Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

EU:n elpymisraha tulee Suomelle hintoihinsa

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 12/2020)

Suomen osana on olla nettomaksaja EU:n elpymis- ja palautumistukivälineessä. Suomi saa vuosina 2021-2023 avustuksia yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Saanto voi vielä tästäkin laskea. Tulevien vuosikymmenten aikana vuosina 2028-2058 Suomi maksaa elpymispaketista nykyarvion mukaan 6,6 miljardia euroa. Suomelle kertyy siis miinusta noin 3,5 miljardia euroa. Raha EU:n kautta tulee siis kalliiksi varsinkin, kun Suomi saisi markkinoilta rahaa suoraan omaan budjettiinsa ja käyttöönsä miinusmerkkisellä korolla eli käytännössä kutakuinkin samoin ehdoin kuin EU:n komissio.

Selvää on, ettei näin kallista rahaa sovi käyttää vastuuttomasti, vaan se tulisi kohdistaa kansantaloudellisesti tuottavasti. Kysymys ei taloudellisesti ole mistään EU-rahasta, vaan lopulta itse maksettavasta rahasta. EU-rahasta on kysymys vain juridis-muodollisessa mielessä.

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen kestävän kasvun ohjelmasta valmistui 27.11.2020. Selonteon mukaan Suomen kestävän kasvun ohjelma rahoitetaan EU:n elpymispaketin rahoituksella vuosina 2021-2023. Ohjelmasta vähintään 50 prosenttia kohdistetaan vihreän siirtymän investointi- ja uudistuskokonaisuuksiin.

Suomi osallistuu elpymisvälineen rahoitukseen korotettujen EU:n jäsenmaksujen kautta. Elpymisväline merkitsee jättimäistä tulonsiirtoa EU:n nettomaksajavaltioilta nettosaajavaltioille. EU:n komissio arvioi, että elpymispaketin seurauksena EU:n reaalinen bruttokansantuote olisi parhaimmillaan jopa kaksi prosenttia korkeampi kuin ilman elvytyspakettia.

Elpymisvälineen rahoitus ja rakenne

EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosilla 2021-2027 sekä elpymisvälineestä päästiin poliittiseen sopuun Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 17.-21.7.2020. Siinä Suomea edusti pääministeri Sanna Marin. Elpymisvälineen perustamisen edellytyksenä olevaa ns. omien varojen päätöstä ei kuitenkaan vielä ole lopullisesti hyväksytty Eurooppa-neuvostossa eivätkä kansalliset ratifioinnit EU-jäsenvaltioissa ole käynnistyneet. Omien varojen päätöksestä laaditaan hallituksen esitys eduskunnalle.

Omien varojen päätöksessä EU:n komissio valtuutettaisiin lainaamaan EU:n puolesta pääomamarkkinoilta varat EU:n rahoitusohjelmiin, joista keskeisin on uusi elpymis- ja palautumistukiväline (RRF). Muut rahoitusohjelmat ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), maaseudun kehittämisrahoitus, uusi koheesiopolitiikan väline REACT-EU, EU:n pelastuspalvelumekanismi RescEU, Horisontti Eurooppa ja InvestEU.

JTF:n rahoitus koskee ilmastotoimia vähähiilisyyteen siirtymiseksi. REACT-EU:n tavoitteena on tukea talouden vihreää, digitaalista ja joustavaa elpymistä koronaviruskriisistä. Maaseuturahaston lisärahoituksella edistetään vihreää siirtymää, digitalisaatiota ja sosioekonomista kestävyyttä ja niissä otetaan huomioon myös Pellolta Pöytään- ja Biodiversiteetti-strategioiden tavoitteita. RescEU-ohjelman lisärahoituksen tavoitteena on parantaa EU:n kriisivalmiuden tasoa ja mahdollistaa nopea ja tehokas reagointi vakavissa hätätilanteissa. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tarkoituksena on kohdentaa lisärahoitusta vihreän kehityksen ohjelman edistämiseen, terveyteen liittyvään tutkimukseen ja siinä erityisesti tartuntatauteihin varautumiseen. InvestEU-ohjelman lisärahoitus käytetään EU:n budjettitakauksena Euroopan investointipankin tai muiden rahoituslaitosten lainarahoitushankkeissa.

Maaseudun kehittämisen elpymisvälineen lisärahoitus Suomelle, 195 miljoonaa euroa, kohdennetaan Manner-Suomen maaseutuohjelmaan ja Ahvenanmaan vastaavaan ohjelmaan. Maaseutuohjelman muutos vuosille 2021-2022 ilmoitetaan komissiolle alkuvuodesta 2021.

Kestävän kasvun ohjelman painopisteet

Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan hallitus ilmoittaa ohjaavansa 0,4-0,5 miljardia euroa. Tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukyvyn turvaavan työvoiman tarjontaa. Tavoitteena on myös tukea hallituksen tavoitetta nostaa tutkimus- ja kehittämismenojen osuutta nykyisesti 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Toinen painopiste on energiasektorin uudistaminen, johon ohjataan 0,9-1,2 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaan uusia kestävän kasvun lähteitä ovat mm. energia- ja materiaalitehokkuus, hiilineutraalius, ekologiset investoinnit, cleantech, kierto- ja biotalous sekä resurssiniukkuus.

Kolmas painopiste on Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, johon ohjattaisiin 0,15-0,3 miljardia euroa. Tavoitteena on edistää Suomen vientiä ja BKT:n kasvua. Talouden saama arvonlisä kasvaa erityisesti palveluviennistä. Investoinneilla parannetaan pk-yritysten edellytyksiä ja kykyä toimia pandemian muuttamassa globaalissa toimintaympäristössä.

Neljäntenä painopisteenä on kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen. Tähän suunnataan 0,2-0,4 miljardia euroa. Tavoitteena on, että Suomessa on käytettävissä digitaalisen siirtymän mahdollistavat koko valtakunnan kattavat, toimintavarmat ja nopeat viestintäverkkoyhteydet.

Viides painopiste on työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen. Tähän kohdistetaan 0,15-0,3 miljardia euroa.

Kuudes painopiste on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen. Tähän on tulossa 0,4 miljardia euroa. Tavoite edellyttää uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa. Painopisteen mukaisilla investoinneilla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen täytäntöönpanoa.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri