Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Ero eurosta on realismia

Euroalue ei ole niin sanottu optimaalinen valuutta-alue. Euroalue ei toimi, koska sen jäseninä on kilpailukyvyltään liian eritasoisia maita. Kilpailukyvyn määrää työn tuottavuus. Kilpailukyvyltään heikommat maat velkaantuvat, ja kilpailukyvyltään paremmat maat, kuten Suomi, joutuvat rahoittamaan näitä maita.

Syvenevä taloudellinen integraatio, jonka päätepiste on liittovaltio, ei muuttaisi tilannetta. Suomi ja muut vahvat euromaat joutuisivat edelleen rahoittamaan kilpailukyvyltään heikompia maita. Nykyinen meno jatkuisi siis uudessa muodossa. Nykyisten kriisivaltioiden eli tulevien kriisiosavaltioiden talous jouduttaisiin pitämään pystyssä liittovaltion sisäisenä aluepolitiikkana.

Suomessakin on jo käyty euron hajoamiskeskustelua. On keskusteltu vaihtoehtoisista euron hajoamistavoista. On sanottu, että kriisivaltioiden eroaminen eurosta ratkaisisi yhteisvaluutan ongelmat. Mutta kuka meistä vakavissaan uskoo, että Espanja tai Italia eroaisi tai erotettaisiin eurosta? Ei ylipäänsä ole näköpiirissä, että euroalueen takausvastuista hyötyvät maat eroaisivat eurojärjestelmästä.

Suomen kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi jää näin ollen se, että Suomi, joka brittiläisen talouslehti Financial Timesin kesäkuisen artikkelin mukaan on eurovaltioista taloudeltaan vahvin, eroaa ensimmäisenä eurosta. Näin minimoisimme vahinkomme ja säästäisimme siis paljon rahaa. Eurosta eroaminen ei tietenkään ole mikään ilmoitusasia, vaan edellyttäisi neuvotteluja. Joutuisimme kantamaan jo ottamamme raskaat vastuut.

Usein väitetään, että Suomen kävisi huonosti, jos se eroaisi eurosta. Tähän voi todeta, ettei Ruotsin ja Tanskan talouden ainakaan ole käynyt huonosti, vaikka ne eivät missään vaiheessa ole lähteneet mukaan euroon. Ne ovat edelleen läsnä kaikissa olennaisissa EU:n pöydissä. Eurosta eroaminen ei tekisi suomalaisista vähemmän eurooppalaisia. Suomalaisia katsottaisiin ylöspäin.

Oma käsitykseni on, että pärjäämme euroalueen ulkopuolella hyvin, jos ja kun Suomi jatkaa samanlaista vastuullista talouspolitiikkaa, jota Suomi on harjoittanut koko EU-jäsenyytensä ajan. Oma valuuttamme vastaisi euroa tai olisi hieman sitä vahvempi. Saisimme edelleen velkaa nykyisellä korkotasolla, mutta tietenkin velkaantumiseen olisi suhtauduttava pidättyvästi, varsinkin kun meille jäisi runsaasti eurokriisivastuita kannettavaksi. Eurosta eroaminen kuitenkin katkaisisi vastuiden kertymisen ja minimoisi vahingot.

Hallituksen neuvottelemat vakuudet ovat hallituksen huonon eurokriisipolitiikan peitetoimi. Takausvastuut, joille ei loppua näy, tulevat valtaosin veronmaksajien maksettavaksi. Ne muuttuvat näin ollen tulonsiirroiksi kriisivaltioille. Nyt olisi keskityttävä perimmäiseen kysymykseen: haluammeko olla jatkossa tässä enää mukana? Suomen kansan selvä enemmistö ei halua.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri