Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Hivuttaako Kataisen hallitus Suomea liittovaltioon?

Hallituksen linja euroalueen talouskriisissä tuntuu pelottavalta. Se on löystymässä entisestäänkin. Eurobondien myötä asiansa asiallisesti hoitaneet eurovaltiot menettäisivät käytännössä viimeisenkin vääntömahdollisuutensa suhteessa Etelä-Euroopan ongelmamaihin. Tukipaketeille, vakausmekanismeille ja hätäkassoille ei loppua näy. Nyt olisi viimein otettava ohjenuoraksi isänmaan etu.

Olemme vauhdilla menossa joko liittovaltioon tai euron hajoamiseen. Jos lopputulos on euroalueen yhteisvastuu liittovaltiona, täytenä talousunionina tai jollain muulla nimikkeellä, tilanne ei taloudellisesti juurikaan muutu nykyisestä tilanteesta. Se tulonsiirroiksi muuttuva maksuliike, jota nyt hoidetaan erilaisilla tukipaketeilla, vakausmekanismeilla ja hätäkassoilla, siirtyisi liittovaltiossa hoidettavaksi liittovaltion sisäisenä aluepolitiikkana yhteisestä budjetista. Verotus, menotalous ja velanotto siirtyisivät Brysselin päätöksenteoksi.

Valtiosääntöoikeudellisesti on vähintäänkin arveluttavaa, jos liittovaltiotyyppiseen rakennelmaan mennään kuin varkain, askel askeleelta, eikä poistumistietä enää ole. Hallituksen ja eduskunnan kesken olisi käynnistettävä perustuslaillinen, siis valtiosääntöoikeudellinen, keskustelu siitä, onko Suomi ajautumassa vaivihkaa takaussitoumusten kautta tosiasiassa Euroopan Yhdysvaltain osavaltioksi.

Brittiläinen talouslehti Financial Times piti äskettäisessä analyysissään Suomea taloudeltaan euroalueen vahvimpana valtiona. Olisi ilahduttavaa, jos kuulisimme pääministeri Jyrki Kataisen ilmoituksen, jossa hän toteaisi Suomen harkinneen tilannettaan huolellisesti ja päättäneen irrottautua eurosta isänmaan edun nimissä. Brysselin pöydissä kaikki, jotka taloudesta jotakin ymmärtävät, katsoisivat tällöin pääministeri Kataista ylöspäin. Suomi tietenkin kantaisi tähänastiset varsin mittavat, juridisesti sitovat taloudelliset vastuunsa, joissa niissäkin on riittävästi tekemistä. Viisainta olisi ollut jäädä alun alkaen euron ulkopuolelle, kuten Ruotsi ja Tanska asiantuntevasti tekivät. Nyt on kuitenkin tehtävä se, mikä vielä on tehtävissä - kasvojen ja arvovallan menetystä pelkäämättä.

Euroalueessa mukana oleminen ei sinänsä ole kiihdyttänyt Suomen talouskasvua. Yritystason kilpailukyvyn kohtuullisen edullinen kehitys on kuitenkin johtanut kauppataseen kumulatiiviseen ylijäämään euroalueen sisällä koko euroaika huomioon ottaen. Tämä on hiukan lisännyt Suomen talouskasvua. Tämä etu ollaan kuitenkin nyt menettämässä. Eurosta irtaantumisen jälkeen riittää, että Suomi jatkaa harjoittamaansa vastuullista meno- ja velkaantumispolitiikkaa Ruotsin tapaan. Olisimme myös Euroopassa edelleen kaikissa tarpeellisissa EU:n pöydissä Ruotsin tapaan.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri