Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Hallitus jyrää veronkiristyksin

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 11/2012)

Hallitus toteuttaa 1.1.2013 lähtien kaikki ne veronkiristykset, joista se sopi viime maaliskuun kehysbudjettiriihessä. Kysymyksessä on jo toinen Kataisen-Urpilaisen hallituksen veronkiristyskierros, ensimmäinen toteutui tämän vuoden alussa. Seuraavasta päätettäneen ensi maaliskuun kehysriihessä, sillä euroalueen talouskriisi on yhä syvenemässä, eikä muu maailmakaan juuri vetoapua tarjoa.

Ansiotulon verotus

Ansiotulon verotusta koskevista linjauksista on verovaikutuksiltaan suurin hallituksen ratkaisu luopua kokonaan inflaation ja ansiotason nousun verotusta kiristävän vaikutuksen asteikkokompensaatiosta vuosiksi 2013-2015. Kun kuntien valtionosuuksien raa'at leikkaukset johtavat väkisinkin yleisesti kunnallisveroprosenttien suuriin korotuksiin, kiristyy ansiotulon verotus seuraavien kolmen vuoden aikana varsin tuntuvasti. Kuvaa eivät merkittävästi muuta työtulovähennykseen ja kunnallisverotuksen perusvähennykseen tulevat pienet korotukset.

Ansiotulon valtionverotuksessa vuonna 2013 sovellettava progressiivinen tuloveroasteikko on 100 000 euroon asti sama kuin vuonna 2012. 100 000 euron rajan ylittävää vuotuisen verotettavan ansiotulon osaa koskee ns. solidaarisuusvero eli kahden prosenttiyksikön korotus valtion ansiotulon veroon. Vähintään 100 000 euroa veronalaista ansiotuloa saavia verovelvollisia on v. 2013 arvioitu olevan noin 50 000. Heistä yli puolet eli noin 27 000 sijoittuu tulovälille 100 000-130 000 euroa.

Eläketulon verotusta kiristetään 45 000 euron vuosieläketulon ylittävältä osalta kuudella prosenttiyksiköllä. Näin suurta eläketuloa saa vain 3,5 prosenttia eläketuloa saavien lukumäärästä. Hallitus perustelee muutosta sillä, että näin myös tällä eläketulotasolla palkansaajan ja eläkkeensaajan veroaste yhtenäistyy. Vertailussa hallitus ottaa huomioon myös eläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun, joita peritään palkansaajalta, mutta ei tietenkään eläkkeensaajalta, joka on nämä maksunsa jo maksanut. Vertailuperustetta voidaan siis oikeutetusti kritisoida. Hallitus perustelee kantaansa mm. sillä, että Suomen eläkevakuutusjärjestelmä on pikemminkin jakava kuin rahastoiva. Kiristys on pysyvä.

Vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähennyskelpoisuuden hallitus leikkaa käytännössä lähes kokonaan. Maksut ovat 1.1.2013 lähtien tehtävien uusien eläkevakuutussopimusten osalta vähennyskelpoisia vain, jos niihin perustuvia eläkkeitä maksetaan vasta henkilön täytettyä 68 vuotta.

Kilometrikorvauksen leikkaus vaiheittain

Vuoden 2013 alusta hallitus aikoo vähentää Valtion työmarkkinalaitoksen (VTML) laskemasta km-korvauksen enimmäismäärästä 45 snt/km yksityisajojen osuutena viisi prosenttia vahvistaessaan verovapaan km-korvauksen yleistä määrää. Täten verovapaana km-korvauksena maksetaan vuonna 2013 pyöristyksen jälkeen 43 snt/km. Muutos koskee vain tilapäistä työmatkaa, eikä kodin ja työpaikan välisten matkakustannusten vähentämiseen siis kohdistu muutoksia (v. 2012 25 snt/km).

VTML:n km-korvauslaskennan oletus on, että palkansaaja ajaa omistamallaan autolla vuodessa 15 000 km pelkästään työajoina. Yksityisajoja ei siis oletuksen mukaan ole. VTML:n laskentamalli on näin ollen verrattain suopea km-korvauksen saajaa kohtaan. Auton arvona VTML käyttää 28 900 euroa. Auton arvo on runsaasti työajoja ajavalla usein merkittävästikin tätä korkeampi, mutta keskimäärin 28 900 euroa tehnee oikeutta. Vuoden 2012 verovapaan km-korvauksen 45 snt/km perusteena olevat kulut ovat seuraavat (snt/km):

Työajojen määrän noustessa 15 000 kilometriin on kiinteät kustannukset VTML:n laskelman mukaan keskimäärin korvattu. Tähän hallitus perustaa 1.1.2014 voimaan tulevaksi ehdottamansa säännöksen, jonka mukaan verovapaa km-korvaus 15 000 vuotuisen ajokilometrin ylittävältä osalta olisi 55 % VTML:n laskemasta km-korvauksesta. Vuoden 2013 43 sentin km-korvauksesta tämä luku on 25 snt/km. Luku sisältänee vuoden 2014 kulutasollakin edelleen jossain määrin kiinteiden kulujen korvaamista.

Arvioni mukaan 15 000 kilometrin raja voi muodostua ongelmaksi. Työntekijän henkinen kynnys ajaa työajoja 15 000 kilometriä vuotuisen työajomäärän täyttymisen jälkeen voi olla suuri, kun auton kiinteille kuluille ei enää juuri saa korvausta. Jos hallitus on viisas, se vetää takaisin vuotta 2014 koskevan esityksen ja panee asian uuteen valmisteluun. Työmarkkinajärjestöjen vastustus on ollut yksimielinen. Verotulojen lisäystäkään ei esityksellä taida juuri olla näköpiirissä.

Maatilatalouden tuloverolain (MVL) ja elinkeinotuloverolain (EVL) km-vähennyksiin, jotka koskevat yksityistaloudessa pääasiassa käytetyn auton tulonhankkimiskäyttöä, hallitus esittää vastaavia muutoksia kuin verovapaaseen km-korvaukseen, ts. vuonna 2013 vähennys on 43 snt/km. Vuonna 2014 km-vähennys olisi vuoden 2013 luvun toteutuessa 15 000 kilometriin asti 43 snt/km ja 15 000 km ylittävältä osalta 25 snt/km.

Säännöksiä sovellettaisiin täysin erillisinä tulolähteittäin, ts. tuloverolain mukaisia verovapaita km-korvauksia ja MVL:n/EVL:n km-vähennyksiä ei yhteensoviteta, eläketermiä käyttääkseni. Näin pitää tietenkin ollakin.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri