ko. vähennyksen enimmäismäärän laskentasäännöksestä.

Kotitalousvähennyksen muutokset

Kotitalousvähennystä on vuosiksi 2022-2027 korotettu öljylämmityksestä luopumisen osalta. Enimmäismäärä on nykyisen 2250 euron asemesta 3500 euroa. Vähennettävä prosenttiosuus nousee yrittäjälle maksettavan työkorvauksen osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin. Muiden asunnon ja vapaa-ajan asunnon perusparannus- ja kunnossapitotöiden vähennysprosentti on jatkossakin työkorvauksesta 40 ja palkasta 15.

Poistettava öljylämmitysjärjestelmä korvataan muulla kuin fossiilisia polttoaineita käyttävällä lämmitysjärjestelmällä. Muu julkinen tuki poistaa mahdollisuuden kotitalousvähennykseen.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennysprosentteja korotetaan myös tavanomaisen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta numeroittain aivan samansuuruisesti kuin öljylämmityksestä luopumisessa, mutta vain kahden vuoden ajaksi eli vuosiksi 2022-2023.

Omavastuu on edelleen 100 euroa.

Miten kotitalousvähennyksen voi jakaa?

Vuosina 2022-2023 on mahdollista kohdistaa koko 3500 euron kotitalousvähennys joko öljylämmityksestä luopumiseen tai tavanomaiseen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöhön. Se voidaan myös jakaa näihin kahteen tarkoitukseen tai jättää enintään 2250 euroa käytettäväksi muihin asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustöihin kuin öljylämmityksestä luopumiseen.

Vuosina 2024-2027 kotitalousvähennyksen 3500 euron enimmäismäärään voi sisältyä muun vähennyskelpoisen työn kuin öljylämmityksestä luopumisen perusteella tehtävää vähennystä enintään 2250 euroa. Tämä 2250 euron vähennyskiintiö on käytettävissä joko kokonaan tai osittain muihin asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustöihin kuin öljylämmityksestä luopumiseen. Vaihtoehtoisesti kyseistä 2250 euron vähennyksen osaa voi myös kohdistaa joko kokonaan tai osittain tavanomaiseen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöhön. 2250 euron yhteismäärä ko. kahteen tarkoitukseen ei kuitenkaan saa ylittyä. Vähennyksen verovelvollisuuskohtaisuudesta johtuen puolisoilla vähennysoikeus on kaksinkertainen.

Yhteismetsien metsävähennystä rajattiin – ei käytännön merkitystä

Tuloverolakiin on vuoden 2022 alusta tehty muutos, jonka mukaan yhteismetsällä on oikeus metsävähennyksen tekemiseen verovuonna 2022 tai sen jälkeen hankittujen metsien perusteella vain, jos sen osakaskunnan osuuksista verovuoden päättyessä on vähintään puolet luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistuksessa eikä luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistus perustu rahastosijoituksiin. Muutoksella ei ole käytännön merkitystä, sillä metsärahastot ovat tätä nykyä erikoissijoitusrahastoja, jotka eivät tarvitse verosuunnitteluunsa yhteismetsäkonstruktiota, koska ne ovat verovapaita tuloverosta. Tehdyllä tuloverolain muutoksella ei näin ollen ole vaikutusta metsään sijoittavien erikoissijoitusrahastojen metsäkiinteistöhankintoihin. Yhdenkertaisen verotuksen periaatteen mukaan sijoitusrahasto-osuuksien omistajat maksavat pääomatulon veron saamistaan sijoitusrahasto-osuuksien voitto-osuuksista ja luovutusvoitoista. Ulkomaalaiset sijoittajat eivät käytännössä maksa veroa Suomessa sijaitsevista erikoissijoitusrahastomuotoisista metsärahastoista saaduista tuotoista, koska yleensä kansallinen lainsäädäntö ja verosopimukset estävät tämän.

Yhteismetsäosuuksien hankintavelan korkovähennysoikeus selvennettiin

Yhteismetsäosuuden hankintavelan korot on säädetty vähennyskelpoisiksi 1.1.2021 lähtien. Eduskunta aikaisti voimaantuloa yhdellä vuodella, sillä hallituksen esityksessä voimaantuloaika oli 1.1.2022.

Valtiovarainvaliokunta piti tulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden, kuten yhteismetsän osuuden hankintaan kohdistuvan velan koron vähennyskelvottomuutta hyvin tulkinnanvaraisena. Verotuskäytäntö on koron vähennysoikeuden osalta muuttunut ilman lain nimenomaista säännöstä Verohallinnon ohjeen nojalla, mitä voidaan pitää ongelmallisena verovelvollisen oikeusvarmuuden ja ennustettavuuden näkökulmasta. Muutos on luonteeltaan oikeustilaa selventävä.

Valiokunta katsoo, että yhteismetsän osakkaan verotuksessa tulee ottaa huomioon verojärjestelmän rakenne kokonaisuutena. Verotuksen tehokkuusperiaate ja hallinnolliset syyt vaikuttivat aikanaan siihen, että tuloverotuksessa yhteismetsää päädyttiin 1.1.1993 lähtien verottamaan erillisenä verovelvollisena lukuisten osakkaiden sijaan. Samalla säädettiin kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, ettei yhteismetsän osakkaan veronalaisena tulona pidetä hänen saamaansa osuutta yhteismetsän tulosta Lainsäädännössä ei ole otettu kantaa, että tulonhankkimiskäytännössä olevan yhteisetuuden osuuden, kuten yhteismetsäosuuden hankintaan kohdistuvan velan korot olisivat tuloverolaissa tarkoitettuja verovapaan tulon hankintaan kohdistuvia vähennyskelvottomia menoja.

Valiokunta piti tulkinnanvaraisen tilanteen johdosta ja edistääkseen verovelvollisen oikeusvarmuutta tarpeellisena muuttaa koron vähennyskelpoisuuden osalta lain voimaantulosäännöstä siten, että vähennyskelpoisuutta sovelletaan jo vuoden 2021 verotuksessa. Säännöksen takautuva soveltaminen on mahdollista, koska se merkitsee muutosta verovelvollisen eduksi.

Korotetut poistot

Maataloutta harjoittava verovelvollinen saa tehdä verovuosina 2020-2025 käyttöönotetuista, uusista koneista, kalustosta ja laitteista kahdenkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Aikaa on siis pidennetty kattamaan myös verovuodet 2024 ja 2025. Enimmäispoisto on 25 prosentin asemesta 50 prosenttia.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys

Maatalouden harjoittajalla ja elinkeinotoiminnan harjoittajalla on verovuosina 2021-2027 oikeus tehdä maatalouden (MVL) tai elinkeinotoiminnan (EVL) tulostaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintalaskuihin perustuva vähennys. Lisävähennyksen määrä verovuosina 2022-2027 on 150 prosenttia hyväksyttävistä alihankintalaskujen eristä, kun se vielä verovuonna 2021 on vastaavasti 50 prosenttia. Jos hanke on alkanut vuonna 2021 ja jatkuu seuraavina vuosina, korkeampaa 150 prosentin lisävähennystä sovelletaan siltä osin kuin hankkeeseen liittyvät lisävähennykseen oikeuttavat menot kohdistuvat verovuosille 2022-2027.

Lisävähennyksen korottaminen 150 prosenttiin merkitsee toteutuneiden menojen vähentämistä verovuodesta 2022 alkaen 2,5-kertaisena, kun vähennysoikeus vielä verovuonna 2021 on 1,5-kertainen.

Lisävähennyksen verovuosikohtainen euromääräinen enimmäismäärä on 500 000 euroa, kun taas lisävähennystä ei myönnetä lainkaan, jos verovuonna vähennettävä määrä jäisi alle 5000 euron. Lisävähennystä ei myönnetä siltä osin kuin verovelvollinen on saanut suoraa valtion tukea tai muuta julkista tukea hankkeeseen liittyvien alihankintalaskujen kattamiseksi.

Lisävähennys myönnetään tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation kanssa tehdyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Lisävähennyksen perusteena on verovelvollisen tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatiolle suorittama tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvä alihankintalasku.

Lisävähennys luetaan poikkeuksellisesti osaksi maatalouden tai elinkeinotoiminnan tappiollista tulosta. Yritys voi hyödyntää tappiot edellyttäen, että sen toiminta kääntyy voitolliseksi kymmenen seuraavan vuoden kuluessa.

Valiokunta korostaa, että verotuksen kautta myönnettävät tuet ja suorat tuet täydentävät toisiaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että eri yrityksille kohdistetut kannustimet kohtelevat yrityksiä yhdenmukaisesti ja että tässä arvioinnissa huomioidaan myös maatalouden tutkimus- ja kehittämistoiminta täysin yhdenmukaisesti muun elinkeinotoiminnan kanssa. Lisävähennys voi toimia joillekin maatiloille ja maaseutuyrityksille merkittävänä kannustimena panostaa pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mikä tuottaa uusia keinoja toiminnan kannattavuuden ja ilmastokestävyyden parantamiseen.

Lisävähennyksen ongelmaksi jäi se, että lisävähennys ei koske yrityksen omia tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja. Lisävähennyksen kytkeminen tutkimusyhteistyöhön yliopiston tai tutkimuslaitoksen kanssa ei välttämättä ole tehokkain tapa antaa tukea tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Turpeen energiaverotuksen muutokset

Polttoturpeen valmisteverottoman käytön soveltamisalaa on laajennettu vuosiksi 2022-2029. Vuosina 2022-2026 valmisteverotonta on laitoskohtaisesti enintään 10 000 megawattitunnin vuotuinen käyttö ja vuosina 2027-2029 enintään 8000 megawattitunnin vuotuinen käyttö. Em. verottomuusrajat koskevat kaikkia polttoturvetta käyttäviä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia. Ennen vuotta 2022 laitoskohtainen valmisteverottoman käytön vuotuinen yläraja oli 5000 megawattituntia, jonka ylityttyä laitoksen koko polttoturpeen käyttö oli valmisteverollista.

Polttoturpeen verotuksessa päätettiin ottaa käyttöön myös ns. lattiahintamekanismi, jonka avulla varmistetaan turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästöoikeuden hinta laskisi matalalle tasolle. Tämä merkitsisi nykyisellä verotasolla lisäveron määräämistä, jos päästöoikeuden hinta alittaisi tason 21,20 euroa hiilidioksiditonnilta. Asiantuntijat pitivät valiokuntakuulemisessa äärimmäisen epätodennäköisenä, että päästöoikeuden hinta laskisi alle esitetyn kynnyshinnan ja lattiahintamekanismi näin aktivoituisi.

Turpeen käyttäjien rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvollisuus säädettiin koskemaan turpeen verollisen käytön lisäksi myös niitä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia, jotka käyttävät polttoturvetta lämmön tuotantoon alle verottomaksi säädetyn rajan. Turpeen pienkäyttäjän rekisteröinti on kertaluonteinen ja maksuton. Se tehdään toiminnan alkaessa. Toimija ilmoittaa käyttämänsä polttoturpeen määrän kerran vuodessa Verohallinnolle. Rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvollisuus on yhdenmukainen muun valmisteverotuksen kanssa.

Valiokunta ei nähnyt perustetta asettaa rekisteröintivelvoitteelle erillistä alarajaa. Myöskään maatiloja ei valiokunnan käsityksen mukaan tullut sulkea kategorisesti rekisteröintivelvoitteen ulkopuolelle, sillä polttoturpeen käyttö voi olla merkittävää esimerkiksi kasvihuoneissa. Rekisteröitymisvelvoite ei sen sijaan koske kotitalouksia ja niihin verrattavia toimijoita niiden käyttäessä polttoturvetta omaan lämmöntuotantoon.

Muita energiaverotuksen muutoksia

Biokaasu on vuoden 2022 alusta sisällytetty liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen. Samalla biokaasulle on asetettu valmistevero. EU:n valtiontukisääntelyn mukaan jakeluvelvoitetta ja valmisteveron alennusta ei voi soveltaa samanaikaisesti.

Biokaasun valmistevero liikennekäytössä muodostuu muiden energiatuotteiden tavoin biokaasun ominaisuuksien perusteella energiasisältö- ja hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta. Kestävästi tuotettu biokaasu on käytännössä hiilidioksidiverotonta, jolloin sen verotaso on puolet maakaasun verosta. Biokaasun verotasoa pidettiin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa perusteltuna.

Biokaasun lämmitys- ja työkonekäyttö säilyy valmisteverottomana. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käytetty biokaasu on valmisteverotonta sähköntuotannossa muun sähköntuotannon tavoin. Vastaavasti kestävä biokaasu on valmisteverotonta yhteistuotannon lämmityspolttoaineena, kuten erillisessä lämmöntuotannossa. Pientuotannossa biokaasu säilyy valmisteverottomana.

Ammattimainen kalankasvatus ja muu vesiviljely, esim. äyriäisten kasvatus on 1.1.2022 lukien otettu maatalouden energiaveron palautusjärjestelmän piiriin. Vesiviljely on näin ollen tullut polttoöljyjen valmisteveron palautuksen piiriin. Sähkön valmisteveron alennus toteutetaan palauttamalla hakemuksesta vuosittain sähköveroluokkien I ja II välistä erotusta vastaava valmisteveron määrä. Menettely on siis kaikilta osin sama kuin maataloudessa.

Autovero

Autoverotaulukkoa on muutettu siten, että alin vero on laskettu 2,7 prosentista nollaan. Muutos merkitsee käytännössä sitä, että niistä henkilö- ja pakettiautoista, joiden käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, ei suoriteta autoveroa. Samalla näistä autoista kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa on korotettu.

Lain muutos on tullut voimaan 1.1.2022. Muutettua autoverotaulukkoa sovelletaan kuitenkin autoihin, jotka on verotettu 1.10.2021 ja 31.12.2021 välisenä aikana. Verohallinto maksaa autoveron takaisin oikaisupäätöksellä ilman hakemusta. Ajoneuvoveron perusveron korotus koskee autoja, jotka on käyttöönotettu 1.10.2021 tai sen jälkeen. Korotettua ajoneuvoveron perusveroa kuitenkin sovelletaan vasta 1.10.2023 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon.

Täyssähköisten henkilö- ja pakettiautojen autovero on vuonna 2022 keskimäärin noin 1200 euroa, mutta yksittäisen auton veron määrä vaihtelee noin 500 eurosta yli 4000 euroon. Ajoneuvoveron perusvero kasvaa kaikilla korotuksen piiriin kuuluvilla autoilla 65 euroa vuodessa eli nykyisestä 53,29 eurosta 118,29 euroon. Ajoneuvoveron perusveron korotus perustuu laskennallisesti keskimääräiseen 1200 euron autoveroon, joka vastaa hieman alle 50 000 euron hintaista täyssähköautoa. Täyssähköauton hankintatuki ja täyssähköisen työsuhdeauton alennettu verotusarvo edellyttävät enintään 50 000 euron hintaista täyssähköautoa. Näin eri hankintakannusteet täydentävät tosiaan johdonmukaisella tavalla

Alkoholiveron muutos

Tämän vuoden alusta on pantu täytäntöön alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamista koskeva EU:n direktiivin muutos. Muutoksen jälkeen alkoholipitoisuudeltaan yli 0,5-, mutta enintään 3,5-tilavuusprosenttisen oluen alkoholivero on 28,35 senttiä senttilitralta etyylialkoholia. Muutos on, että alkoholipitoisuudeltaan yli 0,5-, mutta enintään 2,8-prosenttisen oluen vero on noussut 25,75 sentistä 28,35 senttiin senttilitralta etyylialkoholia. Yli 2,8-, mutta enintään 3,5-prosenttisen oluen vero on laskenut 38,05 sentistä 28,35 senttiin senttilitralta etyylialkoholia. Yli 3,5-prosenttisen oluen alkoholivero on pysynyt ennallaan eli 38,05 sentissä senttilitralta etyylialkoholia.

Oluen pientuotantoalennukseen ei ole tehty muutoksia. Pieni riippumaton valmistaja voisi jatkossa antaa pientuotantotodistuksen itse, kuten EU:n muutosdirektiivi edellyttää.

Tupakkaveron muutos

Tupakkaveroa korotetaan kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus on jo toteutettu tämän vuoden alussa, toinen toteutuu tämän vuoden heinäkuun alussa, kolmas vuoden 2023 alussa ja neljäs vuoden 2023 heinäkuun alussa. Lisäksi lakiin on lisätty uusi kuumennettavien tupakkatuotteiden veroluokka.

Korotusten seurauksena savukkeiden hinnat nousevat yhteensä keskimäärin 11 prosenttia ja kääretupakan hinnat keskimäärin 35 prosenttia.

Arpajaisvero

Yksinoikeudella toimeenpantaviin arpajaisiin sovellettava verokanta, jota jo vuodelle 2021 alennettiin väliaikaisesti 12 prosentista 5,5 prosenttiin, on alennettu vuosiksi 2022 ja 2023 väliaikaisesti 5,0 prosenttiin. Veikkaus Oy:n maksettavaksi tulevan arpajaisveron määrä alentuu vuonna 2022 noin 99 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa vastaavasti yhtiön tuottoa. Täten tuotoista jää jaettavaksi 99 miljoonaa euroa enemmän avustuksia kuin jäisi ilman verokannan alentamista. Tämä vähentää tuoton alenemisesta järjestöille aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia.

Yhtiön tuotoista käytetään 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen ja taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen, 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja 4 prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

Arvonlisäverolain muutos

Koronapandemian kotitestaukseen kuluttajille myytävät testit on vapautettu arvonlisäverosta vuoden 2022 ajaksi.

Osakesäästötilin veronkorotus

Verotusmenettelylakiin on lisätty säännös, jonka mukaan osakesäästötilin veronkorotus jätetään määräämättä, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä, mutta verovuoden aikana säästövaroja on ollut enintään yhdellä osakesäästötilillä. Lisäksi säännökseen on sisällytetty veronkorotuksen määräämättä jättäminen tai alentaminen erityisen syyn perusteella. Osakesäästötilin veronkorotuksen tarkoituksena on ollut sanktioida osakesäästötilillä olevan 50 000 euron talletuskaton kiertäminen avaamalla useampia osakesäästötilejä.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri