Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Katsaus verolainsäädännön muutoksiin 2021

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2021)

Vuoden 2021 alusta voimaan tulleista verolainsäädännön muutoksista merkittävimmät koskevat tulo- ja energiaverotusta. Maataloudelle palautetaan kevyen polttoöljyn valmisteveron korotus ja palautusta nostaa myös maataloudessa käytetyn sähkön valmisteveron alentaminen EU-minimiin. Maa- ja metsätalouden investointien kertapoistorajojen korotus palvelee ensisijaisesti verotuksen yksinkertaistamistavoitetta.

Ansiotulon verotus

Ansiotulon veroasteikkoon tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla vuodelle 2021 arvioidun 2,5 prosentin ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti.

Valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikko on vuonna 2021 seuraava:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta
18 600 8,00 6,00
27 900 566,00 17,25
45 900 3 671,00 21,25
80 500 11 023,50 31,25

Myös työtulovähennyksen enimmäismäärää on nostettu 1770 eurosta 1840 euroon. Työtulovähennyksen kertymäprosenttia on korotettu 12,5 prosentista 12,7 prosenttiin tähän vähennykseen oikeuttavien vuotuisten ansiotulojen 2500 euroa ylittävältä osalta. Työtulovähennyksen poistumaprosenttia on korotettu 1,84 prosentista 1,89 prosenttiin vuotuisen puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Työtulovähennys tehdään ennen muita tulosta tehtäviä vähennyksiä. Työtulovähennystä ei myönnetä puhtaan ansiotulon noin 131 000 euroa ylittävältä osalta. Eläketulo ei oikeuta työtulovähennykseen, vaikka se on ansiotuloa ja lykättyä työtuloa.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä on noussut 3540 eurosta 3630 euroon. Muutoin perusvähennys pysyy ennallaan.

Asteikkotarkistus samoin kuin työtulo- ja perusvähennyksen muutos koskevat myös yritystulon ansiotulo-osuutta, mm. maatalouden ansiotuloa.

Edellä esitetyt muutokset keventävät ansiotulon verotusta kaikissa tuloluokissa. Kiristävään suuntaan vaikuttavat veronluonteisten maksujen muutokset, joista yrittäjiä koskee sairausvakuutuksen päivärahamaksun nousu 0,20 prosenttiyksiköllä ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun aleneminen 0,02 prosenttiyksiköllä. Palkansaajia koskee lisäksi työttömyysvakuutusmaksun korotus 0,15 prosenttiyksiköllä. Oma lukunsa on kuntakohtaisesti määräytyvä kunnallisveroprosentti.

Tuloveroasteikon verotettavan tulon alarajan nostaminen pienentää automaattisesti valtionverotuksen eläketulovähennystä. Tämä johtuu ko. vähennyksen enimmäismäärän laskentasäännöksestä.

Liikenteen työsuhde-edut

Työsuhdematkalippu on työnantajan työntekijöilleen antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu, joka on tarkoitettu vain asunnon ja työpaikan väliselle matkalle. Verovuodesta 2021 alkaen työsuhdematkalippu on kokonaan verovapaata tuloa 3400 euroon asti vuodessa. Aikaisempi 300 euron ja 750 euron välinen veronalainen osuus on poistunut. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta niin sanotusta liikkumisen palvelupaketista käsitellään verotuksessa verovapaana työsuhdematkalippuna 3400 euroon asti vastaavasti kuin joukkoliikenteen tarjoaminen erikseen.

Työnantajan työntekijälleen antama polkupyöräetu on verovuodesta 2021 alkaen verovapaata tuloa 1200 euroon asti vuodessa. Joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä enintään 3400 euroa.

Työsuhdeauton verotusarvoa on alennettu 170 eurolla kuukaudessa niiden autojen osalta, joiden autoverolaissa tarkoitettu hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometriä kohden. Kyse on määräaikaisesta muutoksesta vuosille 2021-2025. Muutos koskee sekä vapaana autoetuna että käyttöetuna annettavia työsuhdeautoja.

Sähkö- ja hybridiautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä on säädetty verovapaaksi eduksi vuosille 2021-2025. Sähkö- ja hybridiautojen latauslaite katsotaan osaksi työsuhdeauton lisävarusteita, eikä siitä siis veroteta erikseen.

Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja

Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja, joka perustuu tilikauden liikevaihtoon, on pienyritysten hallinnollisten velvoitteiden keventämiseksi korotettu 1.1.2021 10 000 eurosta 15 000 euroon. Alarajan korotus vähentää verovelvolliseksi rekisteröintejä sellaisten liiketoiminnan harjoittajien osalta, joiden myynti tapahtuu pääasiassa kuluttajille ja joiden myynnistä suoritettava vero ylittää yleensä vähennettävän veron. Arvion mukaan Suomessa on noin 6500 kuluttajamyyntiä harjoittavaa pienyrittäjää, joista noin 40 prosenttia toimii palvelualalla. Nämä liiketoiminnan harjoittajat toimivat noin 150 eri toimialalla. Eniten edustettuina ovat parturit ja kampaajat sekä kaudenhoitopalvelut.

Arvonlisäveron alarajahuojennus koskee 1.1.2021 alkaen liiketoiminnan harjoittajia, joiden tilikauden liikevaihto on yli 15 000 euroa, mutta enintään 30 000 euroa. Näitä liiketoiminnan harjoittajia on arvioitu olevan hieman yli 50 000. Alarajahuojennuksen piirissä olevat myyvät täydellä arvonlisäverokannalla, mutta saavat hakemuksesta arvonlisäveron palautusta niin, että lopputulemana arvonlisäveroprosentti saavuttaa asteittain lineaarisesti täyden määrän liikevaihdon noustessa 15 000 eurosta 30 000 euroon. Alarajahuojennus säilyy ennallaan lukuun ottamatta sitä, että alarajahuojennuksen euromääräinen vaikuttamisalue on nyt 15 000 euron ja 30 000 euron välinen tilikauden liikevaihto. EU:n jäsenvaltioiden mahdollisuus soveltaa alarajahuojennuksen kaltaisia asteittaisia verohelpotuksia poistuu 1.1.2025 alkaen arvonlisäverodirektiivin muutoksen vuoksi.

Arpajaisvero

Yksinoikeudella toimeenpantaviin arpajaisiin sovellettava verokanta on alennettu 12 prosentista 5,5 prosenttiin vuodeksi 2021. Näin ollen Veikkaus Oy:n vuodelta 2021 maksettavaksi tulevan arpajaisveron määrä alentuu noin 80 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa vastaavasti yhtiön tuottoa ja yhtiön tuotoista avustuksia saavien tahojen taloudellisia toimintaedellytyksiä.

Veikkaus Oy:n tuotoista käytetään 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen, 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja 4 prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

Alkoholivero

Matkustajatuonnin määrällisten tuontirajoitusten poistuessa vuonna 2004 alkoholiveroa alennettiin keskimäärin 33 prosentilla. Veronalennuksella haluttiin ohjata alkoholinkulutusta matkustajatuonnin sijasta Suomessa verotettaviin tuotteisiin. Vuoden 2004 veronalennuksen jälkeen alkoholiveroa on korotettu maltillisesti seitsemän kertaa. Pienpanimoiden verotukea on kasvatettu.

Veronkorotusten tavoitteena on ollut valtion tulojen kasvattamisen ohella alkoholin kokonaiskulutuksen ja sitä kautta alkoholin käyttöön liittyvien haittojen vähentäminen. Tavoitteena on ollut mitoittaa veronkorotukset niin, ettei alkoholijuomien hinnannousu johtaisi merkittävässä määrin kotimaisen myynnin korvautumiseen matkustajatuonnilla.

Alkoholijuomien valmisteveroa on korotettu 1.1.2021 lähtien keskimäärin noin 5 prosenttia. Alkoholijuomien vähittäishinnat ovat nousseet arviolta keskimäärin runsaat 2 prosenttia.

Alkoholin valmisteveron korotus on noin 1,55 euroa litralta sataprosenttista alkoholia. Viinin veronkorotus on suurempi eli noin 1,90 euroa litralta sataprosenttista alkoholia. Viinin suuremmalla veronkorotuksella pienennetään veroeroa viinin ja muiden mietojen juomien välillä.

Tupakkavero

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan valmisteveroa korotetaan vuosina 2020-2021 keskimäärin 14 prosenttia. Tämä toteutetaan neljänä euromääräisesti yhtä suurena korotuksena puolen vuoden välein. Nyt on toteutunut kolme neljästä korotuksesta (1.1.2020, 1.7.2020 ja 1.1.2021). Viimeinen neljännes korotuksesta toteutuu 1.7.2021. Neljän veronkorotuksen yhteisvaikutus tupakan hintoihin on noin 12 prosenttia.

Tupakkaveroa on korotettu vuodesta 2009 lähtien lukuun ottamatta vuosia 2011 ja 2013. Vuosina 2016-2019 tupakkaveroa korotettiin puolen vuoden välein. Tämä puolivuotiskorotusten linja jatkuu vuosina 2020-2021.

Energiaverotus

Kevyen ja raskaan polttoöljyn, biopolttoöljyn, nestekaasun, kivihiilen, maakaasun, turpeen ja mäntyöljyn valmisteveroa on korotettu 1.1.2021 alkaen 2,7 eurolla megawattitunnilta. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon verotukea on alennettu poistamalla laskentasääntö, jonka mukaan lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden veroa alennetaan kertomalla kulutukseen luovutettu lämpö kertoimella 0,9.

Energiaintensiivisen teollisuuden (koskee mm. metsäteollisuutta) energiaveron palautus poistuu asteittain niin, etteivät yritykset enää vuodelta 2025 ole oikeutettuja palautukseen.

Valmisteveron korotukset kohdistettaisiin hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti tämän veron energiasisältöveron osuuteen, joka palautetaan maataloudelle voimassa olevan lain mukaan. Veronkorotus ei siis aiheuta palautus huomioon ottaen lisärasitusta maataloudessa käytetylle polttoöljylle. Jos valmisteveron korotus olisi kohdistunut hiilidioksidiveron osuuteen, maatalous ei olisi saanut sitä veronpalautuksena takaisin. Nestekaasua ei hyvästä yrityksestä huolimatta saatu palautukseen oikeutettujen polttoaineiden listalle, koska vihreille se ei sopinut. Viime kaudella eduskunta kiinnitti lausumassaan huomiota nestekaasun muita energiatuotteita huonompaan asemaan maatalouden palautusjärjestelmässä, mutta tuolloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo ei asiaa hoitanut kuntoon.

Sähköveroluokan II valmistevero on 1.1.2021 alkaen alennettu 0,69 sentistä kilowattitunnilta EU:n sallimalle vähimmäistasolle 0,05 senttiin kilowattitunnilta. Teollisuudessa, kaivostoiminnassa ja ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä sähkön valmisteveron EU-minimi toteutuu suoraan sähkölaskussa. Sähköveron EU-minimi ulotettiin lain muutoksella myös maatalouteen, jossa se toteutetaan nykyiseen tapaan palauttamalla vuosittain tehtävällä hakemuksella maataloudelle veroluokkien I ja II välinen erotus. EU-minimi on toteutettu nostamalla maatalouden sähköveron palautus 1,55 sentistä 2,19 senttiin kilowattitunnilta.

Tavanomaista on, että maatilan koko sähkön käyttö laskutetaan kotitalouksia koskevan I veroluokan mukaan, eikä erillisiä mittareita ole. Maatalouden sähkön käyttö on palautuksen hakemista varten erotettava yksityistalouden sähkön käytöstä, jonka arviointiin on käytettävissä toimivia laskennallisia perusteita.

Polttoöljystä ja sähköstä maataloudelle vuodesta 2021 lähtien maksettava valmisteveron lisäpalautus on vuositasolla yhteensä noin 13 miljoonaa euroa.

Kevyen polttoöljyn kuluttajahinta on valmisteveron korotuksesta johtuen noussut noin 3,3 senttiä litralta. Keskimääräisen öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannukset ovat nousseet noin 71 euroa vuodessa. Pientalojen omistajille myönnetään avustusta öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.6.2020 jälkeen ja syntyvät vuoden 2022 loppuun mennessä. Avustusta myönnetään 4000 euroa, kun pientalossa siirrytään kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun. Muita lämmitysmuotoja (ei kuitenkaan fossiilisia polttoaineita käyttäviä) avustetaan 2500 eurolla.

Parafiinisen dieselöljyn verotuki

Parafiininen dieselöljy on peruslaatuiseen dieselöljyyn nähden terveydelle haitallisia lähipäästöjä vähentävä polttoaine. Se ei sisällä rikkiä eikä aromaattisia yhdisteitä ja se vähentää typenoksidien määrää ja hiukkaspäästöjä. Parafiiniseen dieselöljyyn kohdistuva verotuki perustuu VTT:n selvitykseen laskennallisesta ympäristöhyödystä kaupunkialueilla vuoden 2010 mukaisella linja-autokannalla.

Laatuperusteinen valmisteveron palautus päätettiin poistaa, koska sille ei ajoneuvoteknologian kehittymisen myötä ole enää VTT:n uudempien tutkimusten mukaan perusteita uudenaikaisten pakokaasun puhdistusmenetelmien ansiosta.

Parafiinisen dieselöljyn verotuki poistuu kolmessa vaiheessa. Ko. tuki on alentunut yhden sentin litralta 1.1.2021. Lisäksi tuki alenee kaksi senttiä litralta 1.1.2022 ja samoin kaksi senttiä litralta 1.1.2023.

Tuen poistamisen vaikutusta dieselöljyn pumppuhintoihin on monista muuttuvista tekijöistä johtuen vaikeaa arvioida. Vuoden alussa toteutuneen muutoksen hinnankorotusvaikutus jäi selvästi alle yhteen senttiin litralta. Tuen poistuttua kolmessa vaiheessa kokonaan hinnankorotusvaikutus on kaiken kaikkiaan noin kolme senttiä litralta.

Luonnonsuojelualueiden kiinteistöverotus

Luonnonsuojelulain 24 §:n nojalla suojellut alueet on 1.1.2021 lähtien vapautettu kiinteistöverosta. Vapauttaminen koskee vain suojeltua maapohjaa, ei kiinteistöä olevia rakennuksia ja rakennelmia rakennuspaikkoineen.

Tavoitteena on vähentää esteitä uusien yksityisten suojelualueiden perustamiseen. Luonnonsuojelualueen voi perustaa ELY-keskus maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Perustamispäätös edellyttää maanomistajan ja ELY-keskuksen sopimusta aluetta koskevista korvauksista. Luonnonsuojelualueen perustamisperusteena voi olla esim. harvinainen eliölaji, erikoinen luonnonmuodostelma tai erityinen luonnonkauneus.

Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan yksityismailla sijaitsevia luonnonsuojelualueita oli vuoden 2020 alussa yhteensä 314 299 hehtaaria. Noin puolet luonnonsuojelualueista on vesialueita, jotka eivät kuulu kiinteistöveron piiriin. Lisäksi suojelualueisiin sisältyy muita verovapaita alueita, kuten metsää ja joutomaata. Luonnonsuojelualueita koskevan muutoksen vaikutus kuntien verotuloihin on vuositasolla arviolta vain 100 000-300 000 euroa.

Pienet kertapoistot

Pieniä kertapoistoja on korotettu verovelvollisten ja Verohallinnon hallinnollisen taakan vähentämiseksi. On myös hyvä, että kertavähennyksistä säädetään lailla, eikä asiaa jätetä vaihtelevan verotuskäytännön varaan. Näin verotus yhdenmukaistuu.

Maatalouden koneiden, kaluston ja laitteiden enintään 1200 euron suuruinen menojäännös saadaan verovuodesta 2021 lähtien poistaa kerralla. Vastaavaa säännöstä ei laissa ole ollut aikaisemmin.

Maatalouteen kuuluvan rakennuksen tai rakennelman enintään 1000 euron suuruinen poistamaton hankintameno vähennetään kertapoistona. Sääntely on siis rakennus- tai rakennelmakohtainen. Tämä säännös pysyy ennallaan.

Salaojien yms. osalta ei kertapoistosäännöstelyä laissa ole, eikä siihen sellaista nytkään lisätty.

Metsätalouden hankinta saadaan verovuodesta 2021 lähtien vähentää kerralla, jos sen hankintameno tai menojäännös on enintään 600 euroa. Aikaisemmin vastaava raja oli 200 euroa. Metsätalouden poistot lasketaan verotuskäytännössä hyödykekohtaisesti esim. jokaisen koneen tai laitteen osalta erikseen.

Sellaisten koneiden, kaluston ja laitteiden, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, hankintameno saadaan edelleen vähentää kokonaan sinä verovuonna, jona se on maksettu. Tämä säännös koskee sekä maatalouden että metsätalouden verotusta.

Korotetut poistot

Maataloutta harjoittava verovelvollinen saa tehdä verovuosina 2020-2023 käyttöön otetuista, uusista koneista, kalustosta ja laitteista kahdenkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäispoisto on 25 prosentin asemesta 50 prosenttia ja korotetun poiston saa tehdä em. neljänä verovuonna.

Asuntovelan korot

Asuntovelan koroista saa vuonna 2020 vähentää 15 prosenttia, vuonna 2021 10 prosenttia, vuonna 2022 5 prosenttia ja vuodesta 2023 lähtien ko. vähennysoikeus poistuu kokonaan.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys

Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset ovat oikeutettuja verovuosina 2021-2025 tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvän tutkimusyhteistyön lisävähennykseen. Tutkimusyhteistyön on tapahduttava määritelmän täyttävän tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation kanssa.

Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvien tutkimushankkeiden alihankintalaskuista. Lisävähennyksen vähimmäismäärä on 5000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa verovuotta kohden.

Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava verovelvollinen saa siis vähentää hyväksyttävän menon verotuksessaan 1,5-kertaisena normaalin yhdenkertaisen vähennyksen sijaan. Vähennyksen saa vain sellaisista menoista, joihin ei ole saatu suoraa julkista rahoitusta. Henkilöstön palkat eivät kuulu lisävähennyksen piiriin, koska ne vähennetään edelleen normaaleina tulonhankkimismenoina.

Käytännössä lisävähennys koskee esim. tilaustutkimusta tai tutkimusyhteistyötä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten perustutkimus on tällaisen organisaation verovapaata toimintaa, mutta tilaustutkimus ja yhteisrahoitteinen tutkimus on katsottu elinkeinotoiminnaksi, josta maksetaan tuloveroa ja arvonlisäveroa. Yritys voi hyödyntää lisävähennystä omassa verotuksessaan riippumatta siitä, mihin em. kategorioista toiminta yhteistyötahon näkökulmasta kuuluu. Lisävähennyksen perusteena tulee kuitenkin olla tutkimusorganisaation yritykselle osoittama tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskeva markkinaehtoinen lasku.

Listaamattoman osakeyhtiön henkilöstöanti

Listaamattoman osakeyhtiön henkilöstöantien uusi sääntely on tullut voimaan 1.1.2021. Se koskee merkintähetkellä elinkeinotoimintaa harjoittavaa yhtiötä, jolla voi tietenkin olla myös maataloutta.

Veronalaista ansiotuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa yhtiön osakkeelle lasketun matemaattisen arvon. Edun tulee olla henkilöstön enemmistön käytettävissä.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri