Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Jääkö osinkoverouudistuksen vaihe kolme viimeiseksi?

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 10/2013)

Hallitus on kunnostautunut sekoilemalla ennätysmäisesti osinkoverouudistuksessaan. Eräs ystäväni esitti tylyn arvion: kun hallitus näyttää olevan täysin poissa kartalta yhteiskunnallisesti näin tärkeässä asiassa, syntyy epäilys, että se ei ole kartalla muissakaan tärkeissä asioissa.

Hallitus päätti osinkoverouudistuksen ensimmäisestä versiostaan 21.3.2013 vuosia 2014-2017 koskeneessa kehysbudjettiriihessä. Jo parin viikon päästä 4.4.2013 se muutti aivan ratkaisevasti osakaskohtaisen nettovarallisuuden vaikutusta listaamattoman osakeyhtiön osakkaan osinkoverotukseen. Muutos heikensi uudistusta osingonsaajan kannalta olennaisesti niissä tapauksissa, joissa osakaskohtainen nettovarallisuus yhtiössä on hyvin korkea, mutta toisaalta hallituksen ensimmäisen päätöksen sisältöisestä päätöksestä tuskin monikaan yrittäjä oli edes uneksinut.

Kakkospäätöksessään hallitus lievensi listatun pörssiyhtiön osinkoverotuksen kiristämispäätöstään ja päätti samalla, että listaamattoman osakeyhtiön nettovarallisuusperusteisesti verotetun osingon ylittävä osingon osa verotetaan uudessakin mallissa samalla tavalla kuin pörssiyhtiön osinko eli 85- prosenttisesti pääomatulona lopun 15 %:n ollessa verovapaata tuloa.

Osinkoverouudistuksen kolmas vaihe toteutui hallituksen budjettiriihessä 29.8.2013. Se seikka, että kahden ensimmäisen päätöksen mukaan listaamattoman osakeyhtiön verotuksessa ei enää olisi tunnettu ansiotulo-osinkoa, olisi antanut ennennäkemättömän motiivin puhtaasti omaan työpanokseen perustuvan osakeyhtiömuotoisen yrittäjyyden kasvulle. Suuria työtuloja olisi ollut nykyistä selvästi helpompaa muuntaa osakeyhtiön kautta pääomatuloksi. Korkeimmilla ansiotulon rajaveroasteilla (noin 57 %) olisi saavutettu yli 15 prosenttiyksikön verosäästö, kun verotus osakeyhtiön kautta olisi ollut yhteisö- ja osinkovero yhteenlaskien 40,4 % / 41,76 % ilman nettovarallisuutta. Tämän vuoksi hallitus joutui ilmeisesti valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiesten voimakkaasti informoimana tekemään osinkoverouudistusta koskevan päätöksen vielä kolmannen kerran. Listaamattoman osakeyhtiön osinkoverotuksessa päätettiin säilyttää ansiotulo-osinkona verottamisen mahdollisuus.

Millaisena osinkoverouudistus toteutuu?

Hallitus antaa yhteisö- ja osinkoverouudistusta koskevan esityksensä eduskunnalle syyskuun puolenvälin jälkeen muiden valtion vuoden 2014 tulo- ja menoarvioon liittyvien verolakien mukana. Uudistuksen keskeinen sisältö ei enää muuttune, mutta jokunen yksityiskohta voi vielä tarkentua.

Yhteisövero laskee 24,5 %:sta 20 %:iin. Tilikauden päättymisvuosi ratkaisee sovellettavan yhteisöverokannan. Jos yhteisön (osakeyhtiön tai osuuskunnan) tilikausi on nyt kalenterivuosi, sen pidentäminen esim. ensi vuoden tammikuun loppuun johtanee 20 %:n verokannan soveltamiseen jo kuluvalta vuodelta.

Listaamattomasta osakeyhtiöstä saadut osingot verotetaan siten, että osakkeen matemaattiselle arvolle (osakaskohtaiselle nettovarallisuudelle) laskettua 8 %:n vuotuista tuottoa vastaavasta osingon määrästä 25 % on veronalaista pääomatuloa lopun 75 %:n ollessa verovapaata tuloa. Osinko verotetaan kuitenkin näin enintään 150 000 euroon saakka. Tämän eurorajan ylittävältä osalta osinko on em. 8 %:n vuotuiseen tuottoon asti 85-prosenttisesti veronlaista pääomatuloa lopun 15 %:n ollessa verovapaata tuloa. Osakaskohtaiselle nettovarallisuudelle lasketun 8 %:n vuotuisen tuoton ylittävältä osalta listaamattoman osakeyhtiön osinko on 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa lopun 25 %:n ollessa verovapaata tuloa.

Nykysäännöstön mukaan osakas voi nostaa listaamattomasta osakeyhtiöstä verovapaata osinkotuloa vuosittain 9 % osakkeen matemaattisesta arvosta, kuitenkin enintään 60 000 euroa. 60 000 euron ja 9 %:n tuoton erotuksen välisestä osinkotulosta 70 % käsitellään veronalaisena pääomatulona ja 30 % verovapaana tulona. 9 %:n tuoton ylittävästä osingon osasta 70 % käsitellään ansiotulona ja 30 % verovapaana tulona.

Listatun yhtiön (pörssiyhtiön) osinko käsitellään jatkossa 85-prosenttisesti veronalaisena pääomatulona lopun 15 %:n ollessa verovapaata tuloa. Nykysäännöstön mukaan listatun yhtiön osingosta on 70 % veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa.

Osingot verotetaan niiden saantivuoden verolainsäädännön mukaan.

Mitä uudistus merkitsee maatalouden harjoittajalle?

Maataloutta osakeyhtiömuodossa harjoittavat yrittäjät pitänevät uudistuksen parhaimpana antina yhteisöveron (osakeyhtiön tuloveroprosentin) alentamista 20 %:iin. Se helpottaa investointien tekemistä ja velkojen hoitamista.

Listaamattoman osakeyhtiön osakkaan osinkoverotuksessa tilanne on kaksijakoinen. Uudessa nettovarallisuusperusteisessa osinkoveromallissa jäävät suhteessa nykytilanteeseen ilman lisähyötyä tai jopa menettävät ne, joiden osakkeen matemaattisen arvon mukainen, osakaskohtainen nettovarallisuus on enintään miljoona euroa. Yli miljoonan euron osakaskohtaisen nettovarallisuuden tapauksissa on mahdollisuus hyötyä osinkoverouudistuksesta, jos yhtiöllä on riittävä osingonmaksukyky.

Nykyisen lain mukaan maksimaalisen osingonjaon nettovarallisuushyödyn saa noin 667 000 euron osakaskohtaisella nettovarallisuudella, säädettävän lain mukaan vasta 1 875 000 euron kohdalla.

Moni on ehtinyt kysyä, muuttuuko osuuskunnan osuuspääoman koron verotus. Tästä hallitus ei ole informoinut ja se selvinnee vasta kun esitys tulee eduskuntaan.

- Esko Kiviranta

Varsinais-Suomen vaalipiiri