Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Katsaus verolainsäädännön muutoksiin 2018

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2018)

Vuoden 2018 alusta on tullut voimaan runsaasti verolainsäädännön muutoksia. Näistä maa- ja metsätalouden kannalta merkittävin on maa- ja/tai metsätalouden osakeyhtiöittämisen varainsiirtoverovapaus toimintamuodon, ts. yritysmuodon muutoksessa.

Kiinteistöverolain ns. pienvoimalasäännöksen muutos

Pieneen vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megawattia, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Tätä ns. pienvoimalasäännöstä on kuitenkin vuoden 2018 kiinteistöverotuksesta lähtien muutettu siten, että enintään 10 megawatin tehoraja lasketaan yhteisen liityntäpisteen kautta sähköverkkoon kytkettyjen voimalaitosten yhteenlasketun nimellistehon perusteella (ns. piuhamalli). Säännöstä sovelletaan periaatteessa kaikkiin voimalaitoksiin niiden sähköntuotantomuodosta riippumatta, mutta käytännössä muutos kohdistuu vain tuulipuistojen kiinteistöverotukseen. Yli 10 megawatin voimalalle kunta voi siis määrätä yleistä kiinteistöveroprosenttia (0,93-2,00 %) korkeamman kiinteistöveroprosentin ylärajan ollessa 3,10 %.

Muutos ei sinänsä poista pienvoimaloita koskevaa poikkeusta. Yksittäiset tuulivoimalat ovat siten edelleen huojennetun veron piirissä, samoin kuin muut pienvoimalat, kuten vesi- ja aurinkovoimalat. Usean voimalan muodostamissa tuulivoimalapuistoissa verorasitus voi sen sijaan nousta merkittävästi.

Hallituksen esityksen perusteluihin sisältyvän esimerkkilaskelman mukaan kiinteistöverokustannuksen nousu pienentää veron jälkeistä voittoa hieman yli 4 %. Tuotto sijoitetulle pääomalle on edelleen lähes 10 %. Tuulivoimasähkön tuottaja on 1.11.2017 sulkeutuneen tuotantotukijärjestelmän mukaan oikeutettu ko. järjestelmän mukaiseen verrattain anteliaaseen syöttötariffiin 12 vuoden ajalta.

Eduskunta edellytti lausumassaan, että hallitus seuraa ja selvittää, miten kiinteistöveron korotus vaikuttaa uusiin tuulivoimalainvestointeihin.

Muutoksesta hyötyvät useat kymmenet kunnat. Suurin yksittäisen kunnan verotulojen lisäys on 700 000 euroa. Kokonaisvaikutus on kuitenkin enimmillään 3,3-3,4 miljoonaa euroa.

Tuloverotus

Ansiotulon verotus vähenee vuonna 2018 noin 505 miljoonaa euroa, josta inflaatiotarkistuksen osuus on noin 205 miljoonaa euroa ja varsinaisen verotuksen kevennyksen osuus noin 300 miljoonaa euroa.

Vuoden 2018 tuloveroasteikko

Ansiotulon tuloveroasteikon tulorajoja on korotettu noin 1,5 prosentilla. Tämän lisäksi asteikon kolmannen tuloluokan euromääräistä alarajaa on korotettu 600 eurolla.

Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja on alennettu. Alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttia on alennettu 6,25 prosentista 6 prosenttiin, toisen tuloluokan 17,5 prosentista 17,25 prosenttiin, kolmannen tuloluokan 29,5 prosentista 29,25 prosenttiin ja ylimmän tuloluokan 31,5 prosentista 31,25 prosenttiin.

Ns. solidaarisuusveron alaraja on pystytetty ennallaan ja se on indeksitarkistuksen jälkeen 74200 euroa. Ennen pääministeri Juha Sipilän hallituksen päätöksiä ko. vuosituloraja oli 90 000 euroa.

Solidaarisuusveron piirissä on vuonna 2018 arviolta 118 000 henkilöä.

Vuoden 2018 asteikko on seuraava:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta
17 200 8,00 6,00
25 700 518,00 17,25
42 400 3 398,75 21,25
74 200 10 156,25 31,25

Työtulovähennys

Työtulovähennyksen enimmäismäärää on korotettu 1420 eurosta 1540 euroon. Vähennys pienenee puhtaan ansiotulon 33 000 ylittävältä osalta 1,65 prosentilla aiemman 1,51 prosentin asemesta. Työtulovähennys nollautuu näin ollen noin 127 000 euron puhtaan ansiotulon kohdalla. Vähennyksen kertymäprosentti on edelleen 12 prosenttia 2500 euroa ylittävältä osalta. Työtulovähennys koskee myös maatalouden ansiotuloa muun yritystulon tavoin.

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää on korotettu 3060 eurosta 3100 euroon. Perusvähennys koskee kaikkea ansiotuloa, myös maatalouden ansiotuloa. Palkansaajalla perusvähennys ulottuu noin 26 600 euron vuosituloihin asti, eläkkeensaajalla noin 22 400 euron vuosituloihin.

Asuntolainan korkovähennys

Asuntovelan koroista saa vähentää (jo aikaisemmin säädetyn mukaisesti) vuonna 2018 35 prosenttia vuoden 2017 45 prosentin asemesta.

Lapsivähennys

Verovuosiksi 2015-2017 säädetyn lapsivähennyksen voimassaolo päättyy.

Työnantajan kustantama koulutus

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta koskeva nimenomainen säännös perustuu hallituksen kevään 2017 puolivälitarkastelussa tekemään päätökseen. Aikaisemmin asia on ollut oikeus- ja verotuskäytännön varassa.

Veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Myös matkakustannusten korvaukset, jotka johtuvat työnantajan kustantamasta koulutuksesta ovat verovapaita samoin perustein kuin työmatkasta saadut matkakustannuskorvaukset (siis kilometrikorvaukset ja päivärahat).

Veronalaista tuloa ovat kuitenkin matkakustannusten korvaukset matkoista, jotka työntekijä tekee opiskellakseen ylioppilastutkintoa, ammatillista perustutkintoa tai korkeakoulututkintoa. Tämä säännös koskee myös ulkomaista opiskelua.

Työnantajan kustantaman koulutuksen katsotaan aina tapahtuvan työnantajan intressissä ja olevan verovapaata, kun se on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa. Työtehtävien vaihtumisella ei siten ole vaikutusta koulutuksen verovapauteen. Työntekijän aikaisemmalla koulutuksella tai työkokemuksella ei myöskään ole merkitystä arvioitaessa työnantajan intressiä. Koulutuksen tulee tapahtua voimassaolevan työ- tai virkasuhteen aikana.

Uutta säännöstä sovelletaan myös yhtiön johtoon ja hallintoon samoin kuin osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin. Sekään että osakas on yhtiön ainut työntekijä, ei estä koulutuksen verovapautta eikä säännöksen soveltamista koulutukseen liittyviin matkakustannuskorvauksiin.

Myös ajokortin kustantaminen voi olla lainkohdan tarkoittamaa koulutusta silloin, kun autolla ajaminen kuuluu työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin. Esimerkiksi jos työntekijän työtehtäviin kuuluu yrityksen henkilöauton, pakettiauton tai kuorma-auton kuljettaminen, työnantaja voi kustantaa työntekijän ajokortin ilman, että siitä syntyy työntekijälle veronalaista tuloa. Sama koskee pakostakin traktorin ajokorttia, vaikkei sitä erikseen mainitakaan.

Pelkästään se, että työntekijä tarvitsee autoa asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin, ei oikeuta työnantajaa kustantamaan työntekijän ajokorttia verovapaasti.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus voi koskea myös peruskoulutusta. Näissä tapauksissa työnantaja voi maksaa myös verovapaita päivärahoja ja kilometrikorvauksia esimerkiksi ammattikorkeakoulun tai yliopiston lähiopetuspäiviltä. Työnantajan kustantama koulutus voi tapauskohtaisesti olla työntekijälle verovapaata, vaikka samat koulutusmenot ovat työntekijän itsensä maksamina vähennyskelvottomia. Työnantajan maksaessa kustannukset kysymys on siitä, katsotaanko koulutus hankituksi työnantajan tulonhankkimistoimintaa varten vai onko tarkoituksena antaa työntekijälle palkkaan rinnastettava etuus.

Vaikka työnantajan kustantama koulutus on työntekijälle verovapaata, työnantaja saa luonnollisesti vähentää koulutusmenot tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneena menona.

Tilapäinen työskentely erityisellä työntekemispalkalla

Hallitus päätti puolivälitarkastelussaan edistää työvoiman alueellista liikkuvuutta pidentämällä verovapaiden päivärahojen aikarajaa. Muutos pidentää komennusmiesten verovapaiden päivärahojen maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa kolmeen vuoteen. Samalla nykyiset kolmatta vuotta koskevat erityisedellytykset on kumottu.

Yleisradiovero

Yleisradioveroa on vuodesta 2018 lähtien suoritettava 2,5 prosenttia tuloverolaissa tarkoitetun verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän 14 000 euroa ylittävästä osasta. Jos kuitenkin verovelvolliselle yrittäjien eläkelain tai maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vahvistetun työtulon yhteismäärä on korkeampi kuin hänelle kertynyt tuloverolain mukainen verovuoden puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä, yleisradiovero on 2,5 prosenttia tämän korkeamman tuloperusteen 14 000 euroa ylittävästä osasta. Yleisradioveron alaraja on poistunut ja yläraja noussut 143 eurosta 163 euroon.

Muutos on vapauttanut yleisradioverosta noin 390 000 pienituloisinta yleisradioveroa maksanutta verovelvollista. Yleisradiovero koskee nyt vähintään 14 000 euroa eläketuloa saanutta, kun aikaisempi vastaava raja oli 10 240 euroa.

Osakeyhtiöittämisen varainsiirtoverovapaus

Varainsiirtoverolakia on 1.1.2018 lähtien muutettu siten, ettei varainsiirtoveroa tarvitse maksaa tuloverolain 24 §:n mukaisessa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja taikka maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa toimintaa jatkamaan uuden osakeyhtiön. Varojen ja velkojen tulee siirtyä sellaisenaan osakeyhtiöön. Myöskään omistussuhteet eivät saa muuttua. Osakeyhtiöittämiseen ei näin ollen voi yhdistää sukupolvenvaihdoksen toteuttamista.

Maataloudessa voi nyt siis siirtyä osakeyhtiömuotoon muiden perheyritysten kanssa tasavertaisesti, kun yritysmuodon muutoksessa ei enää tarvitse maksaa 4 prosentin varainsiirtoveroa kiinteän omaisuuden siirtämisestä osakeyhtiöön.

Olennaista on, että siirtyminen osakeyhtiöön tapahtuu toimintamuodon muutoksella, eikä yritysomaisuuden luovutuksena. Kiinteistön kaupasta ostaja joutuu suorittamaan varainsiirtoveroa ja myyjä voi joutua maksamaan myös luovutusvoittoveroa.

Osakeyhtiömuotoisia maatiloja on Suomessa runsaat 700. Osakeyhtiömuotoon siirtyminen on vähitellen kiihtynyt tuloverotuksesta johtuvista syistä. Osakeyhtiöittämisen edut koskevat sellaisia hyvin kannattavia ja/tai sivutoimisia maatiloja, joissa merkittävä osuus tulosta verotetaan ansiotulon ankarilla, jopa noin 60 prosentin rajaveroasteilla.

Varainsiirtoverokohtelua koskevan hallitusohjelmakirjauksen johdosta osakeyhtiöittämisten toteuttamista on lykätty. Selvää on, että varainsiirtoverokustannuksen poistuminen lisää maatalouden yhtiöittämisiä vuoden 2018 alusta lähtien.

Osakeyhtiön tuloa verotetaan 20 prosentin yhteisöverokannalla. Tämä mahdollistaa luonnollisena henkilönä toimimista tehokkaammin yhtiön investointeja varten otettujen velkojen maksamisen tulorahoituksella, ääritapauksessa jopa 80 %:n suuruisella verotettavan tulon osuudella. Osakeyhtiön maksaman yhteisöveron ja osingosta maksetun veron yhteismääräksi muodostuu edullisimmillaan 26 %. Verotusta voi optimoida myös maksamalla omistajille ansiotulona verotettavaa palkkaa.

Yhtiön jakamista osingoista 25 % verotetaan pääomatulona, jos osinkoa jaetaan korkeintaan 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta ja omistaja saa näitä osinkoja kaikista listaamattomista yhtiöistä (joissa on omistajana) enintään 150 000 euroa vuodessa. Muu osa em. rajoissa jaetusta osingosta on verovapaata tuloa. Näin kokonaisveroasteeksi muodostuu 26 %.

Riittävänä selvityksenä siitä, että varainsiirtoveroa ei ole suoritettava, pidetään ns. apporttikirjaa, jossa on yksilöity verovapauden piiriin kuuluva kiinteä omaisuus ja verovelvollisen vakuutus siitä, että kyse on tuloverolain 24§:n mukaisesta omaisuuden siirrosta.

Olen selostanut osakeyhtiöittämisen varainsiirtoverovapauteen liittyvää problematiikkaa yksityiskohtaisesti Käytännön Maamies -lehden numerossa 7/2017.

Tupakkavero

Savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotetaan keskimäärin 21 prosenttia. Korotukset toteutetaan kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään vuoden 2018 alusta, toinen heinäkuun 2018 alusta, kolmas vuoden 2019 alusta ja neljäs heinäkuun 2019 alusta. Korotukset ovat pääsääntöisesti senttimääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa.

Savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan kokonaisuudessaan keskimäärin 18 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen kokonaisuudessaan keskimäärin 19 prosenttia. Halvimpien sikareiden hinnat yli kaksinkertaistuvat laskennallisesti, kun taas kalliimpien sikareiden hintamuutos on vain muutaman prosentin.

Kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korotus

Yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa on korotettu vuodelta 2018 toimitettavasta kiinteistöverotuksesta lähtien 1,80 prosentista 2,00 prosenttiin. Täten vaihteluväli on 0,93-2,00 prosenttia.

Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa on korotettu vuodelta 2019 toimitettavasta kiinteistöverotuksesta lähtien 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Täten vaihteluväli on 0,41-1,00 prosenttia (vuoden 2018 kiinteistöverotuksessa 0,41-0,90 prosenttia).

Kiinteistöverotuksen soveltamiskäytännöstä tiedetään, että kuntien määräämät veroprosentit ovat olleet keskimäärin lähempänä vaihteluvälin ala- kuin ylärajoja. Ylärajojen korotukset lisäsivät liikkumavaraa entisestään.

Polttoaineiden valmistevero

Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden verotaso on vuoden 2018 alusta noussut noin 7 prosenttia. Korotus on samaa luokkaa kuin vuosi sitten. Korotus oli alun perin ajoitettu vuoden 2019 alkuun, mutta hallitus alensi sitä budjettineuvotteluissaan vuodella. Korotus koskee kivihiiltä, maakaasua ja polttoöljyä, mutta ei turvetta.

Korotuksen vaikutus kuluttajahintoihin on kevyen polttoöljyn osalta noin 2 prosenttia (1,88 snt/l) ja raskaan polttoöljyn osalta noin 3 prosenttia (2,24 snt/kg) arvonlisävero huomioon ottaen. Kaukolämmön hinta nousee etelän kaupunkialueilla noin 0,9-2,5 prosenttia ja kaukolämpöä hyödyntävissä omakotitaloissa keskimäärin noin 9 euroa vuodessa. Öljylämmitteisillä omakotitaloilla hintavaikutus on noin 43 euroa vuodessa.

Polttoöljyn valmisteveron painopiste siirtyy entistä enemmän energiasisältöverosta hiilidioksidiveroon. Maataloudelle hiilidioksidiveron osuutta ei 1.1.2014 alkaen ole palautettu. Tämä heikennys toteutettiin jo pääministeri Jyrki Kataisen hallituskaudella. Valmisteveron energiasisältövero palautetaan maataloudelle kokonaan.

Valtiovarainvaliokunta totesi, että maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautusjärjestelmä ei koske nestekaasua eikä bionestekaasua, joiden käyttö on kuitenkin lisääntymässä maataloudessa. Jotta järjestelmä olisi neutraali suhteessa maataloudessa käytettäviin eri polttoaineisiin, sen johdonmukaisuus on syytä selvittää. Tätä yksittäiskysymystä on perusteltua tarkastella erillisenä, minkä vuoksi eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksesta seuraavan lausuman:

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautusjärjestelmän neutraalisuuden suhteessa maataloudessa käytettäviin eri polttoaineisiin. Selvityksessä on otettava huomioon nestekaasun ja bionestekaasun lisääntyvä käyttö maataloudessa.

Alkoholi- ja alkoholijuomavero

Vuoden 2018 alusta toteutettu alkoholijuomien valmisteveron korotus painottuu lievästi muihin kuin väkeviin alkoholijuomiin. Mietojen käymisteitse valmistettujen juomien valmisteveroa on korotettu 15,4 prosenttia, viinin veroa 12,7 prosenttia, oluen veroa 10,6 prosenttia, välituotteiden veroa keskimäärin 9,5 prosenttia ja väkevien alkoholijuomien veroa 4,8 prosenttia. Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveron korotus on noin 10 prosenttia.

Alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat ovat nousseet arviolta keskimäärin noin viisi prosenttia.

Matkustajatuonnin rakenne vaikuttaa yhtenä osatekijänä siihen, miten veronkorotukset on perusteltua kohdentaa. Vaikka olutta tuodaan litramääräisesti eniten Suomeen, sen osuus oluen kokonaiskulutuksesta on alle 10 prosenttia. Väkevien ja long drink -juomien osuus on taas suurinta kokonaiskulutukseen suhteutettuna, vajaat 30 prosenttia. Tämä puoltaa valittuja painotuksia. Lisäksi on otettava huomioon, että Viron veronkorotukset ovat painottuneet nekin olueen ja mietoihin käymisteitse valmistettuihin juomiin.

Veronkorotukset kasvattavat toisaalta sitä eroa, joka matkailu- ja ravintola-alalla on suhteessa matkustaja-alusten verottomaan myyntiin. Valtiovarainvaliokunta piti tältä osin hyödyllisenä sitä tarkastelua, jota yritystukien uudistamista selvittävä parlamentaarinen työryhmä parhaillaan tekee. Tarkasteluun kuuluvat laajasti kaikki yritys- ja elinkeinotuet, verotuet mukaan lukien. Siinä yhteydessä on mahdollista tarkastella monipuolisesti myös matkustaja-aluksille kohdennetun verotuen perusteita.

Työttömyysetuuksien rahoituksen muutos

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua on korotettu 1.1.2018 lähtien 0,40 prosenttiyksikköä ja vastaavasti työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua on alennettu 0,40 prosenttiyksikköä. Samalla työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää on pienennetty 0,20 prosenttiyksikköä, josta palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuun kohdentuu 0,10 prosenttiyksikköä ja työnantajien keskimääräiseen työttömyysvakuutusmaksuun niin ikään 0,10 prosenttiyksikköä.

Tulotietojärjestelmä

Laki tulotietojärjestelmästä on tullut voimaan 1.1.2018. Rakenteilla olevan valtakunnallisen tulotietojärjestelmän ytimen muodostaa tulorekisteri, johon annetut tiedot talletettaan välitettäväksi edelleen laissa nimetyille viranomaisille. Tulorekisterin tiedot ovat muutoin salassa pidettäviä. Tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019.

Rekisterinpitäjänä toimii Verohallintoon perustettava Tulorekisteriyksikkö. Vuoden 2019 alusta lähtien työnantajat ilmoittavat palkkatiedot yhdellä ilmoituksella tulorekisteriin kuitenkin siten, että jokaisen palkansaajan kaikki maksutapahtumat ilmoitetaan erikseen. Uudistuksen tarkoituksena on vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa yksinkertaistamalla palkkatietojen ilmoittamista viranomaisille. Nykyisin työnantajat joutuvat ilmoittamaan palkkatietoja vaihtelevissa muodoissa useille tahoille. Vuoden 2020 alusta tulorekisteriin tulevat eläke- ja etuustulot.

Suoritusten maksajat vastaavat tulorekisteriin talletettavaksi antamiensa tietojen oikeellisuudesta sekä tietojen oikaisemisesta ilman aiheetonta viivytystä.

Tulorekisterin tiedot jakautuvat sellaisiin tietoihin, jotka työantaja tai muu suorituksen maksaja on aina velvollinen ilmoittamaan, ja sellaisiin tietoihin, joiden antaminen tulorekisterin kautta on vapaaehtoista.

Pakollisen ilmoittamisvelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot vastaavat niitä tietoja, jotka suorituksen maksaja on nykyisin velvollinen antamaan Verohallinnolle, eläkelaitokselle, tapaturma- ja ammattitautivakuuttamista harjoittavalle vakuutusyhtiölle ja työttömyysvakuutusrahastolle vuosittaisina niin sanottuina vuosi-ilmoitustietoina. Ilmoittaminen tulorekisteriin korvaa näitä tietoja koskevat nykyiset vuosi-ilmoitukset ja muut tiedonantovelvoitteet tulorekisterin piiriin kuuluvien tietojen osalta.

Vapaaehtoisesti tulorekisteriin ilmoitettavat tiedot ovat täydentäviä työsuhteeseen tai muuhun palvelus- tai toimeksiantosuhteeseen liittyviä tietoja.

Uudistuksen tavoitteena on tulotietojen kerääminen ja välittäminen reaaliaikaisesti. Tiedot tulee ilmoittaa pääsääntöisesti viiden päivän kuluessa suorituksen maksupäivästä. Työnantaja voi toimittaa tiedot suoraan palkanmaksujärjestelmästä, tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa tai erityisestä syystä paperilla. Kukin voi sähköisen asiointipalvelun kautta tarkastaa omia tulorekisterin tietojaan ja myös sen, mihin tietoja on lähetetty.

Tulotietorekisterin aukoton ja kattava toiminta on perusedellytys sille, että uudistuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Siksi on olennaista, että suorituksen maksajat antavat tarvittavat tiedot määräajassa. Jotta tämä edellytys täyttyy, lakiin on sisällytetty laiminlyöntejä koskeva säännös myöhästymismaksusta. Sen tarkoituksena on osaltaan varmistaa järjestelmän toimivuus.

Vuoden 2019 alusta tulorekisterin tietoja käyttävät Verohallinto, eläkelaitokset, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos ja työttömyysvakuutusrahasto. Vuonna 2020 käyttäjiksi tulevat työttömyyskassat, työtapaturma- ja ammattimaista vakuuttamista harjoittavat vakuutusyhtiöt, Koulutusrahasto, kunnat, Tilastokeskus, palkkaturvan ja palkkatuen toiminnot sekä työsuojeluviranomaiset. Esim. työttömyyskassa saa tulotiedot suoraan rekisteristä, eikä työttömyysetuuden hakijan tarvitse enää toimittaa työttömyyskassalle erillistä palkkatodistusta.

Perittävän kuoleman johdosta maksettava vakuutuskorvaus

Perittävän kuoleman perusteella lähiomaisille ja kuolinpesälle maksettavien vakuutuskorvausten osittainen verovapaus on poistunut yhden vuoden pituisen siirtymäajan jälkeen 1.1.2018 lähtien.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta määritteli siirtymäajaksi kohtuussyistä yhden vuoden. Osittaisen verovapauden suovia säännöksiä sovellettiin näin ollen perintöverotuksessa vuoden 2017 loppuun mennessä toteutuneiden kuolemantapausten johdosta maksettuihin vakuutuskorvauksiin ja niihin verrattaviin taloudellisiin tukiin.

Vakuutuskorvaus tai mainittu taloudellinen tuki oli verovapaa perintöverosta 35 000 euron osalta vuoden 2017 loppuun. Verovapaa osa koski kunkin edunsaajan tai perillisen saamaa samasta kuolemantapauksesta johtuvaa vakuutuskorvausta ja taloudellista tukea, ts. perintöverosta verovapaa osa oli edunsaaja- tai perilliskohtainen. Jos edunsaajana oli leski, verosta vapaaksi osaksi katsottiin puolet tai kuitenkin vähintään 35 000 euroa lesken edunsaajamääräyksen nojalla saamien vakuutuskorvausten tai taloudellisen tuen yhteismäärästä.

Kuolemantapauskorvausten osittaisen perintöverovapauden poistamisen kielteisiä vaikutuksia lievennettiin korottamalla perintöverotuksen puolisovähennystä 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 40 000 eurosta 60 000 euroon. Nämä muutokset tulivat voimaan jo 1.1.2017. Leskelle voidaan näin ollen vielä 1.1.2018 lähtien tai sen jälkeen toteutuvissa kuolemantapauksissa maksaa lähes 110 000 euron suuruinen, käytännössä verovapaa vakuutuskorvaus, kun otetaan huomioon perintö- ja lahjaveroasteikon alaraja 20 000 euroa ja puolisovähennys 90 000 euroa.

Selvää on, että leskelle perintöverotuksessa myönnettävä puolisovähennys koskee tapauksia, joissa puolisoilla ei ole rintaperillisiä ja leski on tämän vuoksi perillisasemassa. Se koskee itsestään selvästi myös tapauksia, joissa leski saa ensiksi kuolleen puolison omaisuutta keskinäisen omistusoikeustestamentin perusteella. Muilta osin valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota säännöksen oikeaan tulkintaan ja selvensi sitä.

Valiokunnan mukaan leskelle perittävän kuoleman johdosta maksettavaan vakuutuskorvaukseen sovelletaan puolisovähennystä myös silloin kun leski ei muutoin ole perillisasemassa. Näin ollen puolisovähennys voidaan myöntää myös silloin, kun koko puolison veronalainen perintöosuus muodostuu pelkästään vakuutuskorvauksista ja niihin rinnastettavista eristä. Näin on asian laita silloin, kun leski muutoin saa omaisuutta vain avio-oikeuden nojalla ja silloinkin, kun hänellä ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Puolisovähennystä sovelletaan kuoleman johdosta maksettavaan vakuutuskorvaukseen myös silloin, kun puoliso saa hallintaoikeuden ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen keskinäisen hallintaoikeustestamentin perusteella. Omaisuus, johon leski saa hallintaoikeuden keskinäisen hallintaoikeustestamentin perusteella, ei ole perintöverotuksen piirissä perintö- ja lahjaverolain nimenomaisen säännöksen mukaan.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri