Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Katsaus verolainsäädännön muutoksiin 2016

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2016)

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta eduskuntakauden aikana. Tästä on tarkoitus pitää kiinni. Merkittävin muutos vuonna 2016 tapahtuu tuloverotuksen perusteissa, joissa tehtävien muutosten arvioidaan vähentävän pieni- ja keskituloisten tuloverotusta noin 562 miljoonalla eurolla. Tästä kuntien osuus noin 274 miljoonaa euroa kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuuksien lisäyksellä.

Veronkorotukset kohdistuvat tuloveroasteikon ylimpään tuloluokkaan ns. solidaarisuusveron soveltamisalaa edelleen laajentamalla. Myös pääomatulon korotetun tuloveroprosentin nostamista jatketaan. Näissä kahdessa asiassa hallitus on Kataisen-Stubbin hallitusten linjoilla. Sama koskee asuntovelan korkovähennystä, jota rajoitetaan entisestäänkin ja johon matala korkotaso antaa otollisen tilaisuuden. Omaisuuden luovutustappion saa v. 2016 tappioista lähtien vähentää myös muista pääomatuloista kuin luovutusvoitoista luovutusvuoden ja viiden seuraavan vuoden verotuksessa.

Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korottaminen antaa kunnille mahdollisuuden käyttää kiinteistöveroautomaattia verotulojen lisäämisessä. Tämä tapahtuu vaiheittain vuosien 2016 ja 2017 kiinteistöverotuksissa. Muutokset merkitsevät taustaoletusten mukaan 50 miljoonan euron lisäystä kuntien verotuloihin vuosina 2016 ja 2017.

Autoveroa kevennetään vuosien 2016-2019 aikana 50 miljoonan euron tasaerissä yhteensä 200 miljoonaa euroa. Ajoneuvoveron perusveroa korotetaan vuoden 2017 alusta lähtien 100 miljoonalla eurolla vuositasolla. Täten vuoden 2017 loppuun asti laskien autoveron alentaminen ja ajoneuvoveron perusveron korottaminen vastaavat kokonaistasolla toisiaan.

Energiaverotusta korotetaan vuonna 2016 noin 80 miljoonalla eurolla. Korotukset kohdistuvat kevyeen ja raskaaseen polttoöljyyn, kivihiileen, maakaasuun ja nestekaasuun. Kaivostoiminta palautetaan vuonna 2017 energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin. Samalla kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutettu sähkö siirretään korkeammin verotetusta sähköveroluokasta I takaisin teollisuuden alennettuun sähköveroluokkaan II.

Valtiolle maksettavaa jäteveroa korotetaan vuonna 2016 55 eurosta 70 euroon tonnilta. Kysymys on noin 3,5 miljoonan euron verotulosta vuositasolla. Veropohja on vuoden 2016 alusta puolittunut, kun orgaanista jätettä ei enää saa sijoittaa kaatopaikalle.

Tupakkatuotteiden veroa korotetaan keskimäärin 24 prosenttia siten, että korotukset tapahtuvat puolen vuoden välein vuoden 2016 alusta lähtien. Ottaen huomioon veronkorotusten ajoitukset, valmisteverojen tilitysjaksojen vaikutukset vuosikertymään ja kokemukset verovelvollisten varautumisesta veronkorotukseen, tupakkaverokertymän arvioidaan kasvavan vuonna 2016 noin 35 miljoonaa euroa, vuonna 2017 noin 67 miljoonaa euroa ja vasta vuonna 2018 täysimääräiset noin 435 miljoonaa euroa.

Yleisradioveroa ei enää vuodesta 2016 lähtien määrätä tulonsaajille, jotka eivät maksa lainkaan tuloveroa. Näin on kompensoitu hyvin pienituloisille sitä, että he eivät muista tulonsaajista poiketen hyödy vuodelle 2016 ehdotetuista tuloverotuksen kevennyksistä. Käytännössä kompensaatio toteutuu niin, että pienin maksuunpantava yleisradiovero nousee 51 eurosta 70 euroon. Noin 300 000 henkilöä, joista noin 120 000 on eläkeläisiä, vapautuu yleisradioverosta. Veron ulkopuolelle jäävät mm. kaikki takuueläkettä tai kansaneläkettä saavat.

Yleisradio Oy:n rahoitusasema ei sinänsä heikkene, sillä sen määrärahan jäädyttämistä vain jatketaan vuonna 2016. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon on vuoden 2016 budjetissa noin 508 miljoonaa euroa.

Erikseen kannattaa huomata, että vuoden 2016 alun veromuutoksissa vältyttiin mm. perintö- ja lahjaveron samoin kuin alkoholiveron korotuksilta.

Kiinteistöverotus

Kiinteistöverot muodostavat merkittävän osan kuntien veropohjaa. Veron laskennallinen tuotto on tänä vuonna arviolta 1,6 miljardia euroa, mikä edustaa hieman yli kahdeksaa prosenttia kuntien noin 20 miljardin euron verotuloista (vrt. valtion verotulot v. 2016 noin 40,8 mrd. euroa). Kiinteistöverotulot ovat kasvaneet vuodesta 2009 noin 655 miljoonaa euroa eli lähes 70 prosenttia.

Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten (eli vapaa-ajan asuntojen) veroprosentin enimmäismäärää on korotettu vuoden 2016 kiinteistöverotuksesta lähtien siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen enintään 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä on korotettu 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä on korotettu 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin.

Yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa on myös korotettu, mutta vasta vuoden 2017 kiinteistöverotuksesta lähtien. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousee 0,80-1,55 prosentista 0,86-1,80 prosenttiin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 0,37-0,80 prosentista 0,39-0,90 prosenttiin.

Olettama noin 50 miljoonan euron kiinteistöverojen lisäyksestä perustuu siihen, että kunnat nostavat voimalaitosrakennusten ja -rakennelmien, vapaa-ajan asuntojen sekä rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentit uudelle ylärajalle, jos ne soveltavat ylärajaa jo nykyisin. Tästä syntyvä tuotto olisi noin 28 milj. euroa. Loppuosa kertyy yleisen kiinteistöveroprosentin (21 milj. euroa) ja vakituisen asuinrakennuksen (7,3 milj. euroa) kiinteistöveroprosentin alarajojen korotuksista.

Uudet alarajat merkitsevät käytännössä sitä, että 60 kunnan on tarkistettava yleistä ja 25 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia.

Voimalaitosrakennuksilla ja -rakennelmilla tarkoitetaan myös ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluvia rakennuksia ja rakennelmia. Tuulivoimaa muutos ei koske 10 megawatin vähimmäistehorajan vuoksi, ei myöskään laitteiksi luokiteltuja aurinkosähköpaneeleja.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan tavoitteena on lisätä kiinteistöverotuloja kaikkiaan noin 100 miljoonalla eurolla vuositasolla. Vuosia 2018 ja 2019 koskevat noin 50 miljoonan euron kiinteistöverojen lisäystä koskevat ratkaisut on tarkoitus tehdä myöhemmin, kun käynnissä olevan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistustyön tulokset ovat käytettävissä. Tämän kehittämishankkeen valtiovarainministeriö käynnisti jo vuoden 2012 alussa. Siinä ovat mukana myös Suomen Kuntaliitto ja Verohallinto.

Tuloverotus

Valtionverotuksen vuoden 2016 ansiotulon tuloveroasteikko

Tuloveroasteikon kaikkiin tuloluokkiin on tehty 1,2 prosentin suuruiset ansiotasoindeksin kehitystä vastaavat tarkistukset.

Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan tulorajaa on alennettu 90 000 eurosta 72 300 euroon. Kyseessä on tuloraja, jonka yli menevästä tulon osasta on maksettava solidaarisuusveroksi kutsuttua veroa. Samalla kaksi ylintä tuloluokkaa yhdistyivät.

Vuoden 2016 progressiivinen ansiotulon tuloveroasteikko on seuraava:

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Perusvähennyksen enimmäismäärää on korotettu 2970 eurosta 3020 euroon.

Työtulovähennys

Työtulovähennystä on korotettu hallitusohjelman mukaisesti painottaen pieni- ja keskituloisia. Vuositason verotuloja alentava vaikutus on 490 miljoonaa euroa. Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousisi 1025 eurosta 1260 euroon. Vähennyksen kertymäprosentti, joka koskee 2500 euroa ylittävää ansiotulon osaa, nousisi 8,6 prosentista 11,8 prosenttiin ja vähennyksen poistumisprosentti, joka koskee 33 000 euroa ylittävää tulon osaa, nousisi 1,2 prosentista 1,46 prosenttiin. Työtulovähennys alenee tulon noustessa ja poistuu kokonaan noin 119 900 euron vuositulon kohdalla (v. 2015 noin 119 000 euroa). Työtulovähennys koskee myös mm. maatalouden ansiotuloa.

Ulkomailta tulevan palkansaajan (avainhenkilö) lähdevero

Vuodesta 1996 voimassa ollutta lakia ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta on jatkettu koskemaan vuosina 2016-2019 alkavaa työskentelyä. Laki takaa ulkomailta Suomeen työskentelemään tuleville erityisasiantuntijoille tai opettajille ja tutkijoille eli ns. avainhenkilöille kiinteän 35 prosentin palkkatulon lähdeveron enintään 48 kuukauden ajan. Lain tarkoituksena on houkutella erityisasiantuntemusta omaavia henkilöitä työskentelemään Suomeen. Tähän ei Suomen poikkeuksellisen jyrkän ansiotulon veroprogression uskota heitä innostavan. Poikkeuksellinen verokohtelu korostuu juuri nyt, kun vastaavasta erityisosaamisesta suomalaiselle maksettavaan palkkaan kohdennetaan ns. solidaarisuusveron kautta aiempaa kovempi verotus ylimmän ansiotulon marginaaliveron noustessa taas yli 60 prosenttiin. Mutta olihan se vielä 1990-luvulla jopa 70 %:n tasolla.

Vuonna 2016 avainhenkilölain piirissä arvioidaan olevan noin 440 henkilöä. Lain synty kytkeytyy Nokia Oyj:n elektroniikkateollisuuden kukoistuskauden alkamiseen.

Asuntovelan korkovähennys

Vähennysoikeuden rajaus toteutetaan asteittain vuoden 2015 65 prosentista 25 prosenttiin siten, että

- vuonna 2016 vähennyskelpoinen määrä on 55 prosenttia,
- vuonna 2017 ko. määrä on 45 prosenttia,
- vuonna 2018 ko. määrä on 35 prosenttia, ja
- vuonna 2019 ko. määrä on 25 prosenttia.

Vähennysoikeuden rajaamisen vaikutuksesta noin puolet kohdistuu kahden aikuisen lapsiperheisiin.

Luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys

Tuloverolakiin on palautettu vuosina 2009-2012 voimassa ollut luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennys. Silloin se liittyi yliopistouudistukseen ja oli tarkoitettu kannusteeksi yliopistojen yksityisen rahoituksen lisäämiseksi.

Nyt säännös on tarkoitettu pysyväksi. Vähennyksen yläraja on 500 000 euroa. Kysymys on verojärjestelmän systematiikan ulkopuolisesta kannusteesta, koska tämä vähennykseen oikeuttava meno ei aiheudu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä, kuten verotuksessa yleensä edellytetään.

Vähennyskelpoisia ovat vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron lahjoitukset. Pääomatulon verotus

Pääomatulon korotettua tuloveroprosenttia on nostettu vuonna 2015 33 prosentista 34 prosenttiin. Se koskee vuotuisen verotettavan pääomatulon 30 000 euroa ylittävää osaa. Tähän rajaan asti sovelletaan edelleen 30 prosentin suuruista pääomatulon tuloveroprosenttia. Yhteenlaskettaviin verotettaviin pääomatuloihin kuuluu mm. maa- ja metsätalouden pääomatulo. Omaisuuden luovutustappion vähentäminen

Hallitusohjelman mukaan "muutetaan omaisuuden luovutuksessa syntynyt tappio vähennyskelpoiseksi pääomatulosta tietyin rajoituksin". Tämä hallitusohjelman kohta on toteutunut verovuoden 2016 alusta. Muutos koskee luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotusta.

Luovutustappiot vähennetään edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy. Jos verovelvollisella ei ole luovutusvoittoja tai ne eivät riitä koko luovutustappion vähentämiseen, voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennetään muusta puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatulosta tehtäviä vähennyksiä. Jos tappioita ei saa vähennetyksi muistakaan pääomatuloista, vahvistetaan vähentämättä jääneestä osuudesta verovuoden luovutustappio, joka on vähennyskelpoinen viitenä seuraavana vuonna luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista samalla tavalla kuin verovuoden tappio. Tappiot vähennetään siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet.

Luovutustappiota ei jatkossakaan oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa. Tappioiden perusteella ei näin ollen myönnetä ansiotulon verosta tehtävää alijäämähyvitystä.

Muutos koskee vuonna 2016 ja sen jälkeen omaisuuden luovutuksesta syntyviä tappioita. Vuosina 2010-2015 syntyneet luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia ainoastaan omaisuuden luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana verovuonna. Ennen vuotta 2010 syntyneet luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia omaisuuden luovutusvoitoista vain luovutusvuonna ja kolmena sitä seuraavana verovuonna.

Autoverotus

Autoveron määrä alenee autoilla, joiden ominaishiilidioksidipäästö on enintään 140 grammaa kilometriltä. Veronalennus toteutetaan neljässä samansuuruisessa vaiheessa vuosina 2016-2019. Veronalennus ei koske moottoripyöriä, koska niiltä puuttuvat päästötiedot.

Keskihintaisilla eli alun perin 32 000 euroa maksavilla autoilla vero alenee päästömäärästä riippuen vuosittain 0-470 euroa. Euromääräinen veronalennus on suurimmillaan 82 gramman päästötasolla. Samanhintaisten, mutta nykyistä keskipäästöä, eli 124 gramman päästötasoa, vastaavien autojen vero alenee noin 210 euroa vuosittain.

Käytettynä maahan tuotavien autojen verotus on muutettu vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Käytettyinä maahan tuotavien ajoneuvojen verotuksessa sovelletaan vertailuarvoa, jolla varmistetaan, että tuontiautosta ei kanneta veroa enemmän kuin vastaavan Suomessa jo aikaisemmin rekisteröidyn ajoneuvon arvossa on jäljellä autoveroa. Jo tehtyjä virheellisiä päätöksiä ei kuitenkaan käytännön vaikeuksiin vedoten oikaista viran puolesta. Oikaisuvaatimukseksi riittää täysin vapaamuotoinen hakemus.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa autoveron määräämistä seuraavan vuoden alusta. Jos siis autovero on määrätty esimerkiksi 1.6.2015, on oikaisuvaatimus tehtävä viimeistään 31.12.2018.

Ajoneuvoverotus

Ajoneuvoveron perusveroa korotetaan 36,50 eurolla vuodessa. Ajoneuvoveron korotus toteutetaan koko veronalaista autokantaa koskevana tasakorotuksena vuodesta 2017 lähtien. Tästä huolimatta ajoneuvoveron perusveron ohjausvaikutus kuitenkin säilyy, sillä veron määrä on yhä suoraan riippuvainen auton ominaishiilidioksidipäästöstä.

Kokonaisuutena auto- ja ajoneuvoverotuksen muutosten yhteisvaikutus merkitsee sitä, että autoilun verotus kevenee vuodesta 2018 lähtien.

Vuoden 2016 alussa toteutunut ajoneuvoveron perusveron nousu perustuu pääministeri Alexander Stubbin hallituksen esityksestä viime eduskuntakaudella tehtyyn lain muutokseen.

Energiaverotus

Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen, maakaasun ja nestekaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan nykyisestä 44 eurosta 54 euroon, mikä on merkinnyt keskimäärin 14 prosentin korotusta kokonaisverotasoihin 1.1.2016 lähtien.

Kevyen polttoöljyn hinnan toteutuneeksi nousuksi arvioidaan noin 3,3 senttiä litralta (ilman arvonlisäveroa noin 2,6 senttiä litralta). Vastaavat luvut ovat raskaalla polttoöljyllä noin 4,0 senttiä litralta ja ilman arvonlisäveroa noin 3,2 senttiä litralta.

Kevyen polttoöljyn valmisteveron hiilidioksidiveron korotus merkitsee maataloudelle noin 10 miljoonan euron lisäkustannusta, koska tätä valmisteveron osaa ei enää palauteta pääministeri Jyrki Kataisen hallituskaudella tehdyn lain muutoksen mukaan. Vuoden 2014 alusta lähtien on palautettu vain valmisteveron energiasisältövero.

Kaivostoiminnan palauttaminen vuoden 2017 alusta lukien kahden vuoden tauon jälkeen energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin edistää kaivosalan investointi- ja toimintaedellytyksiä parantaen näin alan kilpailukykyä. Veronpalautuksen poistaminen vuoden 2015 alusta perustui siihen, että kaivosala on päästökaupan ulkopuolella.

Myös kaivostoiminnan ja louhinnan siirtyminen takaisin teollisuuden alennettuun sähköveroluokkaan pienentää alan verorasitusta.

Jäteverotus

Vuonna 2010 jätevero oli 30 euroa tonnilta, nyt vuoden 2016 alusta neljän korotuksen jälkeen 70 euroa tonnilta.

Vuoden 2011 veronkorotuksen jälkeen jäteveron veropohja on vuoden 2015 loppuun mennessä pienentynyt alle puoleen. Veropohjan arvioidaan uudelleen puolittuneen vuoden 2016 alusta, kun ympäristölainsäädännön mukainen orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituksen kielto tuli voimaan.

Jätevero on leimallisesti kannustintyyppinen ympäristövero, jonka ensisijaisena ympäristötavoitteena on vähentää jätteiden kaatopaikkakäsittelyä ja edistää jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä. Kaikki korotukset eivät näin ollen realisoidu kasvavana verorasitteena.

Tupakkaverotus

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotetaan keskimäärin 24 prosenttia. Korotukset toteutetaan kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus on tehty vuoden 2016 alusta, toinen tehdään heinäkuun 2016 alusta, kolmas vuoden 2017 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2017 alusta. Korotukset ovat senttimääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa.

Korotusten seurauksena arvioidaan savukkeiden hintojen nousevan keskimäärin 19,2 prosenttia (9,6 prosenttia vuonna 2016) ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen keskimäärin 20,6 prosenttia (10,3 prosenttia vuonna 2016).

Vuosina 2018 ja 2019 koskeva tupakkaveron korotusesitys annetaan myöhemmin.

Vuosina 2009-2015 tupakkaveroa korotettiin viisi kertaa. Savukkeiden verorasitus kasvoi em. aikana keskimäärin 57 prosenttia ja hinnat vastaavasti noin 43 prosenttia. Savukkeiksi käärittävän irtotupakan verorasitus kasvoi peräti 112 prosenttia ja hinnat noin 80 prosenttia.

Tupakkateollisuuden ennakkovarastoinnin määrä on vaihdellut 20-50 prosenttiin seuraavan vuoden savukkeiden kulutuksesta. Ennakkovarastoinnissa on kysymys siitä, että verovelvolliset, siis tupakkateollisuuden yritykset, luovuttavat kulutukseen tuotteita ennen edessä olevaa veronkorotusta, jolloin nämä tuotteet säästyvät veronkorotukselta.

Ennakkovarastoinnin rajoittamista ovat toivoneet myös tupakkayhtiöt, jotka joutuvat osallistumaan varastointiin säilyttääkseen kilpailuasemansa markkinoilla, mutta eivät siitä hyödy. Rajoittamisen sallittavuus on kuitenkin EU-oikeudessa epäselvä. EU:n komissio on nostanut viime kesänä kanteen Portugalin vastaavasta rajoituksesta.

Yleisradiovero

Henkilön yleisradioveron pienin maksuunpantava määrä on noussut 51 eurosta 70 euroon. Veron perusteet, kertymäprosentti (0,68 %) ja enimmäismäärä (143 euroa), ovat ennallaan, samoin yhteisön yleisradiovero kaikilta osin.

Pienimmän maksuunpantavan määrän korotus lisää vapautuksen piiriin kuuluvien henkilöiden käytettävissä olevia tuloja maksuunpanematta jäävän veron verran eli 51-70 euroa vuodessa. Muutos nostaa yleisradioveron piiriin kuuluvien tulorajoja palkansaajilla nykyisestä noin 8 120 eurosta 10 914 euroon sekä eläkkeen- ja etuustulojen saajilla 7 500 eurosta 10 294 euroon. Muutos kaventaa kaikkiaan hieman tuloeroja.

Kalastusaluksen polttoaineverotus

Ammattimaiseen kalastukseen käytettyjen alusten polttoaineiden verokohtelua koskeviin säännöksiin on tehty 1.1.2016 voimaan tulevan uuden kalastuslain edellyttämät muutokset. Ammattimaisen kalastuksen määritelmä on muutettu kaupallisen kalastuksen määritelmäksi. Kalastusaluksen polttoaineet ovat edelleen verottomia edellyttäen, että kalastusalus on rekisteröity kaupalliseksi kalastusalukseksi ja kaupallisen kalastuksen harjoittaja on rekisteröity kaupallisten kalastajien ryhmään I kalastuslaissa säädetyn mukaisesti.

Vuoden 2016 työttömyysvakuutusmaksut

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,15 prosenttia palkasta (v. 2015 0,65 prosenttia palkasta) ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 1,00 prosenttia palkasta (v. 2015 0,80 prosenttia). Kumpikin prosenttiluku koskee palkkoja 2 044 500 euron työnantajakohtaiseen palkkasummaan asti.

Varsinais-Suomen vaalipiiri