Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Katsaus verolainsäädännön muutoksiin 2015

Pääministeri Alexander Stubbin hallitus jatkoi veropolitiikassa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kolme vuotta kestänyttä koeteltua veronkiristysten linjaa. Vähäisiä verohelpotuksia on kuitenkin tehty pieni- ja keskituloisten ansiotulon verotukseen.

Ansiotulon verotus

Stubbin hallituksen ohjelmaan kirjattiin nimenomainen tavoite varmistaa, ettei pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotus kiristy vuonna 2015. Palkansaajia koskeva kirjaus heijastuu tahtomattaan myös esim. maatalouden ansiotuloon. Tarkoitus on tukea kotimaista ostovoimaa ja työllisyyttä sekä näin helpottaa hieman suhdannetilannetta.

Valtionverotuksen v. 2015 ansiotulon veroasteikko on seuraava:

Asteikon tulorajoja, lukuun ottamatta kahta ylintä tulorajaa, on korotettu noin 1,5 prosentilla. Ylimmän tuloluokan euromääräistä rajaa on alennettu 100 000 eurosta 90 000 euroon ns. solidaarisuusveron merkeissä.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää on hieman korotettu. Sama koskee kunnallisverotuksen eläketulovähennystä.

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeutta on kavennettu kasvattamalla omavastuuosuutta 600 eurosta 750 euroon. Tämä kourii haja-asutusalueiden pitkää työmatkaa tekeviä. Osan vuotta työttömänä olleen omavastuuosuutta pienennetään 55 euron sijasta 70 eurolla jokaista täyttä työttömyyskuukautta kohti.

Työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa 300 euroon asti ja 750 euroa ylittävältä osalta 3 400 euroon asti.

Asuntovelan korkovähennys alenee edelleen asteittain siten, että v. 2015 vähennyskelpoinen osuus on 65 %, v. 2016 60 %, v. 2017 55 % ja v. 2018 50 %.

Verovuosina 2015-2017 on voimassa verosta tehtävä väliaikainen lapsivähennys. Sen tarkoituksena on lieventää lapsilisiin kohdistetun 110 milj. euron leikkauksen vaikutuksia vuosittain noin 70 milj. eurolla ja se koskee noin 770 000 pieni- ja keskituloista verovelvollista, osaa vain osittain. Koska vähennys on henkilökohtainen, määräytyy tulojen perusteella ja tehdään verosta, vähennyksen soveltamisalan ulkopuolelle jää lähes 300 000 verovelvollista. Tähän joukkoon kuuluvat myös ne henkilöt, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Näitä kaikkein pienituloisimpia verovelvollisia on noin 16 500.

Verosta tehtävänä vähennyksenä annettava tuki on vaikutusalueellaan tasasuuri, 50 euroa jokaisesta huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta enintään neljän lapsen perusteella. Ratkaisevaa on väestötietojärjestelmässä vuoden viimeisenä päivänä oleva tieto huoltajuudesta. Jos lapselle on merkitty kaksi huoltajaa, molemmat saavat vähennyksen, jos heidän tulonsa ovat vähennyksen vaikutusalueella. Yksinhuoltajille vähennys myönnetään kaksinkertaisena. Tuki voi siis olla enimmillään yksinhuoltajille 400 euroa vuodessa.

Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän ylittäessä 36 000 euroa vähennyksen määrä pienenee yhdellä prosentilla em. yhteismäärän 36 000 euroa ylittävältä osalta. Puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä saadaan, kun tuloista vähennetään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot.

Edustuskulujen 50 %:n vähennyskelpoisuus elinkeinotulon verotuksessa on palautettu, joten niiden täysi vähennyskelvottomuus jäi koskemaan vain viime vuotta. Muutos tukee mm. edustustarkoitukseen tarjottavien matkailu-, ravintola- ja festivaalipalveluiden järjestäjiä.

Pääomatulon verotus

Pääomatulon verotusta on jälleen kiristetty alentamalla ylemmän veroprosentin tulorajaa 40 000 eurosta 30 000 euroon ja korottamalla ylempää veroprosenttia 32 %:sta 33 %:iin. Veroprosentti on 30 000 euroon asti edelleen 30 %.

Progressio sopii kovin huonosti pääomatulon verotukseen. Se voi esim. pienentää metsätaloudellisesti kielteisellä tavalla puukauppojen kokoa silloin kun tulon jakaminen eri verovuosille ei riitä keinoksi progression välttämiseen. Jos Kataisen-Stubbin hallitusten alulle panema kehitys pääsisi jatkumaan, pääomatulon yleinen veroprosentti olisi kohta 33, kun Ahon hallituksen asettama prosentti oli 25. Korotus pääomatulon verotukseen olisi tällöin kolmanneksen luokkaa.

Perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaveroasteikkojen rajaveroprosentteja on korotettu yhdellä prosenttiyksiköllä molemmissa (I ja II) veroluokissa. Lisäksi alun perin vuosiksi 2013-2015 tarkoitettu, 1 000 000 euroa ylittävää perintöosuuden ja lahjan osaa koskeva ylin porras on säädetty pysyväksi. Ylin rajaveroprosentti on I veroluokassa 20 % ja II veroluokassa 36 %.

Sukupolvenvaihdoshuojennuksella on ratkaiseva merkitys maatalouden, maa- ja metsätalouden ja muun yritystoiminnan jatkamisen mahdollistajana. Pelkkää metsätaloutta jatkavan perintö- ja lahjaverotus on kireää, koska huojennus puuttuu.

Perintö- ja lahjaverokertymä on vaihdellut viimeisten kuuden vuoden aikana toteutettujen erisuuntaisten muutosten vuoksi vajaasta 400 milj. eurosta 646 milj. euroon. Se on ollut noin 1-1,5 % valtion verotuloista. Veron tuotto on kasvanut v. 2012 ja 2013 toteutettujen perustekorotusten seurauksena. Tämä kehitys jatkuu v. 2015.

Perintöveroa maksetaan I veroluokassa (esim. lapset ja lapsenlapset) seuraavan asteikon mukaan:

Perintöveroa maksetaan II veroluokassa (esim. sisarukset ja sisarusten lapset) seuraavan asteikon mukaan:

Lahjaveroa maksetaan I (esim. lapset ja lapsenlapset) veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Lahjaveroa maksetaan II veroluokassa (esim. sisarukset ja sisarusten lapset) seuraavan asteikon mukaan:

Ajoneuvoverotus

Ajoneuvoveron tuotto nousee tänä vuonna noin 80 milj. euroa ja ensi vuodesta lähtien noin 160 milj. euroa. Korotukset koskevat ajoneuvon perusveroa, ja ne kohdistuvat vuotuisena verona koko ajoneuvokantaan. Keskimääräiset korotukset ovat noin 60-61 euroa vuodessa. Lisäksi päästöperusteista korotusta painotetaan ohjausvaikutuksen tehostamiseksi niin, että se kasvaa jyrkimmin sillä välillä, johon kuuluu eniten liikenteessä olevia ajoneuvoja. Yksittäiset korotukset vaihtelevat vuositasolla 12-69 euron välillä. Korotus kokonaismassaan perustuvalle verolle on sen sijaan sama 60 euroa kaikissa painoluokissa.

Vuotuinen päästöperusteinen vero vaihtelee korotusten jälkeen kaikkiaan 70-618 euron välillä ja kokonaismassaan perustuva vero 186-595 euron välillä.

Autoverotus

Takseille myönnettävää autoveron alennusta ei, kuten hallitus esitti, poistettu, vaan se puolitettiin eduskunnan tekemän muutoksen mukaisesti enintään 4 800 euroon. Muutosta sovelletaan 1.3.2015 alkaen. Isojen erikoisvarusteltujen esteettömien tilataksien, koulukuljetustaksien ja invataksien autoverotuet ovat ennallaan.

Maahanmuuton yhteydessä muuttotavarana tuotavien ajoneuvojen veronalennus poistetaan. Maahanmuuton yhteydessä tuotavia ajoneuvoja, jotka on rekisteröity muuttavien henkilöiden käyttöön tai joiden hankinnasta on tehty sitova sopimus ennen lain voimaantuloa, koskee vuoden 2017 loppuun ulottuva siirtymäaika.

Jäteverotus

Jäteveroa on korotettu 50 eurosta 55 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

Tupakkaverotus

Tupakkaveron tuotto nousee tänä vuonna noin 25 milj. euroa ja ensi vuonna noin 50 milj. euroa.

Savukkeiden, sikarien, pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotetaan keskimäärin 9 %. Korotukset kohdistuvat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon.

Savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 7,1 % ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen keskimäärin 7,7 %.

Päivittäin tupakoivien nuorten määrä on puoliintunut vuodesta 2001 ja työikäisten päivittäin tupakoivien määrä sekin laskenut selvästi. Samalla verokertymä on kuitenkin kasvanut noin 20 prosenttia ajanjaksolla 2008-2013. Tilastoimaton kulutus on pysynyt viranomaisnäkemysten mukaan ennallaan noin 15-17 prosentissa kokonaiskulutuksesta, vaikka tupakkatuotteiden hintaerot lähialueisiin nähden ovat yhä suuret.

Energiaverotus

Fossiilisen moottoribensiinin energiasisältöveroa on korotettu 0,84 senttiä litralta ja fossiilisen dieselöljyn energiasisältöveroa 0,95 senttiä litralta. Tämän päälle on tullut arvonlisäveron vaikutus.

Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo on nostettu nykyisestä 35 eurosta 44 euroon, mikä merkitsee keskimäärin 15 prosentin suuruista korotusta verotasoihin. Kevyen polttoöljyn hintaan vaikutus on 3,0 ja raskaan polttoöljyn hintaan 3,6 senttiä litralta arvonlisävero huomioon ottaen.

Sähköveroluokan I energiaveroa on korotettu 0,35 senttiä/kWh. Korotus koskee kotitalouksia, julkista sektoria, kaivostoimintaa sekä palveluelinkeinoja lukuun ottamatta konesaleja. Maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annettua lakia on muutettu siten, että sähköstä palautettavaa veron määrää on korotettu sähköveroon tehtyä korotusta vastaavasti, eli 1,20 sentistä/kWh 1,55 senttiin/kWh.

Turpeelta perittävää fiskaalista energiaveroa on alennettu tämän vuoden alusta 4,9 eurosta/MWh 3,4 euroon/MWh. Hallitus on ilmoittanut aikovansa alentaa ko. veron v. 2016 alusta v. 2012 tasolle eli 1,9 euroon/MWh. Näin turpeen ja metsähakkeen kilpailuasema kivihiileen nähden paranee. Nähtäväksi jää, muuttaako hallitus metsähakkeen määritelmää sen energiakäytölle kielteiseen suuntaan.

Voimalaitosvero

Voimalaitosvero (ns. windfall-vero), joka ei koskaan tullut voimaan, on kumottu tämän vuoden alusta.

Kiinteistöverotus

Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja on korotettu siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli on noussut 0,60-1,35 %:sta 0,80-1,55 %:iin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttien vaihteluväli 0,32-0,75 %:sta 0,37-0,80 %:iin.

Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää koskevaa säännöstä on muutettu siten, että mainittu veroprosentti voi olla enemmän kuin 0,6 %-yksikköä kunnanvaltuuston määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia korkeampi, jos se ei tällöin ylitä kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Osuuskunnan ja sen jäsenen verotus

KM-lehden numerossa 12/2014 on kirjoitukseni, jossa olen käsitellyt otsikkoasiaa koskevat muutokset seikkaperäisesti.

Tuotannollisten investointien poistot

Tuotannollisten investointien korotetut poistot koskevat myös vuosien 2015 ja 2016 verotusta. Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuotena kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Poistojen enimmäismäärän korotus koskee myös uusia vuosina 2015 ja 2016 hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä.

Verovelkarekisteri

Yritysten verovelkarekisteriä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.12.2014.

Uudistuksessa on kysymys Verohallinnon ylläpitämästä julkisesta rekisteristä, josta voi saada nopeasti, luotettavasti ja maksutta tiedon yrityksen verovelkatilanteesta. Tiedot helpottavat erityisesti tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden hoitoa. Niitä voidaan käyttää hyväksi myös julkisia hankintoja koskevan hankintalain kattamissa tilanteissa ja yleisesti yritysten välisissä sopimustilanteissa. Tarkoitus on kitkeä harmaan talouden ilmiöitä ja parantaa asiansa hyvin hoitavien yritysten kilpailuasemaa. Uudistuksen oletetaan vaikuttavan yritysten toimintaan myös ennaltaehkäisevästi.

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia on muutettu siten, että jokaisella on oikeus saada Verohallinnon ylläpitämästä verovelkarekisteristä siihen tallennettu tieto yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröidyn muun yrityksen kuin luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verovelasta. Rekisteristä ilmenee tieto siitä, onko yrityksellä vähintään 10 000 euroa sellaisia erääntyneitä ja suorittamatta olevia Verohallinnon kantamia veroja ja maksuja, joista ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä tai muutoksenhakuviranomaisen täytäntöönpanon keskeytystä koskevaa määräystä.

Rekisterimerkinnän tekeminen edellyttää, että yritystä on muistutettu laiminlyönnin merkitsemisestä verovelkarekisteriin verotiliotteella tai postitse vähintään kaksi viikkoa ennen rekisterimerkintää. Verotililaissa tarkoitettua veroa koskevaa verovelkaa ei myöskään merkitä rekisteriin ennen kuin se on poistettu verotililtä perintätoimia varten. Tieto verovelasta ja ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä merkitään rekisteriin sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana edellytykset rekisteriin merkitsemiselle ovat täyttyneet.

Tieto verovelasta on poistettava rekisteristä viivytyksettä sen jälkeen, kun tieto verovelan suorittamisesta on saapunut sähköisesti Verohallinnolle, maksujärjestely on tehty tai Verohallinto on saanut tiedon muutoksenhakuviranomaisen täytäntöönpanon keskeytystä koskevasta päätöksestä.

Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia on muutettu lisäksi siten, että Verohallinto voi salassapitosäännösten estämättä antaa tilaajavastuulaissa tarkoitetulle tilaajalle mainitussa laissa säädetyn selvittämisvelvollisuuden täyttämiseksi verovelkarekisterissä olevat tiedot sellaisesta yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröidystä luonnollisesta henkilöstä tai kuolinpesästä, joka on merkitty kaupparekisteriin tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tiedonhaku edellyttää tietoa hakevan luotettavaa tunnistautumista. Vastaavat tiedot voidaan antaa julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitetulle hankintayksikölle mainitussa laissa tarkoitetusta tarjoajasta tarjouskilpailusta poissulkemisperusteen selvittämiseksi.

Varsinais-Suomen vaalipiiri