Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Hallitusohjelman verolinjaukset maatilayrittäjän näkökulmasta

(Julkaistu Käytännön Maamies-lehden numerossa 8/2011)

Hallitusohjelma lupaa merkittäviä veronkorotuksia maa- ja metsätaloudelle, maaseudun muulle yritystoiminnalle ja maaseudun asukkaille yleensä. Erityisesti kiristykset vaikeuttavat puumarkkinoita ja nostavat energian hintaa.

Veronkiristykset kohdistuvat pääomatulon verotukseen, energian valmisteverotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen, asuntolainan koron vähennysoikeuteen ja kotitalousvähennykseen. Myös kiinteistöverotusta hallitus on kiristämässä. Kemera-tuen verovapaus, joka on kohdistunut itse tehdyn työn osuuteen, poistetaan. Hallitus selvittää myös erityisesti vihreiden ihannoiman maa-ainesveron käyttöönoton mahdollisuudet ja tarkoituksenmukaisuuden vuoden 2012 loppuun mennessä.

Kunnallisveroprosenttia joudutaan yleisesti nostamaan maaseutukunnissa, kun valtionosuuksia leikataan jyrkästi.

Pääomatulon vero

Hallitus nostaa pääomatulon verokannan nykyisestä 28 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi pääomatulon veroprosentiksi säädetään 32 % verovelvollisen yhteenlaskettujen pääomatulojen 50 000 euroa ylittävältä osalta. Näin pääomatulon verotukseenkin tulee tietty progressiivisuuselementti. Pääomatulotkin voi tämän vuoksi olla verosäästön saamiseksi tarkoituksenmukaista jakaa esim. perheenjäsenten kesken eräissä tapauksissa.

Listatusta eli pörssinoteeratusta osakeyhtiöstä saadun osingon tulovero on nykyisin 19,6 %, koska 70 prosenttia osingosta verotetaan 28 prosentin mukaan lopun ollessa verovapaata. Hallitusohjelman toteuduttua 70 % verotetaan 30 prosentin mukaan ja loppu on verovapaata: osingon tuloveroprosentti on 21. Pääomatulon veron ollessa 50 000 euroa ylittävältä osalta 32 % osingon tuloveroprosentiksi muodostuu tältä osin laskennallisesti 22,4.

Selvää mielestäni on, että 50 000 euron rajalla tarkoitetaan pääomatuloihin kohdistuvien menojen vähentämisen jälkeistä nettotuloa. Puheet esim. puukaupan 50 000 euron vuotuisesta enimmäissuuruudesta 32 %:n verotason välttämiseksi ovat täten virheellisiä. Vähennyskelpoisten menojen ollessa noin 30 %:n luokkaa ko. puukaupan kokoluokka on käytännössä noin 70 000 euroa. Kyse on siis verrattain suuresta puukaupasta.

Nettopääomatulojen 50 000 euron vuosirajan ylitys ei vallan yleisesti koske maatilatalouden harjoittajia. Monia se kuitenkin koskee joko vuosittain tai ainakin silloin tällöin, koska kysymys on eri pääomatulojen yhteenlasketusta nettomäärästä. Laskennassa ovat mukana mm. maatalouden ja muun yritystulon pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo (käytännössä lähes kokonaan puun myyntituloa), maa-aineksista saadut tulot, luovutusvoitot, vuokratulot (ei maatalouden), osinkotulot, sijoitusrahaston voitto-osuudet, henkivakuutuksen tuotto ja korkotulot (ei lähdeveron alaiset).

Nettopääomatulon kohdistaminen eri verovuosille voi jatkossa aiheuttaa verosuunnittelun tarvetta. Verotusjärjestystä ei sen sijaan tarvitse säännellä eikä suunnitella, koska kaikista pääomatuloista verotetaan vähennysten ja verovapauksien huomioon ottamisen jälkeinen netto.

Hallitusohjelman mukaiset pääomatulon veronkorotukset merkitsevät verovuoden 2009 verotilaston mukaan maatilatalouden harjoittajille noin 30 miljoonan euron vuotuista veronlisäystä. Summa lienee nykyisin tätä suurempi puukaupan veronhuojennusten päättymisen ja puukaupan elpymisen johdosta. Kysymys on maa- ja metsätalouden pääomatulon lisäksi myös muun yritystulon pääomatulo-osuudesta ja sijoitustulosta.

Korkotulon lähdeveroa ollaan nostamassa 28 prosentista 30 prosenttiin. Kiihtyvä inflaatio huomioon ottaen tallettajan saama reaalituotto jää verotuksen jälkeen yhä varmemmin negatiiviseksi.

Yhteisövero

Hallitus laskee yhteisöveroa, siis osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosenttia 26 prosentista 25 prosenttiin. Maaseudun pienyritystoimintaa harjoitetaan yleisesti osakeyhtiömuodossa. Osakeyhtiön käyttö on kasvussa myös perusmaataloudessa. Em. yhtiöitä koskevat kaikki listaamattoman osakeyhtiön osinkoverosäännökset.

Listaamattoman (eli pörssinoteeraamattoman) osakeyhtiön yrittäjä-omistajan verokannusteet eivät ratkaisevasti heikkene. Osassa tapauksista ne jopa paranevat osakeyhtiön ja osingonsaajan verotuskokonaisuus huomioon ottaen. Verovapaan pääomatulo-osingon määräytymisperusteena näet pysyy 9 % osakaskohtaisesta nettovarallisuudesta. Osakaskohtaista verovapaan pääomatulo-osingon enimmäismäärää alennetaan 90 000 eurosta 60 000 euroon. Toisaalta osakeyhtiön maksaman yhteisöveron laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä 26 %:sta 25 %:iin parantaa osakeyhtiön investointi- ja velanhoitomahdollisuuksia. Myös osingonjakomahdollisuus kasvaa, kun veronsaajan osuus osakeyhtiön voitonjaosta pienentyy.

Osakeyhtiöön ovat toimintamuodon muutoksella siirtyneet korkeasta ansiotulon veroprogressiosta kärsivät, joita maatalouden huonosta tulokehityksestä huolimatta edelleen jonkin verran löytyy. Myös palkkatulon korkea veroprogressio voi innostaa maatalouden osakeyhtiöittämiseen.

Suurin osakeyhtiöittämisen este on kiinteistöjen osakeyhtiöön siirtämisestä perittävä 4 %:n varainsiirtovero. Osakeyhtiöittämisen tarvetta voitaisiin vähentää korottamalla maatalousmaan arvoa nettovarallisuutta laskettaessa, mutta tätä ei hallitusohjelmasta löydy. Osakeyhtiön taseeseen maatalousmaa arvostetaan todelliseen hankintamenoonsa.

Yhteismetsän tuloveroprosentti on 26 eli sama kuin osakeyhtiön ja osuuskunnan. Jos se seuraa yhteisöverokantaa 25 %:iin, kasvaa mielenkiinto yhteismetsän perustamiseen lisääntyvästä byrokratiasta huolimatta, koska yhteismetsän tulo-osuutta ei veroteta erikseen osakkaan tulona ja pääomatulon verokanta nousee 28 %:sta 30 %:iin, jopa 32 %:iin.

Ansiotulon verotus

Ansiotulon verotukseen tehdään koko vaalikauden ajan vuosittain tarkistukset, joilla estetään työn verotuksen kiristyminen kaikilla tulotasoilla huomioon ottaen inflaatio ja ansiotason nousu. Tämä hallitusohjelman kohta koskee tietenkin kaikkea ansiotuloa, myös maatalouden ja muun yritystulon ansiotulo-osuutta.

Kunnallisverotuksen perusvähennystä ja verosta tehtävää työtulovähennystä parannetaan. Nämä kohdistuvat pieniä ansiotuloja saaviin, myös maatalouden ja muun yritystulon ansiotulo-osuuden sisältäen. Ko. vähennysten kasvu kohdistuu siis jossain määrin myös viljelijöihin ja yrittäjiin.

Asuntolainan koron vähennysoikeus

Asuntolainan korkovähennystä leikataan vaalikauden aikana neljänneksellä alijäämähyvitystä tehtäessä. Sanamuoto viittaa siihen, että korkovähennyksen leikkaus kohdistuisi vain ansiotulosta tehtävään alijäämähyvitykseen, mutta ei pääomatulosta tehtävään asuntolainan korkovähennykseen. Aikanaan selviää, onko tarkoitettu, mitä on kirjoitettu.

Hallitusohjelman mukainen asuntolainan korkovähennyksen leikkaus on siis 25 prosenttia, kun Hetemäen verotyöryhmä esitti 20 prosentin leikkausta. Se painottuu vaalikauden alkuun, kun Hetemäen työryhmä olisi jakanut leikkauksen tasaisesti vaalikaudelle. Vuonna 2012 korkovähennyksen leikkaus on 15 %, vuosina 2013 ja 2014 kumpanakin 5 prosenttiyksikköä lisää. Pääomatulon veroprosentin noustessa myös ansiotulon verosta tehtävän alijäämähyvityksen leikkauksen lähtötaso nousee, mikä lieventää muutoksen negatiivista vaikutusta. Kun ansiotulon verosta tehtävä alijäämähyvitys on nyt 28 % (euromääräisin enimmäisrajoituksin), vastaava luku on 30 prosentin tasolta lähdettäessä vaalikauden päättyessä 22,5 %. Hallitusohjelmassa ei kerrota, miten kehittyisi ensiasuntolainan korkovähennys, jota koskeva alijäämähyvitys on nyt 30 % ansiotulon verosta 10 vuoden aikana.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen vuotuinen verovelvolliskohtainen enimmäismäärä alennetaan nykyisestä 3000 eurosta 2000 euroon, kun Hetemäen työryhmä esitti 2300 euroa. Tämän verosta tehtävän vähennyksen osuutta yrittäjän arvonlisäverollisesta työkorvauksesta alennetaan nykyisestä 60 prosentista 45 prosenttiin, kun Hetemäen työryhmä ehdotti 50 prosenttia.

Asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustöiden osuus kotitalousvähennyksen käytöstä on valtiovarainministeriön selvityksen mukaan noin 80 %, hoito- ja hoivatyön noin 5 % ja varsinaisen kotitaloustyön (esim. siivous, ruoanlaitto yms.) noin 15 %.

Kiinteistöverotus

Hallitus tähtää ohjelmansa mukaan siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaa vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään kuntien verotulojen tasauksen ulkopuolelle, mistä hyötyvät lähinnä kaupunkikunnat, erityisesti suuret kaupungit. Pieniä voittajia voi löytyä myös niistä maaseutukunnista, joissa on runsaasti vapaa-ajan asuntoja.

Kiinteistöverotuksen muutostarpeet, mm. maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen ja tuulivoimaloiden verokohtelu selvitetään. Hetemäen työryhmä ehdotti, että maapohjalle määrättäisiin erikseen kiinteistöveroprosentti, joka kohdistuisi kaikkeen maapohjaan yhtenäisesti ja jolle ei säädettäisi laissa ylärajaa. Tällä hetkellä maapohjaa koskee yleinen kiinteistöveroprosentti, joka koskee myös muita rakennuksia kuin asuinrakennuksia ja jonka kunta määrää 0,60 ja 1,35 prosentin vaihtelurajoissa.

Kiinteistövero ei nykyisin kohdistu metsään eikä maatalousmaahan. Tämän asiaintilan jatkuminen on nimenomaisesti kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Hallitusohjelmaluonnoksissa viipyi pitkään metsätilamaksu, joka poistettiin tekstistä vasta hallitusohjelman valmistumista edeltävänä päivänä. Maksu olisi metsänomistajan näkökulmasta merkinnyt taloudellisesti lähinnä metsän kiinteistöveroa vastaavaa rasitusta. Se olisi ilmeisesti mennyt valtiolle eikä kunnalle. Metsäteollisuus näyttää olleen käsittämättömästä ja selittämättömästä syystä omituisen aktiivinen asiassa.

Pari päivää ennen hallitusohjelman valmistumista RKP teki aloitteen metsämaksua koskevan ohjelmakohdan poistamisesta. Tästä tunnustus RKP:lle. Muut neuvottelevat puolueet, SDP:tä ja Kokoomusta lukuun ottamatta, siirtyivät tiettävästi vaikeuksitta RKP:n ottamalle kannalle. Lopulta Kokoomuskin valitsi järkevän linjan ja luopui metsätilamaksusta, jota kohtaan se oli tuntenut selvää mieltymystä. Näin asiassa toteutui onnellinen loppu.

Arvonlisä- ja valmisteverotus, autoverotus

Hallitusohjelmassa ei puututa arvonlisäveroprosentteihin, joihin Hetemäen työryhmä oli kautta linjan ehdottanut kahden prosenttiyksikön korotusta.

Poikkeuksen muodostavat tilatut sanoma- ja aikakauslehdet, joiden myynti siirtyy nykyisestä nollaverokannasta 9 prosentin verokannan piiriin. Nollaverokanta tarkoittaa myynnin arvonlisäverottomuutta, mutta ostojen arvonlisäveron täyttä vähennysoikeutta, mikä on merkinnyt tilatuille sanoma- ja aikakauslehdille jatkuvaa verotukea arvonlisäveron palautuksina. Verotuen muutos johtaa tietenkin lehtien tilausmaksujen korotuksiin.

Valmisteveroja korotetaan laajalla rintamalla. Maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautusta leikataan nykyisestään noin 40 prosentilla, kun ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvän ympäristöohjauksen nimissä valmisteveron hiilidioksidikomponenttia ei enää palautettaisi. Hyvää on se, että suurella vaivannäöllä aikaansaatua maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautusjärjestelmää ei sentään kokonaan romutettaisi. Noin 50 miljoonan euron vuotuisesta palautuksesta leikkautuisi kuitenkin noin 20 miljoonaa euroa.

Liikenteen polttonesteiden verotasoa nostetaan vaalikauden aikana kahdessa vaiheessa yhteensä 10 prosentilla hiilidioksidikomponenttia painottaen.

Turpeen verotason maltillista nostoa jatketaan hallituskaudella.

Energiaintensiivisten toimialojen, käytännössä energiaintensiivisen teollisuuden energiaverotusta alennetaan EU-säännösten sallimille minimitasoille vuoden 2012 loppuun mennessä. Tätä energiaveroleikkuria ei sen sijaan edelleenkään luvata laajentaa puutarha- ja kasvihuonetuotantoon, vaikka alan järjestöt tätä oikeutetusti vaativat eduskunnassa jo viime vuoden syysistuntokaudella.

Ympäristö- ja energiaverojen inflaatiokorotusten tarpeellisuutta hallitus sanoo arvioivansa vaalikauden puolivälissä.

Autoilun verotuksen painopistettä siirretään hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ajoneuvoveroa korottamalla. Tällä sanotaan edistettävän autokannan uudistumista tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Alkoholin ja tupakan verotusta kiristetään.

Makeisten ja virvoitusjuomien sekä jäätelön valmisteveron pohjaa laajennetaan ja veron tasoa nostetaan. Valmisteveron korvaaminen sokeriverolla selvitetään siten, että sokerivero voisi tulla voimaan 1.1.2013.

Jäteveron tasoa nostetaan maltillisesti.

Otetaan käyttöön pankkivero, jossa pyritään ensisijaisesti EU-tasoiseen ratkaisuun.

Arpajaisveroa korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Fintoto nostetaan samalle verotasolle muiden peliyhtiöiden kanssa.

Työnantajan alennettua sotu-maksua koskeva kokeilu lakkautetaan.

Edellä mainittujen sokeriveron ja maa-ainesveron lisäksi myös uraaniverosta sekä pakkausverosta tehdään selvitys ja niiden käyttöönotosta päätetään hallitusohjelman puolivälitarkastuksen yhteydessä.

Perintö- ja lahjavero

Maatalouden, maa- ja metsätalouden sekä muun yritystoiminnan jatkajan perintö- ja lahjaverohuojennukseen ei tule muutoksia. Tämä merkitsee samalla myös sitä, ettei puhtaan metsätilan jatkajaan ole tarkoitus ulottaa perintö- ja lahjaverotuksen huojennusta.

Perintö- ja lahjaveroasteikkoon lisätään uusi veroporras, jonka mukaan veroprosentti on perintöosuuden tai lahjan 200 000 euroa ylittävältä osalta läheisimpiä koskevassa I veroluokassa 16 %. Nykyisen lain mukaan perintöosuutta koskeva korkein vero on 13 % 60 000 euroa ylittävältä osalta ja lahjaa koskeva korkein vero 13 % 50 000 euroa ylittävältä osalta. Lahjat lasketaan yhteen kolmivuotiskausittain. Perintö- ja lahjaveroasteikkoa koskeva muutos ulottuu tietenkin myös sukupolvenvaihdoksiin ja muihin maatalouden, maa- ja metsätalouden ja muun yritystoiminnan jatkamistilanteisiin.

Hetemäen verotyöryhmä esitti perintöveroasteikkoon 10 prosentin rajaveroastetta 50 000 eurosta ylöspäin (nyt 40 000 euroa), 13 prosentin rajaveroastetta 150 000 eurosta ylöspäin (nyt 60 000 euroa) ja uutta 16 prosentin rajaveroastetta yhden miljoonan euron rajasta ylöspäin. Ehdotus oli täten huomattavasti hallitusohjelman kirjausta verovelvollisystävällisempi.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri