Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Hallitusohjelmasta haravoitua liikenteestä ja maataloudesta

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 7/2019)

Liikenneverkostomme laskennallinen korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa, vaikka pääministeri Juha Sipilän hallitus vahvisti perusväylänpidon rahoitusta merkittävästi. Tätä ennen rahoitustaso oli ollut liian pitkään riittämätön. Verkon kunto oli heikentynyt vuosi vuodelta. Tämä tietenkin vaikutti liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Alueiden saavutettavuus ja yritysten kilpailukyky heikkenivät.

Uusi hallitus korottaa liikenneväylien rahoitusta. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että perusväylänpitoon tehdään viime eduskuntakaudella istuneen parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti vuodesta 2020 lähtien 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus nykyiseen runsaaseen miljardiin euroon. Perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä tehdään talvikunnossapitoon 20 miljoonan euron pysyvä tasokorotus. Myös alemman tieverkon korjausvelan tulee ohjelman mukaan vähentyä.

Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan. Yksityisteiden runkojen pettäminen on hallitusohjelman mukaan kansantaloudellisesti kestämätöntä mm. puun kuljetusten vuoksi, joten pysyvä rahoitus on perusteltu. Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen ohjataan avustuksia vuosina 2020-2022 siten, että kunakin vuonna on käytettävissä 20 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 rahaa on 17 miljoonaa euroa ja tätä ennen useana vuonna noin 13 miljoonaa euroa.

Väyläverkoston kokonaiskehittäminen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Ennen suunnitelman valmistumista perusväylänpidon tasokorotus ohjataan alueellisesti tasapainoisella tavalla ja elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottaen mm. tavaraliikenteen pullonkaulojen poistamiseen, akselipainojen korottamiseen ja väyläverkkojen päällysteisiin ja siltoihin. Julkisessa keskustelussa esiintyneiden hankeyhtiöiden reunaehdoiksi asetetaan, että valtio omistaa keskeisen liikenneinfran ja että mahdollisesti perustettavissa liikenteen hankeyhtiöissä on julkisomisteinen määräenemmistö.

Tärkeä on kohta, jonka mukaan saaristoliikenteen kaluston uudistamista jatketaan ja saaristoliikenteen maksuttomuus säilyy.

Taksiliikenteen sääntelyssä tehdään tarvittavat korjaukset huomioon ottaen mm. harmaan talouden torjunta. Tämä merkinnee taksamittaripakon palauttamista. Myös Kela-taksien kilpailutuskäytäntö, joka monin paikoin on heikentänyt maaseudun taksiyrittäjien asemaa, vaatii uudelleen arviointia.

Maatalousosiossa kannatettavia avauksia

Hallitusohjelman maataloutta koskevassa osassa on paljon realismia, mutta myös pelkkää uskoa ja ideologista innostusta. Jälkimmäinen heijastaa lähinnä vihreiden aivoituksia. Yritän tehdä poimintoja ohjelmakirjon maanläheisestä päästä.

Tärkein asia on maatalouden tukitasojen turvaaminen. Ohjelmassa on selkeästi todettu, että vuoden 2020 ympäristökorvauksen ja luonnonhaittakorvauksen vaje, yhteensä 130 miljoonaa euroa, paikataan. Uusien luomusitoumusten rahoitus vuonna 2020 alkavalle nelivuotiskaudelle varmistetaan varaamalla näihin sopimuksiin vuosittain 7 miljoonaa euroa.

EU:n rahoituskehyksiin tavoitellaan nykytasoista maatalousbudjettia. Ohjelmakauden 2021-2027 mahdollinen alenema kompensoidaan Suomen oman budjetin jakamattomasta varauksesta. Etelä-Suomen kansallista tukea jatketaan.

Maatalouden investointeja turvataan 100 miljoonan euron suuruisella Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) lisäpääomituksella. Makeran toimintaa uudistetaan uusien rahoitus- ja takausinstrumenttien hyödyntämisen mahdollistamiseksi. Maatalouden saattamista Finnveran palvelujen piiriin selvitetään tavoitteena lisätä mahdollisuuksia riskipääoman saantiin.

Tuottajaorganisaatioiden syntymistä tuetaan ottamalla uuden ohjelmakauden alkaessa käyttöön tuottajaorganisaatioiden starttiraha. Elintarvikelain kokonaisuudistus toteutetaan.

Nykyisistä maatalousyrittäjien ohjaus- ja neuvontapalveluista kootaan verkostomainen uusi osaamis- ja palvelukeskus. Maatalousyrittäjien koulutuksessa ja neuvonnassa painotetaan talousosaamista, markkina-aseman vahvistamista sekä omistajaohjausta tukevia toimia.

Kansallinen luomustrategia päivitetään. Luomuinstituutin rahoitusta vahvistetaan ja se vakiinnutetaan. Luomuinstituutti on Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen asiantuntijaverkosto, joka tukee kotimaisen luomutuotannon vahvistamista.

Hallitus lupaa laatia kansallisen biokaasuohjelman. Biokaasuinvestointeja ja uusia lannankäsittelytekniikoita tuetaan. Myös ravinnekiertoon perustuva biokaasun tuotantotuki otetaan käyttöön. Yleensäkin ravinteiden kierrätystä edistävistä investoinneista tulee painopistealue. Biokaasulaitosten sääntelyä on tarkoitus järkevöittää mm. luvituksen ja energian ulosmyynnin osalta.

Aikeissa on myös toteuttaa tilusrakenteen kehitystä vauhdittava peltorakenteen kehittämisohjelma.

Valtion tarkoituksena on perustaa kansallinen eläintautirahasto yhdessä maatalousyrittäjien ja elintarviketeollisuuden kanssa. Vakavia eläintauteja torjutaan ja salmonellavapauden ylläpitämistä jatketaan.

Ammattikalastusta luvataan turvata

Hyljekannan hoitosuunnitelma toimeenpannaan. Vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistokulut kattava korvaus otetaan käyttöön.

Merimetsostrategia luvataan laatia ja toimeenpanna kannan hallitsemiseksi ja vahinkojen ehkäisemiseksi. Vakuuttavammalta vaikuttaa hallitusohjelman kohta, jonka mukaan merimetsojen metsästyksen poikkeuslupien saantia sujuvoitetaan.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri