Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Hallituksen kuntauudistus ei tuo säästöjä

Kuntauudistuksella on hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan mahdollista saada aikaan miljardisäästöt. Perusteluksi hän esittää, että joka kolmas työntekijä eli noin 160 000 henkilöä jää kunnista eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Toisena säästöjen lähteenä Virkkunen mainitsee tietojärjestelmien käytön tehostamisen.

Kuntarakenneuudistuksen tiedotustilaisuudessa 8.2.2012 toimittaja kysyi, mistä saadaan aikaan nuo miljardiluokan säästöt, kun kuntien tehtävät ovat lakisääteisiä, eikä kuntarajojen muutos vähennä opettajien ja sairaanhoitajien tarvetta. Vastausta ei saatu. Opettajien opetustunteja ei voida lisätä eikä luokkakokoja suurentaa. Hoitajien tarve kasvaa koko ajan väestön ikääntyessä. Opetus- ja hoitohenkilökunnan palkkausmenot ovat kuntien ja kuntayhtymien suurimmat toimintamenoerät.

Moni sanoo säästöjä löytyvän kuntien yleishallintomenoista, jotka tosin ovat vain noin kolme prosenttia kuntien menoista. Tilastojen mukaan asia näyttää kuitenkin menevän niin päin, että kuntien yleishallinnon nettokustannukset asukasta kohden nousevat kuntakoon kasvaessa. Esim. vuonna 2010 yleishallinnon nettokustannukset olivat Helsingissä 225 euroa/asukas ja Turussa 198 euroa/asukas eli suuruusluokaltaan noin kaksinkertaiset verrattuna esim. Raision 110 euroon/asukas ja pääministeri Kataisellekin tutun Siilinjärven 89 euroon/asukas.

Hallituksen kesäkuun lopulla päättämät vahvan peruskunnan kriteerit, kuten vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja, tähtäävät edelleen helmikuisen kuntakartan mukaiseen noin 70 kunnan kuntarakenteeseen. Vaikka hallitus on kunnallisvaalien pelossaan hiukan lykännyt kuntauudistuksen aikataulua, pakon maku näkyy kuitenkin edelleen päivämäärillä uhkaamisena.

Kaikkien kuntien on tiedonannon mukaan tehtävä rakennelain edellyttämät kuntajakoselvitykset ja niihin liittyvät päätökset viimeistään vuoden 2014 aprillipäivään mennessä. Hallitus julistaa, että kuntiin, jotka eivät täytä laadittavan rakennelain kriteereitä eivätkä ole tehneet tarvittavia kuntaliitospäätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Eduskuntakauden päättymisen siis jo vahvasti häämöttäessä lähtevät kuntiin Helsingistä hallituksen selvitysmiehet. Jos tässä ei ole pakkomeininkiä, niin missä sitten?

Selvää on, että suurkunnat - kuten suur-Turku - ja kasvava byrokratia eivät ole vastaus kuntatalouden ongelmiin. Myöskään demokratia ei suurkunnissa terveellä tavalla toteudu. Uudistuksen hakoteillä olemisesta kertoo konkreettisesti suunnitelma jonkinlaisista kunnan sisäisistä vaalipiireistä.

On toki hyvä, että kuntia kuullaan toisenkin kerran edes muodollisesti. Seuraava vaihe olisi siirtyä kuntien kuuntelemiseen. Muussa tapauksessa puheet siitä, että kuntauudistuksesta näyttää tulevan Virkkusen jätevesiasetus, osuvat kohdalleen.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri