Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Katsaus verolainsäädännön muutoksiin 2017

Vuoden 2017 alusta on toteutunut useita hallitusohjelman mukaisia, verotusta keventäviä muutoksia. Yrittäjävähennys on tullut voimaan. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan ottamalla käyttöön metsälahjavähennys.

Ansiotulon verotuksen kevennys vuodelle 2017 on yhteensä noin 772 miljoonaa euroa. Pääpaino on työn verotuksen kevennyksessä, minkä lisäksi em. lukuun sisältyy kilpailukykysopimukseen liittyen eläketulon veronkevennyksiä yhteensä noin 137 miljoonalla eurolla.

Kotitalousvähennystä on kasvatettu. Perintö- ja lahjaverotusta on kevennetty, päätavoitteena maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentäminen jatkuu aikaisemmin säädetyn mukaisesti.

Tupakkaveroa on jo korotettu vuodenvaihteessa ja sitä korotetaan toisen kerran 1.7.2017. Sähkösavukkeissa käytettäväksi tarkoitetut nesteet ovat vuoden alusta lähtien tulleet tupakkaveron piiriin.

Makeisten ja jäätelön vero on poistettu vuoden alusta, koska Euroopan komissio epäili tähän veroon liittyvän kiellettyä valtiontukea veron ulkopuolelle jääneille tuotteille. Virvoitusjuomavero jäi voimaan, mutta sen piiristä poistettiin maustamattomat kasvipohjaiset maitoa korvaavat juomat sekä jääpalat.

Liikenteen polttoaineiden sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa on korotettu vuoden alusta. Ajoneuvoveron perusveron jo v. 2015 säädetty 36,50 euron korotus vuodelle 2017 (noin 100 miljoonaa euroa) ja autoveron jo v. 2015 säädetty kevennys vuodelle 2017 (noin 50 miljoonaa euroa) toteutuvat.

Vene- ja moottoripyörävero on tarkoitus ottaa käyttöön 1.5.2017. Tätä koskeva esitys ei kuitenkaan ole vielä tullut eduskunnan käsittelyyn.

Tuloverotus

Vuoden 2017 tuloveroasteikko

Kaikkiin asteikon tuloveroluokkiin on tehty verotusta keventävä mittava asteikkotarkistus. Asteikkoon tehdyt muutokset suosivat keski- ja hyvätuloisia.

Vuoden 2016 alusta ns. solidaarisuusveron alarajaa laskettiin määräaikaisesti kahdeksi vuodeksi 90 000 eurosta 73 100 euroon. Tämä päätös siis näyttäytyy tuloveroasteikon ylimmässä tuloluokassa vielä vuonna 2017. Tarkoitus on, että solidaarisuusveron alaraja palautuu 90 000 euroon vuoden 2018 alusta ja pysyy siinä vaalikauden loppuun asti. Solidaarisuusveron ongelma on siinä, että se kohdistuu osaavimman ja kansainvälisesti liikkuvimman työvoiman työn verotukseen.

Asteikkokevennykset vähentävät verotuottoja noin 154 miljoonalla eurolla.

Liite 1: Tuloveroasteikko

Työtulovähennys

Selvästi tuntuvin tuloverotusta keventävä vaikutus, noin 319 miljoonaa euroa, on työtulovähennyksen muutoksilla. Työtulovähennyksen enimmäismäärää on korotettu vuoden 2016 1260 eurosta vuoden 2017 1420 euroon. Tämän lisäksi vähennyksen kertymä- ja poistumaprosentteja on muutettu niin, että vähennys kohdistuu aiempaa selvemmin pieni- ja keskituloisiin, mikä on kotimaisen ostovoiman kannalta hyvä ratkaisu. Vähennyksen kertymäprosentti on noussut puhtaan ansiotulon 2500 euroa ylittävältä osalta 11,8 prosentista 12 prosenttiin. Vähennyksen kertymäprosentti on pienentynyt puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta 1,51 prosentista 1,46 prosenttiin. Työtulovähennys nollautuu noin 127 600 euron puhtaan ansiotulon kohdalla. Työtulovähennys koskee myös maatalouden jaettavan yritystulon ansiotulo-osuutta.

Tulonhankkimisvähennys Tulonhankkimisvähennyksen korotuksen vuotuinen verotusta keventävä vaikutus on noin 111 miljoonaa euroa. Tulonhankkimisvähennys koskee vain palkkatuloa. Tulonhankkimisvähennyksen vuotuista, kaavamaista määrää on nostettu vuoden 2016 620 eurosta vuoden 2017 750 euroon. Jos todelliset tulonhankkimismenot ovat tätä suuremmat, vähennys tehdään todellisten menojen mukaan. Erikseen saadaan vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut, samoin kuin asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset.

Kunnallisverotuksen perusvähennys Perusvähennyksen korotus keventää verotusta vuositasolla noin 18 miljoonalla eurolla. Perusvähennystä on korotettu vuoden 2016 3020 eurosta vuoden 2017 3060 euroon. Perusvähennys on 3060 euroa, jos verovelvollisen puhdas tulo ei muiden vähennysten jälkeen ole tätä suurempi. Jos puhdas ansiotulo muiden vähennysten jälkeen ylittää 3060 euroa, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä. Palkkatulon, eläketulon ja päivärahatulon saajien vähennykset ovat erilaiset. Esimerkiksi ansiotuloa vain eläketulona saava saa täyden perusvähennyksen noin 11 200 euron vuosituloilla ja palkkatuloa saava noin 5 800 euron kohdalla. Perusvähennyssäännös koskee kaikkea ansiotuloa, myös maatalouden ansiotuloa.

Eläketulon verotus Eläketulon veronkevennykset toteutettiin nostamalla valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennystä sekä korottamalla eläketulon lisäveron tulorajaa. Valtionverotuksen täysi eläketulovähennys on vuonna 2017 noin 11 860 euroa ja kunnallisverotuksen täysi eläketulovähennys noin 9040 euroa. Eläketulon lisäveron vuositulorajaa on korotettu 45 000 eurosta vuoden 2017 47 000 euroon ja lisäveroprosenttia em. tulorajan ylittävältä osalta vastaavasti alennettu 6 prosentista vuoden 2017 5,85 prosenttiin. Eläketulovähennyksen korotukset keventävät verotusta noin 129 miljoonalla eurolla, eläketulon lisäveron alentaminen noin 8 miljoonalla eurolla. Eläketulon veronkevennykset siis painottuvat pieniin eläkkeisiin. Eläketulon lisäveron perustuslainmukaisuudesta pyydettiin perustuslakivaliokunnan lausunto. Säännös eläketulon lisäverosta tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Sen ensisijaisena tarkoituksena oli kerätä verotuloja niiltä, joiden veronmaksukyky on korkealla tasolla. Lisäksi tarkoituksena oli kaventaa eläketulon ja palkkatulon veroasteiden eroa ja näin parantaa ikääntyneiden kannustimia työelämässä jatkamiseen. Tuloverolain säännös säädettiin tuolloin ilman perustuslakivaliokunnan myötävaikutusta. Perustuslakivaliokunnan mielestä hallituksen esityksessä mainittuja ihmisten välisten keskinäisten tuloerojen tasaamista ja heidän kannustamistaan työnteon jatkamiseen eläkkeelle jäämisen sijasta voidaan sinänsä pitää hyväksyttävinä verolainsäädännön tavoitteina. Oikeasuhtaisuusvaatimuksen kannalta perustuslakivaliokunta totesi, että tietyn veron kohdistaminen yksinomaan eläketuloon voisi merkitä yhdenvertaisuuden loukkausta vain, jos se samalla saattaa eläkkeen saajat merkittävästi heikompaan asemaan. Hallituksen esityksessä tehdyt vertailut palkansaajien ja eläkkeensaajien kokonaisverorasituksen osalta osoittavat valiokunnan mielestä sen, etteivät eläkkeensaajat ole verotuksen kokonaisuuden kannalta yleisesti palkansaajia heikommassa asemassa. Perustuslakivaliokunta totesi, että ehdotukselle oli esitetty hyväksyttävä peruste, eikä ehdotus johtaisi tietyn ryhmän asettamista merkittävästi muita heikompaan asemaan. Säännös eläketulon lisäverosta ei siten ollut perustuslain 6 :ssä säädetyn yleisen yhdenvertaisuuden taikka syrjinnän kiellon vastainen.

Kotitalousvähennys Kotitalousvähennyksen prosentteja on korotettu verovuodelle 2017 viidellä prosenttiyksiköllä sekä yrittäjälle maksetun työkorvauksen että palkan osalta. Kotitalousvähennyksen 2400 euron enimmäismäärä tulee näin hyödynnetyksi entistä pienemmillä kustannuksilla. Työkorvauksen vähennysprosentti on nostettu 45 prosentista 50 prosenttiin ja palkan 15 prosentista 20 prosenttiin. Palkanmaksuun liittyvän työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun saa edelleen vähentää kokonaan. Kotitalousvähennyksen korotukset keventävät tuloverotusta noin 33 miljoonalla eurolla.

Asuntolainan korkovähennys Asuntovelan koroista saa vähentää jo aikaisemmin säädetyn mukaisesti vuonna 2017 45 prosenttia vuoden 2016 55 prosentin asemasta.

Työterveyshuolto Työnantaja saa tarjota työterveyshuollon palveluja entiselle työntekijälleen verovapaasti kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Tämä koskee sekä irtisanottuja että itse irtisanoutuneita työntekijöitä.

Haittaraha Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen haittaraha on säädetty verovapaaksi (kuten verotuskäytäntö on jo ollut).

Työttömyys-, sairausvakuutus- ja päivärahamaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua on nostettu vuodelle 2017 0,45 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua on alennettu 0,45 prosenttiyksiköllä. Työnantajan sairausvakuutusmaksua on alennettu vuodelle 2017 0,94 prosenttiyksikköä. Alentamista jatketaan niin, että v. 2018 alennusprosentti on 1,00, v. 2019 1,04 ja v. 2020 0,58. Alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevalta ei peritä päivärahamaksua.

Yrittäjävähennys Tuloverolakia on muutettu siten että elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotuksessa verovuodesta 2017 lähtien yrittäjävähennyksenä viisi prosenttia. Myös metsätalouden puhtaasta pääomatulosta tehdään vastaavasti viiden prosentin yrittäjävähennys. Maatalouden harjoittajan verotuksessa viiden prosentin yrittäjävähennys tehdään luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotuksessa jaettavasta yritystulosta, toisin sanoen ennen kuin tulo jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Jaettava yritystulo saadaan, kun maatalouden veronalaisista tuloista vähennetään maatalouden vähennyskelpoiset menot, mahdollinen tasausvaraus ja aikaisempien vuosien vähennyskelpoiset tappiot. Yrittäjävähennys tehdään viiden prosentin suuruisena myös maataloutta harjoittavan verotusyhtymän osakkaan puhtaasta tulosta, josta on vähennetty aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalouden tappiot yhtymästä. Elinkeinonharjoittajan, siis liikkeen- ja ammatinharjoittajan, verotuksessa tehdään viiden prosentin yrittäjävähennys aivan vastaavin perustein kuin maatalouden harjoittajalla, kun tulo verotetaan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän tulona. Henkilöyhtiöitä verotetaan elinkeinoyhtyminä, joille voidaan vahvistaa elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan tulos. Viiden prosentin yrittäjävähennys tehdään elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan ja maatalouden verovuoden tulosta, joka saadaan, kun veronalaisista tuloista on vähennetty verotuksessa vähennyskelpoiset menot, aikaisempien verovuosien vähennyskelpoiset tappiot ja verovapaat osingot. Metsätalouden yrittäjävähennys koskee maatilana pidettävältä kiinteistöltä saatua metsätalouden pääomatuloa. Se ei koske ansiotulona verotettavaa hankintatyön arvoa, johon jo kohdistuu veronhuojennus (125 kuution maatilakohtainen vuotuinen verovapaa hankintatyö). Metsätaloudessa viiden prosentin yrittäjävähennys tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, joka saadaan, kun metsätalouden veronalaisista tuloista on vähennetty metsävähennys, menovaraus ja metsätalouden muut, tulon hankkimisesta johtuneet menot. Metsätalouden yrittäjävähennys on johdonmukaisesti linjassa maatalouteen ja elinkeinotoimintaan säädetyn yrittäjävähennyksen kanssa. Metsätalouden ns. negatiivinen yrittäjävähennys poistettiin eduskuntakäsittelyssä. Yhteismetsää yrittäjävähennys ei koske, mutta yhteismetsän veroprosenttia alennettiin eduskuntakäsittelyssä 28 prosentista 26,5 prosenttiin. Yrittäjävähennys olisi johtanut 26,6 prosenttiin, joten yhteismetsän suhteellinen tuloveroasema jopa hieman parantui. Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamasta maatalouden tai metsätalouden pääomatulosta veroprosentti on 30 prosenttia verotettavan pääomatulon ollessa enintään 30 000 euroa ja 34 prosenttia 30 000 euron ylimenevältä osalta. Metsätalouden pääomatulon veroprosentin kannalta viiden prosentin yrittäjävähennys merkitsee 1,5 prosenttiyksikön veronalennusta 30 prosentista 28,5 prosenttiin tai 1,7 prosenttiyksikön veronalennusta 34 prosentista 32,3 prosenttiin. Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamasta ansiotulosta marginaaliveroprosentti vaihtelee nollasta noin 60 prosenttiin. Viiden prosentin yrittäjävähennys antaa täten maatalouden ansiotulosta veronalennuksen, joka vaihtelee nollasta kolmeen prosenttiyksikköön. Yrittäjävähennyksen arvioidaan vähentävän verotuloja vuositasolla noin 126 miljoonaa euroa. Tästä maatalouden osuus on runsaat 20 miljoonaa euroa ja metsätalouden osuus runsaat 18 miljoonaa euroa.

Metsälahjavähennys Tuloverolakiin on otettu säännökset metsätilan sukupolvenvaihdoksen johdosta suoritettavan lahjaveron perusteella myönnettävästä metsälahjavähennyksestä. Metsälahjavähennys koskee 1.1.2017 tai sen jälkeen tehtyjä metsämaan lahjoituksia ja lahjanluonteisia kauppoja. Luonnollisella henkilöllä on oikeus tehdä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla saamastaan metsästä suorittamansa lahjaveron perusteella metsälahjavähennys. Verovelvollisella ei kuitenkaan ole oikeutta metsälahjavähennykseen sellaisen lahjana saadun metsän perusteella, johon sovelletaan perintö- ja lahjaverolain 55 :n mukaista sukupolvenvaihdoshuojennusta. Vähennyspohja (vähennyksen kokonaismäärä) muodostuu tilan varojen arvostamislain mukaisen verotusarvon 30 000 euroa ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron perusteella, tai jos em. 30 000 euron raja ei ylity, aina metsämaan 100 hehtaaria ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron perusteella. Näin saatu vähennyspohja kerrotaan luvulla 2,4. Vähennyspohja on käytettävä viimeistään viidentenätoista verovuotena sen vuoden jälkeen, jona lahjoitus on tehty. Vähennyksen merkitys riippuu kokonaan siitä, mitkä ovat lahjoitetun metsän hakkuumahdollisuudet tuon 15 vuoden aikana. Metsälahjavähennys tehdään verovelvollisen ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen valmistumista tekemästä vaatimuksesta. Verovelvollisen tulee esittää selvitys vähennyksen edellytyksistä. Verovuonna tehtävän vähennyksen on oltava vähintään 1 500 euroa. Vähennyksen vuosikohtainen määrä on enintään 195 000 euroa ja enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Metsälahjavähennys tehdään metsävähennyksen, menovarauksen ja tulonhankkimisvähennysten (mm. puun korjuu ja kuljetus, uudistaminen, taimikonhoito) jälkeen. Sekä yrittäjävähennys että metsälahjavähennys tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Sillä seikalla, kumpi näistä vähennyksistä tehdään ensin, ei ole merkitystä veron määrän kannalta. Molemmat vähennykset tehdään ennen tulon hankkimiseen kohdistuvien velkojen korkojen ja pääomatulosta vaatimuksenvaraisesti vähennettävän maatalouden ja/tai elinkeinotoiminnan tappion vähentämistä. Metsätaloutta yhteisesti harjoittavien puolisoiden tai metsätaloutta harjoittavan verotusyhtymän osakkaiden osalta vähennys tehdään siitä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta, joka heille heidän omistusosuutensa perusteella verotusyhtymästä tai puolisoiden yhteisesti harjoittamasta metsätaloudesta jaetaan. Viidentoista vuoden aikana lahjoituksen jälkeen tapahtuva kiinteistöjen tai niiden osien vähintään 10 %:n osan luovutus johtaa ennen luovutusta tehtyjen metsälahjavähennysten tuloutumiseen 20 prosentilla korotettuna luovutusvuoden metsätalouden pääomatuloon, josta on vähennetty verovuonna tehtävä metsälahjavähennys, tai metsätalouden tappiolliseen pääomatuloon. Tuloutus ei kuitenkaan koske lunastuslain mukaisia luovutuksia eikä osituksessa tapahtuvaa luovutusta. Vähennysoikeudesta aiheutuvaan valtiontukeen sovelletaan vähämerkityksistä tukea (ns. de minimis -tuki) koskevaa EU:n komission asetusta. Tuensaajan saamien kaikkien vähämerkityksisten tukien yhteismäärä verovuoden ja kahden edellisen verovuoden aikana ei saa ylittää 200 000 euroa. Tuensaajana pidetään metsämaan omistajaa ja tuen myöntämisajankohtana pidetään verotuksen valmistumisajankohtaa. Valtiontuen määräksi katsotaan sen määrän, joka ilman tukitoimenpidettä olisi määrätty veron määräksi, ja tosiasiallisesti määrätyn veron erotus. Metsälahjavähennyksen arvioidaan vähentävän verotuloja vuositasolla noin 18 miljoonaa euroa.

Pääomatulon verotus Pääomatulon verotus ei muutu vuonna 2017. Täten pääomatulon veroprosentti on edelleen 30 % ja 30 000 euron verotettavan pääomatulon ylittävältä osalta 34 %.

Perintö- ja lahjaverotus

Veroasteikkomuutokset Verotusta on kevennetty perintö- ja lahjaveroasteikkojen kaikissa portaissa (ks. liitteenä 2 olevat uudet lahja- ja perintöveroasteikot). Kevennykset on painotettu yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon. Lahjaveroasteikon alaraja on nostettu 4000 eurosta 5000 euroon. Seuraavien lahjaveroportaiden alarajat on nostettu 17 000 eurosta 25 000 euroon ja 50 000 eurosta 55 000 euroon. Uusi veroporras on lisätty 200 000 euron kohdalle ja 1 milj. euron veroporras säilytetty. Ensimmäisen veroluokan lahjaveroa on kevennetty 17 000 euron verotettavasta lahjasta ylöspäin 1-3 prosenttiyksiköllä ja toisen veroluokan lahjaveroa heti 5000 euron alarajasta alkaen 2-4 prosenttiyksiköllä. Perintöveroasteikon alarajaa ja perintöveroportaita ei ole muutettu. Ensimmäisen veroluokan perintöveroa on alennettu jokaisessa portaassa yhdellä prosenttiyksiköllä ja toisen perintöveroluokan perintöveroa veroportaittain vaihdellen 2-4 prosenttiyksiköllä.

Perittävän kuoleman johdosta maksettava vakuutuskorvaus Perittävän kuoleman perusteella lähiomaisille ja kuolinpesälle maksettavien vakuutuskorvausten osittainen verovapaus poistuu yhden vuoden pituisen siirtymäajan jälkeen 1.1.2018 lähtien. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta määritteli siirtymäajaksi kohtuussyistä yhden vuoden. Osittaisen verovapauden suovia säännöksiä sovelletaan näin ollen perintöverotuksessa vuoden 2017 loppuun mennessä toteutuvien kuolemantapausten johdosta maksettaviin vakuutuskorvauksiin ja niihin verrattaviin taloudellisiin tukiin. Näin annetaan riittävän reaaliset edellytykset yhtäältä vakuutusyhtiöille tiedottaa muutoksista ja niiden vaikutuksista vakuutuksenottajille ja toisaalta vakuutuksenottajille mahdollisuus harkita vakuutussopimustensa edunsaajamääräysten muuttamista uuden sääntelyn vaikutusten huomioon ottamiseksi. Hallitus lievensi kuolemantapauskorvausten osittaisen perintöverovapauden poistamisen kielteisiä vaikutuksia myös korottamalla perintöverotuksen puolisovähennystä 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 40 000 eurosta 60 000 euroon. Nämä muutokset tulivat voimaan jo 1.1.2017. Leskelle voidaan vielä 1.1.2018 lähtien tai sen jälkeen toteutuvissa kuolemantapauksissa maksaa lähes 110 000 euron suuruinen, käytännössä verovapaa vakuutuskorvaus, kun otetaan huomioon perintö- ja lahjaveroasteikon alaraja 20 000 euroa ja puolisovähennys 90 000 euroa. Selvää on, että leskelle perintöverotuksessa myönnettävä puolisovähennys koskee tapauksia, joissa puolisoilla ei ole rintaperillisiä ja leski on tämän vuoksi perillisasemassa. Se koskee itsestään selvästi myös tapauksia, joissa leski saa ensiksi kuolleen puolison omaisuutta keskinäisen omistusoikeustestamentin perusteella. Muilta osin valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota säännöksen oikeaan tulkintaan ja selvensi sitä. Valiokunnan mukaan leskelle perittävän kuoleman johdosta maksettavaan vakuutuskorvaukseen sovelletaan puolisovähennystä myös silloin kun leski ei muutoin ole perillisasemassa. Näin ollen puolisovähennys voidaan myöntää myös silloin, kun koko puolison veronalainen perintöosuus muodostuu pelkästään vakuutuskorvauksista ja niihin rinnastettavista eristä. Näin on asian laita silloin, kun leski muutoin saa omaisuutta vain avio-oikeuden nojalla ja silloinkin, kun hänellä ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Puolisovähennystä sovelletaan kuoleman johdosta maksettavaan vakuutuskorvaukseen myös silloin, kun puoliso saa hallintaoikeuden ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen keskinäisen hallintaoikeustestamentin perusteella. Omaisuus, johon leski saa hallintaoikeuden keskinäisen hallintaoikeustestamentin perusteella, ei ole perintöverotuksen piirissä perintö- ja lahjaverolain nimenomaisen säännöksen mukaan.

Alaikäisen perintöverohuojennus Hallitus antoi 6.10.2016 budjettiin liittyvän verolakiesityksen, joka olisi laajentanut yrityksen ja maatalouden jatkajan perintöverohuojennuksen myös alaikäiseen osakeyhtiön osakkeiden perilliseen, jos perillisen perintöosuuteen olisi kuulunut huojennuksen edellytykseksi säädetty vähintään 10 % osakeyhtiön osakkeista. Jos hallituksen esitys olisi toteutunut, yritystoiminnan jatkamisena olisi pidetty myös edunvalvojan toimintaa osakeyhtiössä ja alaikäinen osakeyhtiön osakkeita perivä olisi saanut perintöverohuojennuksen. Esitys sai kuitenkin eduskunnan vihervasemmistolaisen opposition kyseenalaistamaan koko perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen (jatkossa spv-huojennus) perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Oppositio yritti käyttää alaikäispykälää keppihevosena saadakseen koko huojennussäännöksen perustuslakivaliokuntaan lausunnolle. Hallitus piti esitystään perustuslain näkökulmasta ongelmattomana, mutta poisti esityksestä alaikäistä koskevan kohdan, jotta ko. lakiesityksen muut kohdat ja samalla vuoden 2017 valtion talousarvion valmistuminen eivät vaarantuneet. Tappion lopputuloksesta kärsi alaikäinen osakeyhtiön osakkeita perivä yritystoiminnan potentiaalinen jatkaja. KHO:n päätöksen mukaan alaikäinen ei saa huojennusta, koska alaikäinen ei voi toimia osakeyhtiön hallituksen jäsenenä.

Perintö- ja lahjaverohuojennus luovutusvoittoverotuksessa Myytäessä perintönä tai lahjana saatu maatila, muu yritys tai sen osa, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä, hankintamenona pidetään verovuodesta 2017 lähtien tapahtuvissa luovutuksissa huojennussäännösten mukaista aliarvostettua arvoa, jos luovutus tapahtuu sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisesta eikä perintö- tai lahjaverotuksessa saadun edun menetys näin ollen enää ole mahdollinen. Vaihtoehtona on huojennettua perintö- tai lahjaverotusarvoa korkeampi hankintameno-olettama.

Verovaikutukset Asteikkomuutokset ja vakuutuskorvausten verokohtelun muutokset sekä puoliso- ja alaikäisyysvähennysten korotukset vähentävät verotuloja nettomääräisesti vuositasolla yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla. Käytännössä verovaikutus toteutuu tällaisena vasta vuoden 2018 aikana huomioon ottaen verotuksen toimittamisen viiveet ja vakuutuskorvauksia koskeva siirtymäsäännös. Luovutusvoittoverotusta koskevan muutoksen arvioidaan lisäävän vuotuisia pääomatulon verotuloja muutamalla miljoonalla eurolla.

Arvonlisäverotus Verovelvollisella, jonka tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa taikka verovelvolliselle, johon ei sovelleta kirjanpitolakia tai jolla on oikeus laatia maksuperusteinen tilinpäätös tai olla laatimatta tilinpäätöstä, on uudistetun säännöstön mukaan v. 2017 alusta lähtien mahdollisuus tilittää arvonlisävero maksuperusteisesti. Arvonlisäveroa ei siis joudu maksamaan valtiolle ennen kuin myyntitulot arvonlisäveroineen ovat tulleet yrittäjän kassaan. Valtion kannalta muutos vaikuttaa vain verotulojen ajoittumiseen, ei niiden lopulliseen määrään. Myynneistä suoritettava ja ostoista vähennettävä arvonlisävero kohdistetaan maksuperusteisesti sille kuukaudelle, jolloin maksu on myydystä tavarasta kertynyt tai maksu on ostosta suoritettu. Verovelvollinen voi itse valita, tilittääkö arvonlisäveron suorite- vai maksuperusteisesti. Jos verovelvollinen valitsee maksuperusteisen tilityksen, sitä sovelletaan sekä myynteihin että ostoihin. Maa- ja metsätalouden harjoittajalle, joka ei ole kirjanpitovelvollinen, muutoksella ei ole vaikutusta. Hän saa edelleen kohdistaa suoritettavan arvonlisäveron ja vähennettävän veron kunkin myynnin ja oston osalta valintansa mukaan joko suorite- tai maksuperusteen mukaisesti.

Polttoaineiden valmisteverotus Liikennepolttoaineiden samoin kuin lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden valmisteverotusta on korotettu 1.1.2017 alkaen. Verotulojen lisäykseksi arvioidaan vuositasolla noin 152 miljoonaa euroa. Valmisteveron korotukset ovat nostaneet vuodenvaihteessa moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaa arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen noin 2,5 senttiä litralta. Dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden arvonlisäverollinen hinta on noussut veron korotuksen seurauksena 2,7 senttiä litralta. Kevyen polttoöljyn hinnannousu korotuksen johdosta oli 1,82 senttiä litralta ja raskaan polttoöljyn 2,17 senttiä kilogrammalta arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen. Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden valmisteveron korotuksesta noin kolme neljäsosaa kohdistui hiilidioksidiveroon ja yksi neljäsosa energiasisältöveroon. Hiilidioksidiveroa ei ole palautettu maataloudelle vuodesta 2014 lähtien pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen aikana tehdyn kielteisen lainmuutoksen vuoksi. Hiilidioksidiveron korotus aiheuttaa maataloudelle v. 2017 noin kolmen miljoonan euron lisäkustannuksen. Kaiken kaikkiaan maatalouden käyttämän polttoöljyn hiilidioksidivero on vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa. Sen poistaminen sopisi maatalouden seuraavaksi kriisipaketiksi. Vaikutus kohdistuisi viljelijöihin tasapuolisesti.

Kiinteistöverotus Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa on korotettu vuoden 2016 0,86 prosentista vuoden 2017 0,93 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin alarajaa vastaavasti 0,39 prosentista 0,41 prosenttiin. Lisäksi kunnan on vahvistettava myös muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti, jonka vaihteluväli on säädetty 0,93 - 1,80 prosenttiin. Ennen vuotta 2017 tämä veroprosentti voitiin määrätä enintään 1,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti tai jos näin laskettu vero oli yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on noussut 1,00 - 4,00 prosentista 2,00 - 6,00 prosenttiin. Eräiden pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa, Vihti) rakentamattomalle rakennuspaikalle määräämän kiinteistöveroprosentin on oltava vähintään 3,00 prosenttia yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi.

Makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomavero Makeisten ja jäätelön valmisteverosta on luovuttu 1.1.2017 lähtien. Se on aiheuttanut noin 110 miljoonan euron verotulojen alentumisen. Virvoitusjuomaveron ja juomapakkausten valmisteveron piiristä on 1.1.2017 alkaen poistettu maustamattomat kasvipohjaiset maitoa korvaavat juomat (soija-, kaura- riisi- ja mantelijuomat) sekä jääpalat. Valiokunta keskusteli myös makeis- ja jäätelöveron mahdollisesta korvaajasta sokeriverosta, jonka aiheuttama hallinnollinen taakka olisi valiokunnan mukaan huomattavasti suurempi kuin kumotun makeisveron. Sokeriveron kaltaista veroa ei ole toteutettu missään EU:n jäsenvaltiossa, vaan käytössä olevat terveysperusteiset verot kohdistuvat tiettyihin tullinimikkeiden avulla määriteltyihin sokeripitoisiin tuotteisiin. Vain tietyistä valituista tuoteryhmistä ja tuotteista muodostuva veropohja olisi ongelmallinen EU:n valtiontukisääntelyn kannalta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä ei saatu varmuutta siitä, että Euroopan komissio olisi virallisessa kannanotossaan hyväksynyt muissa jäsenvaltiossa kannettavan terveysperusteisen veron. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että Suomi seuraa aktiivisesti EU:n jäsenmaissa ja EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännössä tapahtuvaa kehitystä terveysperusteisten verojen osalta ja arvioi uudelleen terveysperusteisen veron käyttöönottoa. Valtiovarainvaliokunnan käsityksen mukaan valtiovarainministeriö on päivittämässä sokeriverotyöryhmän loppuraporttia ja selvittämässä muiden EU-jäsenmaiden tämänhetkistä tilannetta sekä EU-tuomioistuimen asiaan liittyvää viimeaikaista ratkaisukäytäntöä. Myös mahdollisuuksia muihin terveysperusteisiin veroihin seurataan valtiovarainministeriössä. Sokerin verottamista valtion verotulojen kartuttamiseksi ja terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi selvitettiin valtiovarainministeriön vuonna 2012 asettamassa sokeriverotyöryhmässä. Sokeriverotyöryhmä oli laajapohjainen, työhön osallistuivat valtiovarainministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Elintarviketurvallisuusvirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Tulli. Työryhmä totesi yksimielisessä loppuraportissaan vuonna 2013 (VM:n julkaisuja 3/2013), että makeisten ja jäätelön valmisteveron korvaaminen terveysperusteisella sokeriverolla olisi terveysvaikutusten kannalta samoin kuin EU-oikeuden ja veron hallinnoitavuuden kannalta erittäin haasteellista. Vaikka sokerin yhteys lihavuuteen, kroonisiin sairauksiin ja hammasterveyteen on tuotu esiin tutkimuksissa, sokeriverotyöryhmä korosti, ettei terveysongelmia voida ratkaista pelkästään sokeria verottamalla.

Tupakkavero Tupakkaveron korotukset toteutetaan jo aikaisemmin säädetyn lain mukaan 1.1.2017 ja 1.7.2017. Sähkösavukkeissa käytettäväksi tarkoitetut nesteet (sekä nikotiinipitoiset että nikotiinittomat) ovat vuoden 2017 alusta tulleet tupakkaveron piiriin. Vuoden 2017 tupakkaveron korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja noin 135 miljoonalla eurolla.

Varsinais-Suomen vaalipiiri