Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Katsaus verolainsäädännön muutoksiin 2019

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2019)

Vuoden 2019 alusta on tullut voimaan merkittäviä verolainsäädännön muutoksia. Maa- ja metsätalouteen kohdistuvat hallitusohjelmaan kirjatut isot muutokset tulivat kuitenkin voimaan jo vuosien 2017 ja 2018 alusta.

Yrittäjävähennys tekee verovuodesta 2017 lähtien 5 % yritystulosta verovapaaksi. Samoin vuoden 2017 alusta tuli voimaan metsälahjavähennys, joka toistaiseksi on jäänyt harvojen metsätilallisten herkuksi, mutta josta voi aikaa myöten kehittyä laajempikäyttöinen. Niiden metsätalouden jatkajien, jotka jatkavat myös maataloutta, kannattaa käyttää perintö- ja lahjaverolain spv-huojennusta, joka on vaihtoehtoinen metsälahjavähennykselle.

Maatalouteen kohdistuviin myönteisiin muutoksiin kuuluu vuoden 2018 alusta voimaan tullut kiinteän omaisuuden varainsiirtoverovapaus toiminnan osakeyhtiöittämisen yhteydessä. Osakeyhtiöittäminen on myös maataloudessa selvässä kasvutrendissä, vaikkei se mikään jokamiehen ratkaisu olekaan.

Ansiotulon verotus

Vuoden 2019 valtioverotuksen ansiotuloperusteisiin on tehty kaikkia asteikon tulorajoja koskeva 2,6 prosentin suuruinen ansiotasoindeksin mukainen indeksitarkistus. Kuluttajahintaindeksin muutokseksi vuonna 2019 valtiovarainministeriö on ennustanut 1,4 prosenttia ja ansiotasoindeksin muutokseksi juuri tuon 2,6 prosenttia. Historiallisen paljon on korotettu pienituloisia koskevan perusvähennyksen enimmäismäärää. Myös työtulovähennyksen enimmäismäärä on kasvanut. Kaikki em. muutokset koskevat palkansaajaa, mutta myös viljelijöiden ja muiden yrittäjien ansiotulona verotettavaa tuloa. Ns. solidaarisuusveroa maksavat vuonna 2019 yli 76 100 euroa valtionverotuksessa verotettavaa ansiotuloa saavat.

Valtion ansiotuloveron progressiivinen tuloveroasteikko

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta
17 600 8,00 6,00
26 400 536,00 17,25
43 500 3 485,75 21,25
76 100 10 413,25 31,25

Työtulovähennys

Työtulovähennyksen enimmäismäärää on korotettu 1 540 eurosta 1 630 euroon. Vähennyksen kertymäprosenttia, joka koskee vähennyksen laskemisessa huomioon otettavan aktiiviansiotulon 2500 euroa ylittävää osaa, on korotettu 12 %:sta 12,2 %:iin. Vähennyksen poistumaprosenttia on korotettu 1,65 %:sta 1,72 %:iin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 128 400 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä.

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää on korotettu varsin merkittävästi 3 100 eurosta 3 305 euroon. Yhdessä eläketulovähennykseen tehdyn korotuksen kanssa se helpottaa kaikkein pienituloisimpien asemaa.

Työasuntovähennys

Työasuntovähennyksen tarkoituksena on kannustaa verovelvollista hakemaan ja vastaanottamaan työtä pitkänkin matkan etäisyydeltä vakituisesta asunnostaan. Vähennys kattaa osittain niitä asumisen lisäkustannuksia, joita näistä tilanteista työntekijälle aiheutuu, vaikka asumisesta aiheutuneet kulut ovat verotuksen yleisten periaatteiden mukaan tuloverotuksessa vähennyskelvottomia elantomenoja.

Voimassa olevan tuloverolain mukaan verovelvollinen saa tehdä työasuntovähennyksen, jos hän on varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöönsä asunnon (työasunto) ja hänellä on myös toinen asunto, jossa hän puolisonsa tai alaikäisen lapsensa kanssa asuu (vakituinen asunto). Verovelvollisella tulee siis olla samanaikaisesti käytössään kaksi asuntoa. Työasunto ei saa olla omistusasunto. Vakituisen asunnon omistussuhteilla ei ole merkitystä vähennystä myönnettäessä.

Vakituisen asunnon tulee sijaita yli 100 kilometrin etäisyydellä työasunnosta ja siitä varsinaisesta työpaikasta, jonka sijainnin vuoksi työasunto on hankittu. Etäisyys lasketaan lyhintä mahdollista reittiä yleistä tietä pitkin.

Yksin asuva voi saada työasuntovähennyksen silloin, kun hänellä on samanaikaisesti kaksi varsinaista työpaikkaa, jotka sijaitsevat eri paikkakunnilla ja kaksi erillistä asuntoa näiden työpaikkojen vuoksi.

Työasuntovähennyksen enimmäismäärä oli ennen nyt tehtyä korotusta 250 euroa jokaista sellaista täyttä kalenterikuukautta kohti, jona verovelvollisella on ollut kaksi asuntoa. Vähennyksenä myönnetään kuitenkin enintään verovelvollisen työasunnosta maksaman vuokran määrä. Verovuodesta 2019 alkaen työhuonevähennyksen kuukausikohtainen enimmäismäärä on 450 euroa. Korotus 200 eurolla lisää keskituloisen palkansaajan käytettävissä olevia tuloja noin 1150 eurolla vuodessa, jos hän saa täyden työasuntovähennyksen koko vuodelta.

Työasuntovähennys vähennetään palkansaajan tulonhankkimismenona. Näistä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut samoin kuin asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset saadaan vähentää kokonaan. Muut palkkatulon hankkimisesta johtuneet menot, joihin myös työasuntovähennys lukeutuu, saadaan vähentää siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää vuotuisen kaavamaisen 750 euron suuruisen tulonhankkimisvähennyksen määrän.

Vähennystä ei myönnetä, jos verovelvollinen on saanut toisella paikkakunnalla asumiseen liittyvää verovapaata korvausta tai etuutta. Tällainen on esim. työasuntoa varten saatu verovapaa asumistuki. Esim. kotitalousvähennys ei estä työasuntovähennyksen myöntämistä.

Jos vähennyksen edellytykset täyttyvät molemmilla puolisoilla, vähennys myönnetään sille puolisolle, jonka puhdas ansiotulo on suurempi. Kumpikin puoliso voi kuitenkin saada työasuntovähennyksen samaltakin verovuodelta, jos puolisoilla on ollut työasunto eri aikoina ja he siis vaativat työasuntovähennystä eri ajoilta. Molemmat puolisot eivät voi saada työasuntovähennystä samalta kuukaudelta.

Vapaaehtoistyöntekijöiden matkakustannusten korvaukset

Vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä kehitetään siten, että tuloverolaissa tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö tai osittain verovapaa yhteisö voi verovuodesta 2019 lähtien maksaa muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta verovapaita kilometrikorvauksia enintään 3 000 euroa kalenterivuodelta. Aiemmin vastaava verovapaa kilometrikorvaus oli 2 000 euroa kalenterivuodelta.

Verotusmenettely

Verohallinnon mahdollisuutta antaa päätöksiä ja muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti on lisätty. Aiemmin tällaista oikeutta ei ollut, minkä vuoksi verovelvollisille on lähetetty postitse mm. esitäytetyt veroilmoitukset ja lopulliset verotuspäätökset. Kysymys on pelkästään tulo- ja kiinteistöverotuksessa yli 10 miljoonasta paperisesta päätöksestä vuosittain. Sähköinen tiedoksianto merkitsee siten tehostuvan palvelun lisäksi myös huomattavia säästöjä käsittelykustannuksissa.

Olennaista on, että uusi menettelytapa edellyttää verovelvollisen suostumusta ja että verotusasiakirjoihin on pääsy vain verovelvollisella tai hänen nimenomaisesti valtuuttamallaan. Lisäksi itse päätös tai muu asiakirja olisi tarkasteltavissa vain Verohallinnon omassa verkkopalvelussa. Perusteltua on myös, että tehdystä päätöksestä lähetetään ilmoitus verovelvollisen antamaan sähköiseen osoitteeseen. Tällainen heräte on välttämätön käytännössä jo yksin siitä syystä, että vuotuinen verotus päättyy vastedes verovelvolliskohtaisesti.

Toinen merkittävä muutos on, että luonnollisen henkilön ei tarvitse enää esittää rakennushankkeensa lopputarkastuksen yhteydessä todistusta ns. rakentamisilmoituksen tekemisestä. Todistuksen antaa nykyisin Verohallinto, ja se kuuluu osana rakennusalan verovalvontaan. Vastaavasti rakennusviranomaisen ei tarvitsisi enää ilmoittaa mahdollisesta todistuspuutteesta, koska Verohallinto saa valvontaa varten tarvitsemansa tiedon muuta kautta.

Sähköistä tiedoksiantoa koskevat muutokset ovat tulleet voimaan vuoden 2019 alusta. Rakentamisilmoitusta koskeva muutos tulee voimaan 1.11.2019.

Arvonlisäverolain muuttaminen

Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten tulkkauspalvelujen verokohtelua on selkeytetty sekä yhtenäistetty muiden sosiaalihuollon palvelujen verottomuuden kanssa.

Vammaisille tarkoitetuista tulkkauspalveluista oli aiemmin nimenomaisen säännöksen perusteella vapautettu verosta vain kuurojen tulkkauspalvelut. Kuulovammaisten lisäksi kuulonäkö- ja puhevammaisilla henkilöillä on lain nojalla oikeus julkisin varoin rahoitettuihin tulkkauspalveluihin, mutta näiden tulkkauspalvelujen verokohtelu oli osoittautunut verotuskäytännössä tulkinnalliseksi. Vammaisten tulkkauspalvelujen verokohtelua on nyt selkeytetty ja yhdenmukaistettu muiden sosiaalihuollon palvelujen verottomuuden kanssa. Pääosin julkisin varoin rahoitettavat tai lain nojalla järjestettävät kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten tulkkauspalvelut on vapautettu arvonlisäverosta osana verotonta sosiaalihuoltoa.

Laki tuli voimaan 1.1.2019.

Korkovähennysrajoitusta koskeva sääntely

Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin sisältyvää korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaa säännöstä on muutettu verovuoden 2019 alusta lähtien. Muutokset perustuvat EU:n komission antamaan veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin.

Korkomenot saadaan edelleen vähentää täysimääräisesti korkotulojen määrää vastaavilta osin. Jos nettokorkomenot, joilla tarkoitetaan korkotulot ylittäviä korkomenoja, ovat verovuonna enintään 500 000 euroa, ne voidaan vähentää kokonaan. Nettokorkomenojen ylittäessä mainitun euromäärän nettokorkomenot voidaan vähentää siltä osin kuin ne ovat enintään 25 % edellä kerrotusta oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Prosenttimäärän ylittävät nettokorkomenot eivät ole vähennyskelpoisia. Tästä poiketen muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja saa vähentää 3 000 000 euroa.

Korkomenojen vähentämistä rajoittavaa säännöstä sovelletaan jatkossa elinkeinotulolähteen lisäksi muun toiminnan tulolähteen ja maatalouden tulolähteen verotuksessa. Tuloverolakiin ja maatilatalouden tuloverolakiin on lisätty säännökset, joilla viitataan elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin. Säännöksellä ei ole Suomen maataloudessa käytännön merkitystä.

Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttaminen

Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia on muutettu siten, että alkoholijuomien valmisteveroa on korotettu. Veronkorotus kohdistuu kaikkiin juomaryhmiin, mutta kuitenkin siten, että viinin veronkorotus on lievästi muiden juomaryhmien veronkorotusta suurempi. Oluen valmisteveroa on korotettu 2,7 %, mietojen käymisteitse valmistettujen juomien, kuten siiderin valmisteveroa 2,1 %, viinin valmisteveroa 3,7 %, välituotteiden valmisteveroa 2,9 % ja etyylialkoholi-veroluokan valmisteveroa 2,0 %. Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveron veronkorotus on noin 2,5 %.

Veronkorotuksen seurauksena alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat ovat vuoden 2019 alusta nousseet arviolta keskimäärin runsaan prosentin.

Viinin aiempi verotaso oli noin 14 % oluen verotasoa ja 23 % mietojen käymisteitse valmistettujen juomien verotasoa alempi. Viinin muita juomaryhmiä suuremmalla veronkorotuksella pienennettiin täten nykyistä veroeroa viinin ja muiden mietojen juomien välillä.

Virvoitusjuomaverosta annetun lain liitteen muuttaminen

Virvoitusjuomien valmisteveroa on korotettu. Veronkorotus kohdistuu kaikkiin virvoitusjuomiin, mutta kuitenkin siten, että korotus painottuu sokeripitoisiin juomiin. Yli 0,5 % sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmisteveroa on korotettu 22 sentistä 27 senttiin litralta valmista juomaa. Muiden virvoitusjuomien valmistevero on noussut 11 sentistä 12 senttiin litralta. Sokeripitoisten juomajauheiden vero on noussut 140 sentistä 172 senttiin kilogrammalta, ja muiden juomajauheiden vero 95 sentistä 104 senttiin.

Veronkorotuksen seurauksena sokeripitoisten virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat ovat nousseet vuoden 2019 alusta arviolta keskimäärin noin kolme prosenttia ja muiden virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat noin prosentin.

Ajoneuvoverosta annetun lain liitteen muuttaminen

Henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöihin perustuvan ajoneuvoveron perusveron tasoa on kevennetty siten, että kevennys painottuu lievästi vähäpäästöisiin ajoneuvoihin, jolloin ajoneuvoveron nykyinen päästöporrastus on hieman jyrkentynyt.

Veronkevennys merkitsee keskimäärin noin 20 euron kevennystä vuosittaiseen ajoneuvoverorasitukseen niillä ajoneuvoilla, joiden vero määräytyy hiilidioksidipäästöjen perusteella. Suurin veronkevennys kohdistuu nollapäästöisille täyssähköautoille ja alennus pienenee asteittain siten, että vähäpäästöisellä polttomoottoriautolla, jonka hiilidioksidipäästö on noin 90–110 grammaa kilometriltä, se on 35–40 euroa ja keskipäästöisellä henkilöautolla, jonka hiilidioksidipäästö on noin 160 grammaa kilometriltä, ajoneuvoveron perusvero on keventynyt noin 19 euroa. Ajoneuvojen, joiden hiilidioksidipäästö on vähintään noin 200 grammaa kilometriltä, perusvero säilyy nykyisen suuruisena, eikä veronkevennys siis kohdistu niihin.

Laki on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Kevennettyä ajoneuvoveron perusveroa sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivältä tammikuuta 2020 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan ajoneuvoveron perusveroon.

Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen

Lämmitys- ja työkonepolttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn valmisteveron korotus on 1.1.2019 alkaen 0,49 senttiä litralta. Turpeen energiaveroa on nostettu 1,10 eurolla megawattitunnilta.

Maatalouden harjoittajille palautetaan vuoden 2018 kasvukauden liiallisesta kuivuudesta johtuvana kriisitukena valmisteveroa väliaikaisesti korotettuna vuoden 2018 aikana maataloudessa käytetystä kevyestä polttoöljystä. Lisäpalautus on 7,5 senttiä litralta.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta viittasi mietintönsä lopuksi noin vuoden takaiseen mietintöönsä VaVM 18/2017 vp, jossa oli kiinnitetty huomiota siihen, ettei maatalouden energiaverojen palautusjärjestelmä koske toistaiseksi nestekaasua. Tämän polttoaineen käyttö on kuitenkin lisääntymässä maataloudessa. Mietintöön oli liitetty lausumaehdotus, jonka eduskunta oli hyväksynyt. Lausumassa edellytettiin, että hallitus selvittää palautusjärjestelmän neutraalisuuden suhteessa maataloudessa käytettäviin eri polttoaineisiin. Selvityksessä tuli ottaa huomioon nestekaasun lisääntynyt käyttö maataloudessa.

Asian käsittely ei ole edennyt eduskunnan lausumasta huolimatta, vaikka hallituspuolueiden kansanedustajat informoivat syksyn aikana asiasta valtiovarainministeri Petteri Orpoa useaan otteeseen. Valiokunta uudisti siksi selvitystä koskevan vaatimuksensa ja edellyttää, että asiaa viedään eteenpäin viivytyksettä.

Kiinteistöverotus

Jo vuonna 2017 säädettiin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin yläraja vuoden 2019 kiinteistöverotuksesta lähtien 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Vaihteluväli on täten 0,41-1,00 prosenttia, kun se vuoden 2018 kiinteistöverotuksessa oli 0,41-0,90 prosenttia.

Syysistuntokauden 2018 aikana hallituksen oli tarkoitus antaa eduskunnalle laaja kiinteistöverotuksen uudistusesitys. Se olisi esitysluonnoksen päinvastaisista väitteistä huolimatta merkinnyt kiinteistöverotuksen kiristymistä mm. asuinrakennusten osalta. Kiristyminen olisi ulottunut myös maatilojen talouskeskusten usein ikivanhoihin maatalouden käyttöön aikanaan rakennettuihin rakennuksiin, jotka nykyisin ovat käyttämättöminä. Minulla oli mahdollisuus käydä 9.10.2018 pääministerin kanssa kahden kesken keskustelu uudistusesityksen sisällöstä. Valtiovarainministeriö ilmoittikin tiedotteessaan 26.10.2018, että päätökset asiasta tehdään seuraavan vaalikauden aikana ja että uudistus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa aiemmin kaavaillun vuoden 2020 asemesta. Kirjoitin valtiovarainministeriön pelottavasta, jo laajalla lausuntokierroksellakin käyneestä hallituksen esitysluonnoksesta yksityiskohtaisesti KM-lehden numerossa 10/2018.

Arvonlisäverolain muutos

Arvonlisäverolain 1.4.2019 voimaan tulevalla muutoksella säädettiin esiintyville taiteilijoille, muille julkisille esiintyjille ja urheilijoille sekä heidän esityksiään myyville ohjelmatoimistoille mahdollisuus hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi esiintymispalkkioista ja tilaisuuden järjestäjille luovutettavaksi tarkoitettujen esitysten myynnistä saatavista korvauksista. Lain muutosta on kiitelty laajasti.

Autoverolain muutos

EU:n lainsäädännössä on 1.9.2018 lähtien tullut voimaan henkilö- ja pakettiautojen ominaishiilidioksidipäästön uusi mittaustapa. Autoverolain muutoksilla on pyritty sopeuttamaan hiilidioksidipäästöön perustuvat autoverotasot uuden mittaustavan mukaisiin päästöarvoihin siten, että verotasot säilyisivät keskimäärin ennallaan verrattuna tilanteeseen ennen mittaustapamuutoksen voimaantuloa.

Tulotietojärjestelmä

Tulorekisteri otettiin käyttöön 1.1.2019. Tulotietojärjestelmän ytimen muodostaa tulorekisteri, johon annetut tiedot tallennetaan välitettäväksi edelleen laissa nimetyille viranomaisille. Tulorekisterin tiedot ovat muutoin salassa pidettäviä.

Rekisterinpitäjänä toimii Verohallintoon perustettava Tulorekisteriyksikkö. Vuoden 2019 alusta lähtien työnantajat ilmoittavat palkkatiedot yhdellä ilmoituksella tulorekisteriin kuitenkin siten, että jokaisen palkansaajan kaikki maksutapahtumat ilmoitetaan erikseen. Uudistuksen tarkoituksena on vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa yksinkertaistamalla palkkatietojen ilmoittamista viranomaisille. Aiemmin työnantajat joutuivat ilmoittamaan palkkatietoja vaihtelevissa muodoissa useille tahoille. Vuoden 2020 alusta tulorekisteriin tulevat eläke- ja etuustulot, joita koskevat säännökset on nyt lisätty lakiin.

Vuoden 2019 alusta tulorekisterin tietoja käyttävät Verohallinto, eläkelaitokset, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos ja työttömyysvakuutusrahasto. Vuonna 2020 käyttäjiksi tulevat työttömyyskassat, työtapaturma- ja ammattimaista vakuuttamista harjoittavat vakuutusyhtiöt, Koulutusrahasto, kunnat, Tilastokeskus, palkkaturvan ja palkkatuen toiminnot sekä työsuojeluviranomaiset. Esim. työttömyyskassa saa tulotiedot suoraan rekisteristä, eikä työttömyysetuuden hakijan tarvitse enää toimittaa työttömyyskassalle erillistä palkkatodistusta.

Jäljellä olevat tämän eduskuntakauden uudistukset

Tulolähdeuudistus

Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutetaan siten, että lakia sovelletaan yhteisöjen (osakeyhtiön ja osuuskunnan) verotuksessa kaikkeen toimintaan lukuun ottamatta maatilatalouden tuloverolain mukaan laskettavaa maatalouden tulosta, joka säilyy nykyisellään. Yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen sisällytetään uusi muun omaisuuden omaisuuslaji.

Laki tulee voimaan 1.7.2019. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

Osakesäästötili

Hallituksen esityksen mukainen osakesäästötili olisi uusi instrumentti. Osakesäästötilillä tapahtuvista arvopapereiden luovutuksista ei katsottaisi syntyvän veronalaista luovutusvoittoa tai vähennyskelpoista luovutustappiota. Osakesäästötilin tuottoa verotettaisiin, kun säästövaroja nostettaisiin tililtä. Nostettavista varoista katsottaisiin tuotoksi sama suhteellinen osuus, kuin mikä on tilillä olevan tuoton osuus tilillä olevien säästövarojen käypään arvoon nostohetkellä. Osakesäästötililtä nostettu tuotto luettaisiin nostovuoden veronalaiseksi pääomatuloksi. Verovelvollisen kuollessa tilin arvonnousu otettaisiin huomioon ainoastaan perintöverotuksessa.

Myös kapitalisaatiosopimuksiin ja muihin sijoitusluonteisiin vakuutussopimuksiin, joiden verokohteluun on viime vuosina kiinnitetty runsaasti huomiota, sovellettaisiin jatkossa vastaavia periaatteita kuin osakesäästötiliin.

Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

Raskaiden kuorma-autojen tienkäyttövero

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki raskaiden kuorma-autojen tienkäyttöverosta. Esityksen mukaan käyttöön otettaisiin uusi valtiolle tuloutettava vuotuinen vero, joka kohdistuisi raskaiden kuorma-autojen sekä ajoneuvoyhdistelmien käyttöön Suomen tieverkolla. Veronalaisia olisivat kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät, joiden kokonaismassa on yli 12 tonnia. Vero koskisi Suomessa ja ulkomailla rekisteröityjä kuorma-autoja ja ajoneuvoyhdistelmiä.

Verovelvollinen olisi ensi sijassa ajoneuvon haltija. Vero määrättäisiin veroilmoitusten perusteella. Verovelvollinen voisi ilmoittaa kuorma-auton käyttökaudeksi 1, 7, 30 tai 365 päivää. Veron määrä olisi 400—1 122 euroa vuoden käyttökaudelta ajoneuvon EURO-päästöluokan ja akseliluvun mukaan. Päivän käyttökaudelta vero olisi kahdeksan euroa kaikille kuorma-autoille.

Verotustehtävää hoitaisi Liikenne- ja viestintävirasto. Veroa valvoisivat poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos. Jos havaittaisiin, että tieliikenteessä käytetään kuorma-autoa, josta ei ole tehty lain edellyttämää ilmoitusta, kannettaisiin sanktioluonteista seuraamusmaksua.

Ajoneuvoverolakia muutettaisiin samalla siten, että raskaista kuorma-autoista kannettavaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa alennettaisiin ja veron rakennetta muutettaisiin. Käyttövoimavero määräytyisi kuorma-auton kokonaismassan, akselien lukumäärän ja jousitustyypin perusteella sekä sen mukaan, onko auto varustettu perävaunujen vetämiseen.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.1.2021.

Satovahinkovakuutusten vapauttaminen vakuutusmaksuverosta

Hallitus on valmistellut esityksen, jonka mukaan satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutukset vapautettaisiin vakuutusmaksuverosta vuosiksi 2019-2027. Esitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle. Selvitin hallituksen esitysluonnoksen sisällön yksityiskohtaisesti KM-lehden numerossa 12/2018.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri