Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Eduskuntavaalit määräävät verotuksen tiekartan

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 7/2018)

Kuluvalla eduskuntakaudella on hallituspuolueissa virinnyt keskustelua vaalien yli menevistä puolueiden yhteisistä verolinjauksista. Selvää tietenkin, että tällainen puhe on epärealistista ja naiivia. Veropolitiikka on niin keskeinen tulonsiirtopolitiikan osa, että vaalien jälkeinen eduskunta ja hallitus varmuudella valitsevat omat veropoliittiset tavoitteensa.

Suomalaisen viljelijän pääongelma on matala tulotaso, ei niinkään verotus. Sama koskee pitkälti metsätalouden harjoittajaa. Verosäännösten pitäminen nykyisellä suhteellisen hyvällä tolalla vaatii kuitenkin kovaa ja asiantuntevaa vartiointia hallituksesta toiseen. Parannettavia kohtiakin toki on.

Ansiotulon verotus

Hallituspohjasta riippumatta jo vuosikymmeniä jatkuneet pieni- ja keskituloisia suosineet ansiotulon verotusratkaisut on aina tehty ajatellen vain palkansaajia. Päätöksiä tehtäessä ei ole edes muistettu, että nämä ratkaisut koskevat myös maatalouden tulon ja muun yritystulon ansiotulo-osuutta.

Usein ansiotulon veroasteikon lievennykset ja aktiiviansiotulosta tehtävät vähennykset ovat sopivasti osuneet lieventämään maatalouden tulon ansiotulo-osuudesta maksettavaa veroa. Näin on tapahtunut myös niissä tapauksissa, kun osa tulosta on verotettu päältä pois pääomatulona ja loppu jaettu sopivasti ansiotulona puolisoiden kesken, yleensä tasan. Oman vaikuttamisensa vaati aikanaan vuoden 1993 alusta voimaan tullut lain muutos, jossa maatalouden tulo alettiin jakaa puolisoiden kesken valtionverotuksen lisäksi myös kunnallisverotuksessa, joka vähennysten kautta sekin tosiasiassa on progressiivista. Myös kunnallisverotuksen ansiotulovähennys oli mennä viljelijöiltä sivu suun ja vaati oman taistelunsa elokuun 1996 budjettiriihen jälkeen. Toimin noina aikoina MTK:n vero- ja rahoitusryhmän johtajana.

Pääomatulon verotus

Pääomatulon ja ansiotulon verotus eriytettiin Suomessa v. 1993 alusta. Pääomatuloa alettiin verottaa suhteellisen 25 prosentin verokannan mukaan. Ansiotulo jäi progressiivisen verotuksen piiriin korkeimman ns. rajaverokannan ollessa tuolloin peräti 70 %.

Myöhemmin pääomatulon verokantaa on nostettu vähitellen niin, että veroprosentti on nykyisin 30 ja 30 000 euron verotettavan pääomatulon ylittävältä osalta 34. Ansiotulon korkein verokanta on vaihdellut noin 50 ja 70 prosentin välillä. Tällä hetkellä se on noin 60 prosenttia.

Pääomatuloa verotetaan ensimmäisestä eurosta alkaen, kun sen sijaan ansiotuloa verotetaan valtionverotuksessa vuodelta 2018 17 200 euron alarajasta alkaen ja kunnallisverotuksessa 3850 eurosta alkaen, jos vähennyksenä on perusvähennyksen lisäksi vain tulonhankkimisvähennys.

Alun alkaen pääomatulon verokanta ja yhteisöverokanta (osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosentti) oli sama 25 %. Nyt ero on jopa 14 %-yksikköä, kun yhteisöverokanta on 20 % ja pääomatulon verokanta progressiivinen 30/34 %.

Mielestäni pääomatulon verotuksen progressio tulee poistaa ja säätää sen ainoaksi veroprosentiksi 30. Uudistuksen ydin oli aikanaan yksi suhteellinen verokanta. Pääomatulon verokantaa tulisi myös alentaa vaiheittain tavoitteena se, että pääomatulon verokanta ja yhteisöverokanta lähestyisivät toisiaan.

Talousteorian mukaan osa työtulosta kohdistuu tuloveron vähentämisen jälkeen kulutukseen ja osa säästämiseen, eikä säästetyn osan tuottoa pitäisi verottaa lainkaan. Tämä jäänee kuitenkin käytännössä unelmien joukkoon, eivätkä kaikki halua edes kuulla edellä sanottua.

Maatalouden tulolähteen edut

Kirjoitin KM-lehden numeroon 6/2018 maatalouden tulon verotusta sääntelevän maatilatalouden tuloverolain (MVL) eduista verovelvollisen näkökulmasta suhteessa liiketoiminnan verotusta koskevaan elinkeinotuloverolakiin. Näitä etuja ovat kirjanpitovelvollisuudelta säästyminen (yhteisöjä lukuun ottamatta), oikeus kassaperusteiseen verotukseen ja tätä kautta helpompi verosuunnittelu sekä jatkuvan varastoinventaarin välttäminen. Kassaperiaate soveltuisi hyvin myös muille pienille yrityksille kuin maatiloille. Yhdysvalloissa kassaperiaatteen käyttörajaa nostettiin Trumpin verouudistuksessa 5 milj. dollarin liikevaihdosta 25 milj. dollariin.

Maatalousverotuksessa on myös korkeammat rakennusten enimmäispoistot kuin elinkeinoverotuksessa. Lisäksi maatalouden verosäännöksiin sisältyy investointivarauksenakin toimiva, verotusta lykkäävä ja tarvittaessa poistoja aikaistava tasausvaraus. Niinäkin vuosina, joina varaus puretaan, voidaan tehdä uusi varaus. Kiinteän omaisuuden luovutusvoiton verotuksessa on oikeus käyttää hankintameno-olettamaa, toisin kuin elinkeinoverotuksessa, jossa vähennetään todellinen, kirjanpidon mukainen hankintameno.

MVL:n parantamista kaipaaviin kohtiin kuuluu tasausvarauksen vuotuisen 13 500 euron enimmäisrajan poistaminen. Se on kovin matala. Rajoitukseksi riittäisi jäljelle jäävä "enintään 40 prosenttia maatalouden puhtaasta tulosta".

Sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverolain maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoksia suojaava huojennus ja maksuajan pidennys (perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56:t) eivät käsitykseni mukaan voi kehittyä jatkajan näkökulmasta muuhun kuin nykyistä huonompaan suuntaan. Käytännössä ainoa tapa parantaa sukupolvenvaihdoshuojennusta on koko perintö- ja lahjaverolain kumoaminen, sillä perustuslain yhdenvertaisuussäännös estää perintö- ja lahjaverotuksen poistamisen erikseen maatilan tai muun yrityksen jatkamiselta.

Tilanne on verrattain kohtuullinen, kun esim. Salossa maa- ja metsätalouden jatkajan perintö- ja lahjaverotuksessa salaojitetun pellon arvo on 371 euroa/ha ja metsän arvo 466 euroa/ha. Pohjoista kohden arvot pienenevät tästäkin metsän arvon tosin vaihdellessa pinta-alaverotuksen aikaisen kasvun mukaan. Maatalouden talousrakennusten ja koneiden arvona käytetään 40 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta, maatilan asuinrakennusten arvona 40 prosenttia kiinteistöverotusarvosta. Jos esim. talousrakennukset on poistettu nollaan, niiden arvo jatkajan perintö- ja lahjaverotuksessa on nolla.

Jos joku siis uskoo perintö- ja lahjaverotuksen omasta näkökulmastaan riittävän pikaiseen kumoamiseen, voi lykätä sukupolvenvaihdosta. Jos taas ei usko, tilanne sukupolvenvaihdokselle on perintö- ja lahjaverotuksen näkökulmasta nyt otollinen. Veron tasaerinä tapahtuvaan maksamiseen saa myös korotonta maksuaikaa enimmillään jopa kymmenen vuotta.

Jos jatkaja haluaa metsäperinnölle tai metsälahjalle perintö- ja lahjaverolain 55:n spv-huojennuksen, hänen on jatkettava myös maataloutta. Pienikin 3,7 ha:n peltoala on riittänyt KHO:ssa. Pellon vuokralleantaminen ei tuo huojennusta.

Tuloverotuksen v. 2017 alusta voimaan tullut metsälahjavähennys koskee harvoja ja sen merkitys on jäämässä vähäiseksi. Molempia, spv-huojennusta ja metsälahjavähennystä, ei voi saada samaan lahjaan.

Varainsiirtoverotus

Varainsiirtovero on merkittävä vaihdannan este. Se tulisi poistaa, mutta poistaminen on kiven alla, koska ko. veron vuotuinen tuotto on noin 800 miljoonaa euroa. Neutraalisuusongelma on myös kiinteän omaisuuden varainsiirtoveron (4 %) kaksinkertaisuus suhteessa asunto-osakkeiden varainsiirtoveroon (2 %). Muita pörssin ulkopuolisia osakkeita kuin asunto-osakkeita koskee 1,6 prosentin varainsiirtovero.

Nuoren viljelijän aloitustuen 35 000 euron korkotuesta saa käyttää 30 000 euroa varainsiirtoveron maksamiseen. Muutoin tila- ja lisäaluekaupoista joutuu maksamaan täyden 4 %:n varainsiirtoveron.

Kiinteistöverotus

Maatalousmaa ja metsä ovat kiinteistöveron ulkopuolella, maatalouden tuotantorakennukset eivät. Maatalousrakennusten veroperuste on verovelvolliselle edullisempi kuin kaikilla muilla rakennuksilla, koska se on poistamaton hankintameno, eikä jälleenhankinta-arvo. Valtaosa maatalouden tuotantorakennuksista on poistettu nollaan tai lähelle sitä, mutta uudet tuotantorakennukset, joita ei ole vielä ehditty poistaa, ovat raskaan kiinteistöveron alla.

Mielestäni maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamiseksi olisi tehtävä uusi aloite EU:n komissiolle, kun kyseleminen siihen suuntaan on aloitettu. Suomi on Brysselissä kuuluisa siitä, että se kysyy lupaa kaikkeen. Maa- ja metsätalousministeriön lisäksi myös valtiovarainministeriön olisi oltava, paitsi teknisesti, myös hengessä mukana. On vaikeaa ymmärtää, että kyseessä olisi kielletty valtiontuki: Ruotsissa maatalouden tuotantorakennuksia ei kiinteistöveroteta.

Metsäverotus

Metsätalouden pääomatulo on osa pääomatulon verotuksen kokonaisuutta, jossa pääomatulot ja pääomatulojen hankkimisesta johtuvat menot käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Näiden erotus verotetaan yhtenäisellä 30/34 prosentin verokannalla. Jos metsätulon ankaraa verotusta halutaan lieventää, voidaan esim. puolet metsätulosta verottaa 30 %:n mukaan, jolloin verokannaksi tulee 15 %. Toinen puolikas olisi siis verovapaa. Tätä verokannan alentamistekniikkaa käytettiin määräaikaisena v. 2008-2011.

Metsävähennys tulee korottaa vastaamaan puuston arvoa metsän kauppahinnasta eli nykyisestä 60 %:sta 90-95 %:iin kauppahinnasta lopun jäädessä vähennyskelvottomaksi maapohjan arvoksi. Tämän hallitusohjelma olisi mahdollistanut, mutta metsänomistajat menettivät lähes 20 milj. euron vuotuisen tuloveron kevennyksen, kun Metsäteollisuus ja MTK valitsivat metsävähennyksen asemesta heikosti toimivan metsälahjavähennyksen.

Neutraali verokohtelu edellyttäisi, että osakeyhtiölle säädettäisiin oikeus metsävähennykseen.

Muuta

Puolustamista on edelleen myös maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksessa (maatalouden "tupo" 11.3.2005), kevyen polttoöljyn laajassa käyttöoikeudessa traktorien polttoaineena ja viiden euron päivämaksussa, joka oikeuttaa käyttämään kevyttä polttoöljyä missä tahansa traktoriajossa kokonaisen vuorokauden ajan.

Päättyvän eduskuntakauden tuloksia

Tämän eduskuntakauden saavutuksiin kuuluvat mm. yrittäjävähennys ja kiinteän omaisuuden varainsiirtoverovapaus osakeyhtiöittämisessä. Voin rehellisesti sanoa, että metsätalouden yrittäjävähennys ja osakeyhtiöittämisen varainsiirtoverovapaus eivät olisi toteutuneet ilman aktiivista vaikuttamistani hallitusneuvottelujen talous- ja verotyöryhmässä. Jälkimmäisen hoidin myös puolueeni vaaliohjelmatavoitteisiin. Yrittäjävähennys sen sijaan sisältyi alusta alkaen vahvasti puolueeni vaaliohjelmaan, mutta ei metsätalouden osalta. Ei liene sopimatonta kertoa, että Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossa oli maininnut Liedon Säästöpankin tilaisuudessa, että metsätalouden yrittäjävähennyksen aiheutti eräs sauvolainen kansanedustaja. Ossa itse ei kannattanut metsätalouden yrittäjävähennystä, koska hän piti metsätaloutta sijoitustoimintana, eikä yritystoimintana.

Perintö- ja lahjaverotuksen spv-huojennus oli tulilinjalla syksyllä 2016 ja toimin aktiivisesti sen pelastamisessa. Se tulee olemaan tulilinjalla myös jatkossa. Olen positiivisella tavalla syyllinen myös siihen, että maatalouden tulolähde ja MVL säilyvät ennallaan ensi syksynä eduskunnan käsittelyyn tulevassa tulolähdeuudistuksessa.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri