Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Katsaus verolainsäädännön muutoksiin

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 1/2013)

Hallitus toteutti 1.1.2012 alkaen lähes kaikki ohjelmansa verotusta koskevat kohdat. Valtaosaltaan ne olivat veronkiristyksiä.

Veronkorotukset kohdistuivat vuoden 2012 alussa mm. pääomatulon verotukseen ja korkotulon lähdeverotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen, energiatuotteiden valmisteverotukseen, alkoholin ja tupakan valmisteverotukseen, makeisten, virvoitusjuomien ja jäätelön valmisteverotukseen, ajoneuvoverotukseen, autoverotukseen, tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverotukseen, arpajaisverotukseen ja yhteismetsien tuloverotukseen. Kemera-tukien verovapaus poistui.

Ansiotulon verotuksessa kompensoitiin vielä vuosi sitten inflaation ja ansiotason nousun vaikutus valtion tuloveroasteikkoihin. Myös pienituloisten verotusta kevennettiin korottamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä, kumpaakin merkittävästi. Kotitalousvähennystä ja asuntovelan korkovähennysoikeutta sen sijaan leikattiin tuntuvasti. Monet kunnat joutuivat nostamaan kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttejaan.

Yhteisöveroa, siis osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosenttia, alennettiin jonkin verran 1.1.2012 alkaen (26 %:sta 24,5 %:iin). Myös energiaintensiivisen teollisuuden käyttämän energian valmisteverotusta alennettiin.

Käsittelin KM-lehden numerossa 1/2012 yksityiskohtaisesti vuoden 2012 alussa voimaan tulleita verotuksen muutoksia.

Vuoden 2013 alun veronkiristykset sovittiin valtaosin viime maaliskuun kehysbudjettiriihessä. Ne koskevat ansiotulon verotusta, kilometrikorvauksia, arvonlisäverotusta, vakuutusmaksuverotusta, vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen ja pitkäaikaissäästämissopimusten maksujen vähennyskelpoisuutta, perintö- ja lahjaverotusta ja varainsiirtoverotusta. Polttoturpeen vero on noussut 1,9 eurosta 4,9 euroon megawattitunnilta. Lisäksi on tullut voimaan jo hallitusohjelmaan sisältynyt pankkivero. Televisiomaksun tilalle on tullut yleisradiovero.

Vuoden 2013 alun myönteisiin muutoksiin kuuluvat tuotannollisten investointien korotetut poistot, jotka eivät kuitenkaan koske maataloutta. Myönteisiin muutoksiin kuuluvat myös elinkeinoverotusta koskeva tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys sekä yksittäistä sijoittajaa koskeva sijoitustoiminnan veronhuojennus, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana sen jälkeen kun EU:n komissio on sen hyväksynyt.

Hallitusohjelman ja viime kevään kehysbudjetin verokohdista on toteuttamatta vain hallitusohjelmassa ollut windfall-vero. Se toteutuu vuoden 2014 alusta.

Ansiotulon verotus

Vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettavaan progressiiviseen ansiotulon tuloveroasteikkoon ei ole tehty inflaation ja ansiotason nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensaatiota. Se vastaa siis tältä osin vuoden 2012 tuloveroasteikkoa. Myöskään vuoden 2014 tuloveroasteikkoon ei tule inflaatio- ja ansiotasotarkistuksia, sillä hallitus on valtion verotulojen lisäämiseksi päättänyt jatkaa tällä linjalla kaksi vuotta peräkkäin. Tekonsa verovaikutusta hallitus ei ole arvioinut, mutta se on arvioni mukaan jo vuonna 2013 joka tapauksessa satoja miljoonia euroja. Pienituloisiin kohdistuvia vaikutuksia lieventävät hienoiset työtulovähennyksen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotukset. Asuntovelan koroista saa vuoden 2012 85 %:n asemesta vähentää vuonna 2013 enää 80 %.

Kehyspäätöksen mukaisesti vuoden 2013 tuloveroasteikkoon sisältyy uusi veroluokka 100 000 euroa ylittäville verotettaville ansiotuloille. Valtionvero tämän rajan ylittävästä tulon osasta on kiristynyt kahdella prosenttiyksiköllä. Se on 31,75 prosenttia. Kun tähän lisätään kunnallis- ja kirkollisvero sekä eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksu, marginaalivero nousee jopa yli 57 prosentin. 100 000 euroa ylittävää verotettavan ansiotulon osaa koskee ilman ylärajaa tasavero.

Solidaarisuusveron kummallisuuksiin kuuluu, että sen kohteeksi valikoituu yhden tulonsaajan perhe, jos hänen verotettava ansiotulonsa ylittää 100 000 euroa, muttei kahden tulonsaajan perhe, vaikka kummankin avio-/avopuolison tulo ylittää 50 000 euroa. Tähän liittyy progressiivisen ansiotuloverotuksen ongelmallisuus puolisoiden verotuksessa laajemminkin, jos ajatellaan vanhanaikaisesti, että tulonkäyttöyksikkö on kotitalous, eikä kumpikin puoliso erikseen. Ranskan perustuslakituomioistuin katsoi joulukuun lopussa sikäläisen solidaarisuusveron nimenomaan kotitaloustarkastelun (ks. edellä) näkökulmasta perustuslain vastaiseksi.

Eläketulon lisävero

Eläketulon lisäveroa peritään valtiolle 6 prosenttia siltä osin kuin eläketulo ylittää eläketulovähennyksen jälkeen 45 000 euroa. Säännös on säädetty pysyväksi. Lisävero koskee 3,5 prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Lisäveroa maksetaan nimensä mukaisesti progressiivisen tuloveroasteikon perusteella määrätyn tuloveron lisäksi.

Eläkkeen veroaste saavuttaa 53-vuotiaan palkansaajan keskimääräisen palkkatulon veroasteen noin 95 000 euron vuosituloilla ja on sen jälkeen hieman palkkatulojen veroastetta korkeampi. Vertailussa on tällöin kuitenkin otettu huomioon myös ne palkkatuloon kohdistuvat pakolliset maksut, joita ei peritä eläketulosta. Näitä ovat työntekijän eläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä sairaanhoitovakuutuksen päivärahamaksu. Vertailua on kritisoitu osin aiheellisesti mm. sillä perusteella, että eläkkeensaaja on eläkevakuutusmaksuillaan jo maksanut oman eläkkeensä. Vasta-argumenttina on esitetty, että Suomen eläkevakuutusjärjestelmä on vain runsaan neljänneksen osalta rahastoiva ja muilta osin jakava siten, että eläkkeiden maksamiseen käytetään kertyviä eläkevakuutusmaksuja.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen saa tehdä myös ulkomaisen yrityksen myymien palvelujen osalta, kun palvelu tarjotaan toisessa Euroopan talousalueen valtiossa. Säännös on tullut voimaan takautuvasti verovuodesta 2007 lähtien.

Kilometrikorvaukset

Kilometrikorvauksen verovapaata enimmäismäärää on vuoden 2013 alusta leikattu kaavamaisesti yksityisajojen perusteella. Kaavamainen yksityisajovähennys on määritelty 5 prosentiksi Valtion työmarkkinalaitoksen (VTML) vuosittain laskemasta verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärästä. VTML:n vuodelle 2013 laskema verovapaa kilometrikorvaus on 47 senttiä kilometriltä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että 5 %:n yksityisajovähennyksestä huolimatta verovapaa km-korvaus on vuonna 2013 sama kuin vuonna 2012 eli 45 snt/km. Ko. 45 sentin kilometrikorvaus saadaan maksaa vuoden 2013 ajoista kilometrirajoituksetta.

Vuoden 2014 alusta otetaan käyttöön toinen alempi verovapaan km-korvauksen taso. Valmiiksi säädetyn säännöksen mukaan sitä sovelletaan 15 000 kilometrin ylittävään tilapäisten työmatkojen osaan. Tältä osin Verohallinto vahvistaa verovapaaksi kilometrikorvaukseksi 55 prosenttia VTML:n laskemasta korvaustasosta. Vuoden 2013 47 sentin korvaustasosta laskien 55 % on 25,87 senttiä.

VTML on laskentaperinteensä mukaisesti määritellyt verovapaan kilometrikorvauksen yleisen tason sellaiseksi, että se kattaa työajojen määrän noustessa 15 000 kilometriin auton kaikki kustannukset, myös kiinteät kustannukset keskimäärin. Vuodesta 2014 lähtien voimaantuleva, 15 000 km ylittäviä kilometrejä koskeva alempi korvaustasokin kattaa keskimääräiset muuttuvat kustannukset kokonaan sekä lisäksi auton hankintaan sidotun pääoman kustannusten laskennallisen osuuden.

Maatilatalouden tuloverolain (MVL) ja elinkeinotuloverolain (EVL) kilometrivähennys, joka koskee pääasiassa yksityistaloudessa käytetyn auton tulonhankkimiskäyttöä, on vuonna 2013 45 snt/km. Vuonna 2014 myös tämä km-vähennys alenee 15 000 kilometriä ylittävältä osalta palkansaajan km-korvauksen tavoin.

Säännöksiä sovelletaan täysin erillisinä tulolähteittäin, ts. tuloverolain mukaisia verovapaita km-korvauksia ja MVL:n/EVL:n km-vähennyksiä ei tarkastella kokonaisuutena.

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutussopimuksen maksut ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut ovat 1.1.2013 tai sen jälkeen tehtyjen sopimusten osalta vähennyskelpoisia vain, jos vanhuuseläkettä tai pitkäaikaissäästämissopimukseen perustuvia suorituksia voidaan alkaa maksaa aikaisintaan työntekijäin eläkelain mukaisesta lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavasta iästä eli henkilön täytettyä 68 vuotta. Kollektiivisessa lisäeläkejärjestelyssä 68 vuoden vähimmäiseläkeikää sovelletaan niihin, jotka ovat tulleet ko. järjestelyn piiriin 1.1.2013 tai sen jälkeen.

Arvonlisä- ja vakuutusmaksuvero

Yleinen arvonlisäverokanta on noussut 23 prosentista 24 prosenttiin. Elintarvikkeisiin, rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettavaa verokantaa on korotettu 13 prosentista 14 prosenttiin. Kirjoihin, tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esineiden myynteihin sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänoikeuskorvauksiin sovellettavaa verokantaa on nostettu 9 prosentista 10 prosenttiin.

Verokantojen korottamisen arvioidaan aiheuttavan bruttokansantuotteen alentumisen 0,4 prosenttia kansantalouden perusurasta. Tuonti alenee 0,5 prosenttia ja vienti 0,3 prosenttia kansantalouden perusurasta. Tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä alenee 0,7 prosenttia, investoinnit 0,4 prosenttia.

Kotitalouksien ostovoima heikkenee sosiaalietuuksien indeksitarkistukset huomioon ottaen alimmassa tulokymmenyksessä 0,37 prosenttia ja ylimmässä tulokymmenyksessä 0,31 prosenttia. Verokantojen korotuksen lopullinen tulonjakovaikutus jää näin ollen lieväksi.

Vakuutusmaksuveroa on korotettu 23 prosentista 24 prosenttiin.

Perintö- ja lahjaverotus

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on kiristänyt perintö- ja lahjaverotusta jo toistamiseen lyhyen toimikautensa aikana. Kansainvälinen trendi on perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen. Tämä on totta jo seitsemässä EU:n jäsenvaltiossa, mm. Ruotsissa ja Virossa.

Vuosiksi 2013-2015 säädetty perintö- ja lahjaverotuksen kiristys 1 000 000 euroa ylittävältä perintöosuuden tai lahjan osalta on aikanaan vaarassa liittyä kuuluisien väliaikaisten veronkorotusten joukkoon. Uhriksi joutuvat nyt ainakin ne tapaukset, joissa verovelvollisuus on alkanut 1.1.2013 tai sen jälkeen, ts. perittävä on kuollut 1.1.2013 tai sen jälkeen tai lahjansaaja on saanut lahjan haltuunsa 1.1.2013 tai sen jälkeen. Alaikäisen vanhemmiltaan saamasta veronalaisesta lahjasta katsotaan verovelvollisuuden alkavan siitä, kun lahjoitus on tehty, ts. lahjakirja on allekirjoitettu.

Perintö- ja lahjaveroasteikkoihin on vuosiksi 2013-2015 lisätty 1 000 000 euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta uusi porras, jonka ylittävältä osalta veroprosentti on ensimmäisessä veroluokassa 19 prosenttia ja toisessa veroluokassa 35 prosenttia.

Perintöverotusta toimitettaessa pesän varoihin voi tulla lisättäväksi ennakkoperintö taikka muu lahja, jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut perittävältä kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen perittävän kuolemaa ja joka ei ole lahjaverosta vapaa. Vuosien 2013-2015 aikana kuolleen henkilön perintöverotuksessa ennen vuotta 2013 annetun lahjan perusteella perinnöstä vähennettävä lahjavero lasketaan vuosien 2013-2015 väliaikaisen lahjaveroasteikon mukaan.

Jos vuosien 2013-2015 aikana saadusta lahjasta lahjaveroa määrättäessä on otettava huomioon samalta antajalta vuosien 2010-2012 aikana saatu lahja, lahjojen yhteismäärästä määrättävästä lahjaverosta vähennettävä määrä lasketaan vuosien 2013-2015 lahjaveroasteikon mukaan.

Kahden viimemainitun säännöksen tarkoituksena on estää ennen vuotta 2013 annettujen lahjojen verotuksen kiristyminen vuosien 2013-2015 väliaikaisten asteikkojen mukaiseksi.

Lahjana pidetään myös vakuutuksesta edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saatua vakuutuskorvausta. Tällaiset vakuutuskorvaukset ovat kuitenkin olleet lahjaverosta vapaita siltä osin kuin niiden yhteismäärä juoksevasti laskien on ollut kolmen vuoden aikana enintään 8500 euroa. Tämä vakuutuskorvauksen lahjaverovapaus on kumottu 1.1.2013 lähtien.

Varainsiirtoverotus

Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden sekä asunto-osuuskunnan osuuksien luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero nousee. Sama koskee muun sellaisen osakeyhtiön osakkeiden luovutusta, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa.

Varainsiirtoveron perusteeksi tulee myös yhtiölainaosuus. Veron perusteena olevaan vastikkeeseen luetaan osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus, joka osakkaalla on yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen tai hallituksen päätöksen tai muun sopimuksen tai sitoumuksen perusteella oikeus tai velvollisuus maksaa yhtiölle tai jonka osakas on luovutuksen yhteydessä maksanut. Vastikkeeseen luetaan samoin osakkeisiin kohdistuva osuus rakentamisaikaisista lainoista, vaikka päätöstä osakkaiden oikeudesta tai velvollisuudesta maksaa yhtiölainaosuus ei ole tehty.

Edellä selostettuja lain muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen tehdyn sopimuksen perusteella tapahtuvaan luovutukseen.

Yleisradiovero

Valtiolle maksettavalla vuotuisella yleisradioverolla kerätään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat. Yleisradiovero on vuoden 2013 alusta korvannut aikaisemman televisiomaksun. Olen kirjoittanut yleisradioverosta yksityiskohtaisen artikkelin KM-lehden numeroon 8/2012.

Henkilön yleisradiovero on kahdelle tulonsaajalle täysimääräisenä 280 euroa, kun vertailukelpoinen aikaisemman järjestelmän mukainen televisiomaksu olisi 260 euroa vuoden 2013 tasossa (v. 2012 252,75 euroa). Täten yleisradiovero ei kahden tulonsaajan perheessäkään juuri muodostu televisiomaksua suuremmaksi.

Pankkivero

Talletuspankeilta kerätään verovuosina 2013-2015 taseeseen perustuvaa pankkiveroa, joka suoritetaan valtiolle. Lakia ei kuitenkaan ole tarkoitettu olemaan yhtä aikaa voimassa mahdollisesti voimaan tulevan kriisinhallintaa koskevan EU-tasoisen sääntelyn kanssa.

EVL:iin lisätyn säännöksen mukaan pankkivero ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen erä.

Pankkiveron määrä perustuu talletuspankin vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien määrään edeltävän kalenterivuoden lopussa. Riskipainotettujen erien määrä muodostaa osan pankkien vakavaraisuuden laskennan tunnusluvuista, jotka pankin on ilmoitettava niiden toimintaa valvovalle Finanssivalvonnalle. Riskipainotetuissa erissä otetaan huomioon luottoriski, toiminnalliset riskit, valuutta- ja hyödykeriskit ja kaupankäyntivarastoon liittyvät riskit. Pankin vakavaraisuussuhde muodostuu pankin omien varojen suhteesta riskipainotettuihin eriin.

Pankkiveron määrä on kiinteä 0,125 prosenttia riskipainotettujen erien määrästä. Vähäriskistä toimintaa harjoittavien pankkien vero on keskimääräistä pienempi.

Pankkivero koskee suomalaisten pankkien ja pankkikonsernien sekä niiden ulkomaisten sivuliikkeiden lisäksi ulkomaisen pankkikonsernin suomalaisia tytärpankkeja. Meillä toimii kaksi merkittävää ulkomaisen pankkikonsernin tytärpankkia, Nordea Suomi Oyj ja Danske Bank Oyj. Ulkomaisten pankkikonsernien Suomessa toimivia sivuliikkeitä Suomen pankkivero ei koske. Sivuliike on esimerkiksi Handelsbankenilla.

Tuotannollisten investointien korotetut poistot

Tuotannollisista investoinneista saa tehdä verovuosina 2013-2015 enintään kahtena verovuotena kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Tämä korotetun poiston mahdollisuus koskee uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoja. Yritysten kannalta kysymys on korkosäästöstä, joka syntyy korotettujen poistojen verotusta lykkäävästä vaikutuksesta.

Viimeksi kaksinkertaisen poiston mahdollisuus oli käytössä vuosina 2009 ja 2010. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on pitänyt korotettujen poistojen arvoa yrityksille parhaimmillaankin vain vähäisenä. Se voi joissakin tapauksissa kuitenkin tarjota riittävän investointikannusteen.

Korotettujen poistojen mahdollisuus ei koske maataloutta, kuten ei koskenut myöskään vuosina 2009 ja 2010.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys koskee verovuosia 2013-2015. Lisävähennys koskee elinkeinotoimintaa, ei maataloutta.

Lisävähennykseen ovat oikeutettuja osakeyhtiöt ja osuuskunnat työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen perusteella. Lisävähennyksen tekemiseen eivät ole oikeutettuja avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt eivätkä yksityiset elinkeinonharjoittajat.

Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 100 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeisiin kohdistuvista palkoista. Lisävähennyksen verovuosikohtainen enimmäismäärä on kuitenkin 400 000 euroa ja vähimmäismäärä 15 000 euroa.

Lisävähennys on tosiasiallisesti ylimääräinen vähennys, joka on tarkoitettu innovaatio- ja kasvukannustimeksi.

Sijoitustoiminnan veronhuojennus

Sijoitustoiminnan veronhuojennus koskee verovuosia 2013-2015. Se tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella sen jälkeen kun EU:n komissio on sen hyväksynyt.

Yksityinen sijoittaja voi laissa säädetyin edellytyksin vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia vuosina 2013-2015 lain voimaantulon jälkeen osakeyhtiöön sijoittamansa pääoman määrästä. Sijoittajan tulee olla kohdeyhtiöstä riippumaton: tällä rajataan huojennuksen ulkopuolelle henkilöt, jotka sijoittavat määräysvallassaan olevaan yritykseen.

Vähennyksen vähimmäismäärä on 5000 euroa ja enimmäismäärä 75 000 euroa vuodessa. Yksittäinen sijoittaja voi tehdä sijoituksia useampiin kohteisiin, jolloin vähennyksen enimmäismäärä on yhteensä 150 000 euroa vuodessa. Kohdeyhtiön veronhuojennukseen oikeuttavien sijoitusten enimmäismäärä on 2 500 000 euroa 12 kuukauden aikana.

Sijoitus on tehtävä pieneen yritykseen. Pieni yritys määritellään yritykseksi, jolla on enintään 50 työntekijää ja jonka taseen loppusumma ja liikevaihto ovat alle 10 miljoonaa euroa. Kohdeyhtiön merkitsemisestä kaupparekisteriin tai vastaavaan ulkomaiseen rekisteriin tulee olla sijoituksen tekemisen hetkellä kulunut enintään kuusi vuotta.

Vähennystä vastaava määrä palautetaan sijoittajan tuloon osakkeita myöhemmin luovutettaessa. Verotulojen menetys on lopullinen vain niiden sijoitusten osalta, joissa kohdeyhtiön osakkeita ei koskaan luovuteta ja joissa kohdeyhtiö ei lopeta elinkeinotoiminnan harjoittamista. Merkittävä osa vuosien 2013-2015 verotuottojen menetyksistä palautuu valtiolle seuraavien 10-20 vuoden kuluessa.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri