Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Hallitusohjelma vaikuttaa myös maa- ja metsätalouden verotukseen

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 2/2015)

Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen ohjelmasta on puhuttu, että se olisi vain keskeiset strategiset tavoitteet sisältävä julistus. Kävi niin tai näin, jonkinlainen toimintasuunnitelma jokaisella hallituksella on viime vuosikymmenten aikana ollut. Se tehdään joko ennen hallituksen muodostamista tai sen jälkeen.

Poistetaanko perintö- ja lahjavero?

Perintö- ja lahjaveron poistamisesta ja sen korvaamisesta luovutusvoittoverotusta kiristämällä on puhuttu paljon. En kannata tätä mallia. Liian ankaralla luovutusvoittoverotuksella on omaisuuden normaalia vaihdantaa estävä ns. lukkiutumisvaikutus.

Perintö- ja lahjavero, joka on vain 1-1,5 prosenttia valtion verotuloista, voidaan sopivammassa taloudellisessa tilanteessa vallan mainiosti poistaa muita veroja kiristämättä. Meillä on ollut vuosia, jolloin ansiotulon verotusta on kevennetty moninkertaisesti suhteessa perintö- ja lahjaveron tuottoon.

Ruotsissa perintö- ja lahjaveron poisti sosialidemokraattien johtama hallitus yli 10 vuotta sitten, eikä nuorempi polvi enää tunne tätä käsitettä. Ko. vero uhkasi jäädä tavallisen kansan maksettavaksi. Suurrikkaat hoitivat asian verosuunnittelulla ja muuttamalla maasta.

Meillä perintö- ja lahjaverotuksen poistamista ajaa 300 varakkaimman perheen järjestö Perheyritysten liitto, joka on perustettu tätä tehtävää ja missiota varten. Nykyinen yrittäjäjatkajan perintö- ja lahjaveron huojennus toimii hyvin, jos perinnön tai lahjan kohteena on vähintään 10 % yrityksestä. Kannattavassa yrityksessä huojennettu perintö- ja lahjavero hoituu lyhyessä ajassa osingoilla. Muodollinenkin yhtiön hallituksen jäsenyys riittää huojennukseen, joka käytännössä koskee myös esim. yhtiön sisällä olevia pörssiosakkeita.

Perheyritysten liitto on koko olemassaolonsa ajan keinoja kaihtamatta ajanut niiden yleensä yritystoiminnasta henkisesti kaukana olevien perillisten asiaa, joiden osuus yrityksestä jää alle 10 prosentin, mutta voi euromääräisesti olla useita kymmeniä miljoonia. Tällaiset alle 10 prosentin perilliset on perintö- ja lahjaverolaissa luokiteltu pikemmin sijoittajiksi kuin yrittäjiksi. He maksavat perintö- ja lahjaveron käyvän arvon mukaan. Selvää on, että 10 prosentin ja alle 10 prosentin perillisten keskinäinen kateus on suuri.

Tärkeä tavoite on ulottaa perintö- ja lahjaverohuojennus myös puhtaaseen metsätalouteen. Pelkän metsätalouden jatkajaa käsitellään nyt sijoittajana. Maatalouden jatkajan huojennettu metsän arvo (Etelä-Suomessa 300-700 euroa/ha) on 10 prosentin luokkaa pelkän metsätalouden jatkajaa koskevasta käyvästä arvosta. Yrittäjämäistä metsätaloutta tulisi kohdella yhdenvertaisesti kaikissa tapauksissa.

Pellon nettovarallisuusarvoa nostettava

Pellon matala nettovarallisuusarvo maatalouden tulon pääomatulo-osuutta laskettaessa on herättänyt jo pitkään ansaittua ihmetystä. Salaojitetun pellon nettovarallisuusarvo on Etelä-Suomessakin vain noin 900 euroa/ha. Luontevin arvo olisi hankintahinta tai perintö- tai lahjaverotusarvo.

Toisaalta tiedetään, että pellon huojennettu arvo jatkajan perintö- ja lahjaverotuksessa on 40 % nettovarallisuuslaskennan arvosta, Etelä-Suomessa 350-400 euroa/ha. Jatkajan huojennetut perintö- ja lahjaverotusarvot voitaisiin, jos poliittista tahtoa on, jäädyttää nykytasolleen ja sitoa esim. kuluttajahintaindeksiin. Ei kai kukaan halua kiristää maa- ja metsätalouden jatkajan perintö- ja lahjaverotusta?

Tappioiden vähentäminen ei vaadi tulolähdejaon poistamista

Suomen verotuksen perusrakenteita on tulolähdejako elinkeinotoiminnan tulolähteeseen (EVL), maatalouden tulolähteeseen (MVL) ja muun toiminnan tulolähteeseen (TVL), johon kuuluu myös metsätalous. Pääsäännön mukaan tappiot voidaan vähentää vain saman tulolähteen tulosta määräajassa.

Nyt tulolähdejakoa ollaan purkamassa, ensin osakeyhtiöiden osalta. Verohallinto esittää tätä byrokratian purkamisen varjolla, sijoittajatahot tappioiden vähentämisen mahdollistamiseksi, joku veroprofessori kirjoittaakseen uuden kirjan. Tappioiden vähentämisoikeus ei suinkaan edellytä tulolähdejaon purkamista.

Tulolähdemanööverin ei välttämättä ole tarkoitettu kohdistuvan maatalouteen, mutta se johtaisi ennemmin tai myöhemmin maatalouden oman tulolähteen poistumiseen, verosuunnittelussa kätevän maksuperusteen menettämiseen ja kahdenkertaiseen kirjanpitoon. Viljelijä ei enää yleensä pystyisi itse hoitamaan veroasioitaan. Samalla menetettäisiin investointivarauksena toimiva tasausvaraus ja maatalouden liikeverotusta suuremmat rakennuspoistot. Tulolähdejaon poistamishanke on torjuttava, tappioiden vähentämisoikeus hoidettava.

Kiinteistövero jälleen torjuttava

Uhkana on nytkin pellon ja metsän kiinteistövero, joka on torjuttava. Pellon kiinteistövero merkitsisi taloudellisesti maatalouden tulotukien leikkaamista. Metsän kiinteistövero kohdistuisi puuvarastoon, mikä merkitsisi käytännössä samaa kuin jos K-kauppias maksaisi kiinteistöveroa kaupintavarastostaan. Metsän kiinteistövero olisi puun myyntitulon lisävero.

Metsätalouden tulon verotus on jo nykyisellään liian ankara. Tällä vaalikaudella pääomatulon verotukseen lisätty progressioelementti uhkaa jo pienentää puukauppojen kokoa, kun tänä vuonna veroprosentti nousee jo 30 000 euron verotettavan pääomatulon kohdalla 30 %:sta 33 %:iin.

Varsinais-Suomen vaalipiiri