Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Kataisen hallitus jää historiaan ennennäkemättömistä veronkiristyksistään

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 4/2014)

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus jatkaa veronkiristyksiin keskittyvää politiikkaansa myös vuonna 2015. Valtion ensi vuoden talousarvioon, joka annetaan eduskunnalle ensi syyskuussa, sisältyy noin 700 miljoonan euron veronkiristykset vuositasolla, jos hallituksen 3.4.2014 eduskunnalle antama selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018 toteutuu sellaisenaan. Neljän vuoden aikana nettoveronkiristykset nousevat noin miljardiin euroon.

Olen vuosien 2012, 2013 ja 2014 Käytännön Maamies-lehden ensimmäisessä numerossa kertonut laajassa artikkelissa kunkin vuoden uudesta verolainsäädännöstä, joka lähes yksinomaan on sisältänyt veronkiristyksiä. Hallitus ei ole jättämässä minua pulaan myöskään vuoden 2015 vastaavan artikkelin suhteen, vaan on tuottamassa runsaasti kirjoitusmateriaalia veronkiristyksistä.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015-2018 (aiemmalta nimeltään valtiontalouden kehykset) sisältää vain veromuutosten pääpiirteet. Yksityiskohdat tarkentuvat aikanaan hallituksen verolainsäädännön muutoksia koskevissa esityksissä.

Ansiotulon verotus

Hallitus ilmoittaa kiristävänsä ansiotulon verotusta jättämällä inflaatio- ja ansiotasotarkistukset tekemättä vuonna 2015. Tästä käytännöstä hallituksella on jo perinteitä.

Viimeksi inflaation ja ansiotason nousun vaikutus on korvattu täysimääräisesti vuoden 2012 verotuksessa valtion progressiiviseen tuloveroasteikkoon ja työtulovähennykseen tehdyillä muutoksilla. Vuonna 2013 inflaatio- ja ansiotasotarkistukset jätettiin kokonaan tekemättä. Näin oli tarkoitus menetellä myös vuonna 2014, mutta lopulta kuitenkin toteutettiin 1,5 prosentin suuruinen tuloveroasteikon inflaatiotarkistus työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 tekemän ns. raamisopimuksen mukaisesti lukuun ottamatta ylintä 100 000 euron verotettavan ansiotulon rajaa, joka jätettiin ennalleen.

Nyt siis vuonna 2015 on tarkoitus vuoden 2013 tapaan jättää inflaatio- ja ansiotasotarkistus kokonaan tekemättä. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon ja tämän ylimmän tuloveroluokan voimassaoloa, joka alun alkaen on säädetty vuosiksi 2013-2015, jatketaan vuosiksi 2016-2018.

Hallitus on perinteisesti ollut haluton esittämään laskelmia inflaatio- ja ansiotason tarkistuksen tekemättä jättämisen verovaikutuksista, mutta vuositasolla verovuonna 2013 oli kyse useiden satojen miljoonien eurojen verovaikutuksesta. Vuoden 2015 verovaikutusluvuksi hallitus arvioi avoimesti 110 miljoonaa euroa. Ylimmän tulorajan alentamisen 100 000 eurosta 90 000 euroon hallitus arvioi lisäävän verotuloja 54 milj. eurolla.

Pienituloisten verotusta hallitus ilmoittaa keventävänsä vuonna 2015 perus- ja työtulovähennystä korottamalla. Perusvähennystä hallitus on korottanut yhteenlaskettuna merkittävästi jo vuosina 2012, 2013 ja 2014. Myös työtulovähennystä on korotettu kaikkina edellä mainittuina kolmena vuonna.

Kunnallisveroprosenttia on jouduttu vuosina 2012-2014 korottamaan merkittävästi lukuisissa kunnissa kuntien valtionosuuksien leikkausten johdosta. Tämä tilanne jatkuu myös ensi vuonna.

Asuntolainan korkovähennysoikeus

Hallitus aikoo jatkaa vuonna 2012 aloittamaansa asuntolainan korkovähennyksen pienentämislinjaa. Ilmeisesti se näkee tilanteen tälle teolle otolliseksi euron kriisistä johtuvan verrattain alhaisen korkotason vuoksi. Vuonna 2018 koroista saisi vähentää enää puolet.

Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden kehitys on seuraava:

2012 85 %
2013 80 %
2014 75 %
2015 65 %
2016 60 %
2017 55 %
2018 50 %

Hallitus aikoo myös kaventaa työmatkakulujen vähennysoikeutta nostamalla omavastuuosuuden nykyisestä 600 eurosta 750 euroon. Työmatkakulujen enimmäisvähennysoikeus laskisi näin ollen käytännössä 6400 eurosta 6250 euroon.

Pääomatulon verotus

Hallitus ilmoittaa jälleen vuonna 2015 kiristävänsä pääomatulon verotusta. Hallitus korotti pääomatulon veroprosenttia jo verovuonna 2012 28 %:sta 30 %:iin ja teki pääomatulon verotuksen samalla progressiiviseksi siten, että vuotuisen verotettavan pääomatulon 50 000 euroa ylittävältä osalta pääomatulon veroksi säädettiin 32 %. Tilanne pysyi muuttumattomana verovuonna 2013. Tänä vuonna pääomatulon tuloveroprosentti on edelleen 30 %, mutta progressiota kiristettiin niin, että pääomatulon korotettu veroprosentti on vuotuisen verotettavan pääomatulon 40 000 euroa ylittävältä osalta 32 %.

Ensi vuonna pääomatulon verotusta on edelleen tarkoitus kiristää niin, että se olisi 30 000 euron suuruisen vuotuisen verotettavan pääomatulon osalta 30 % ja tämän ylittävältä osalta jo 33 %. Ei tarvitse olla suuri ennustaja esittäessään arvelun, että nykyhallituspohjan jatkaessa pääomatulon veroprosentti olisi tuota pikaa vähintään tuo 33 % ensimmäisestä eurosta alkaen.

Pääomatulon verotuksen progressio koskettaa ensi vuodesta alkaen yhä useampia verovelvollisia joko vuosittain tai ainakin silloin tällöin, koska kysymys on eri pääomatulojen yhteenlasketusta nettomäärästä. Laskennassa ovat mukana mm. maatalouden ja muun yritystulon pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo, maa-aineksista saadut tulot, luovutusvoitot, vuokratulot, osinkotulot, sijoitusrahaston voitto-osuudet, henkivakuutuksen tuotto ja korkotulot (ei lähdeveron alaiset).

Nettopääomatulon kohdistamiseen eri verovuosille voi järkevästikin jossain määrin vaikuttaa verosuunnittelulla. Verosuunnittelu on mahdollista myös jakamalla varallisuutta ja tuloa perheenjäsenten kesken. Myös alaikäisiä lapsia verotetaan pääomatulosta erikseen. Esim. kahden vanhemman ja kolmen alaikäisen lapsen perheessä voi täten olla 30 %:n pääomatulon veroprosentin piirissä 150 000 euroa (5 x 30 000 euroa).

Perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverotusta hallitus on kiristänyt jo vuoden 2012 ja vuoden 2013 alusta. Tällä linjalla hallitus aikoo jatkaa myös vuoden 2015 alusta.

Vuoden 2012 alusta Kataisen hallitus korotti ohjelmansa mukaisesti suurten perintöjen verotusta. Hallituksen käsityksen mukaan perintö oli suuri, jos se on yli 200 000 euroa, koskapa perintö- ja lahjaveroprosenttia korotettiin vuoden 2012 alusta 13 %:sta 16 %:iin 200 000 euroa ylittävältä perintöosuuden tai lahjan osalta. Korotus koski vain I veroluokan mukaan verotettavia eli lähiomaisten välisiä perintöjä tai lahjoja.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus kiristi perintö- ja lahjaverotusta toistamiseen vuoden 2013 alusta, jolloin lakiin lisättiin vuosiksi 2013-2015 1 000 000 euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta uusi porras, jonka ylittävältä osalta veroprosentti on ensimmäisessä veroluokassa 19 % ja toisessa veroluokassa 35 %.

Arvelin jo heti lakiesityksen antamisen jälkeen, että vuosiksi 2013-2015 säädetty perintö- ja lahjaverotuksen kiristys 1 000 000 euroa ylittävältä perintöosuuden tai lahjan osalta on aikanaan vaarassa liittyä kuuluisien väliaikaisten, pysyvien veronkorotusten sarjaan. Hallitus aikookin ehdottaa tätä korotusta pysyväksi vuodesta 2016 alkaen. Lisäksi hallitus aikoo korottaa perintö- ja lahjaveroasteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä, jolloin ne vaihtelisivat ensimmäisessä veroluokassa perinnön tai lahjan suuruudesta riippuen 8 %:sta 20 %:iin ja toisessa veroluokassa 21 %:sta 36 %:iin.

Onneksi hallitus on jättänyt rauhaan maatalouden ja muun yritystoiminnan jatkajan perintö- ja lahjaverohuojennuksen. Myös metsätalouden jatkaja on saanut KHO:n päätösten mukaan huojennuksen jatkaessaan maataloutta pienellä peltoalalla (KHO 2010/2486, peltoa 3,7 ha). Luonnollisesti sukupolvenvaihdostenkin perintö- ja lahjaverotus on kiristynyt asteikkokiristysten kautta.

Kiinteistövero

Hallitus ilmoittaa korottavansa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja. Tällä hetkellä yleisen kiinteistöveroprosentin on oltava välillä 0,60 - 1,35 ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin 0,32 - 0,75.

Jo tänä vuonna sekä vakituisten että muiden asuinrakennusten kiinteistövero on noussut tuntuvasti kolmestakin syystä: 1) Asuinrakennusten jälleenhankinta-arvojen perusteena olevia yksikköhintoja on korotettu 14 % :lla, rakennuskustannusindeksin vuosimuutosta vastaavan korotuksen lisäksi. 2) Asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää on alennettu 80 %:sta 70 %:iin. 3) Rakennusmaan kiinteistöverotusarvoihin on tehty tasokorotus.

Metsän ja pellon osalta on pysytty hallitusohjelmassa, jonka mukaan kiinteistöveroa ei kohdisteta metsään eikä maatalousmaahan.

Energiaverotus

Sähköveroluokka I:n valmisteveroa hallitus aikoo korottaa siten, että valtion verotuloja lisäävä vaikutus on vuonna 2018 120 miljoonaa euroa (noin 0,3 senttiä kilowattitunnilta). Nykyrakenteen mukaan maataloudelle säädetään palautettavaksi tämä valmisteveron korotus kasvihuoneviljelijöiden ja muiden maatalousyrittäjien yhdenvertaisen kohtelun säilyttämiseksi.

Myös lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroon tehdään vuositasolla 90 miljoonan euron korotus. Tämä merkitsee valmisteveron korotusta kevyelle ja raskaalle polttoöljylle, maakaasulle ja kivihiilelle. Kevyen polttoöljyn valmistevero noussee noin 2,5 sentillä litralta.

Maataloudessa käytetyistä polttoaineista ei enää palauteta valmisteveron hiilidioksidivero-osuutta. Esim. kevyestä polttoöljystä palautetaan vuonna 2014 enää 6,65 senttiä litralta valmisteveron energiasisältöveroa (vielä vuonna 2013 käytetystä kevyestä polttoöljystä energiasisältö- ja hiilidioksidiveroa palautetaan 13,20 senttiä litralta).

Liikenteen polttonesteiden veronkorotus on 42 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee vajaan sentin litrakorotusta sekä bensiinin että dieselöljyn valmisteveroon.

Turpeen jo kertaalleen päätetty vuoden 2015 veronkorotus perutaan (vuositasolla 8 miljoonaa euroa).

Tupakkaverotus

Tupakkaveroa kiristetään 50 miljoonalla eurolla vuodessa.

Ajoneuvo- ja autovero

Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveron perusveroa korotetaan vuoden 2016 alusta 150 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsee ajoneuvon ominaisuuksista riippuen 30-60 euron ajoneuvokohtaista perusveron korotusta

Taksien (pois lukien erityisvarustellut taksit) ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksista luovutaan. Muutos tullee voimaa 1.1.2015.

Varsinais-Suomen vaalipiiri