Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Eduskunta korjaamassa yrittäjävähennyksen puutteet

Maatalouden vaikeuksien helpottamiseksi sovittiin elokuun lopun budjettiriihessä 50 miljoonan euron kriisipaketista. Tämä oli tärkeä päätös, jonka toteuttaminen on edennyt hyvin. Yksi tärkeä askel on 27.10.2016 annetussa valtion vuoden 2016 kolmannessa lisäbudjetissa esitetty 35 miljoonan euron määräraha maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen.

Osa tästä määrärahasta olisi tärkeää käyttää hallitusohjelmassa sovitun luonnonhaittakorvauksen leikkauksen perumiseen, josta on jo päätetty vuoden 2017 loppuun. Lisäbudjetin määräraha on siirtomääräraha, joten sillä voitaisiin perua vuosien 2018 ja 2019 luonnonhaittakorvauksen kansallisen osan leikkaukset. Tähän ratkaisuun kuluisi 18-20 miljoonaa euroa. Se merkitsisi koko maan ja kaikkien viljelijöiden tasapuolista kohtelua.

Maatalouden 50 miljoonan euron kriisipakettia taloudellisesti merkittävämpi toimenpide on yrittäjävähennys, jota koskeva esitys on eduskunnan käsittelyssä. Se merkitsee vuosittain toistuvaa 35 miljoonan euron verohelpotusta maa- ja metsätaloudelle. Yrittäjävähennyksen antama huojennus jatkuu vuodesta toiseen, kun taas maatalouden kriisipaketti enimmäkseen koostuu kertaluonteisista eristä. Verohelpotus tulee lisäksi puhtaana kassaan, kun taas tulotuet ja menovähennykset menevät verolle.

Yrittäjävähennystä koskeva esitys merkitsee sitä, että maatalouden nettotulosta ja metsätalouden nettopääomatulosta viisi prosenttia on verovapaata tuloa. Yrittäjävähennystä korjataan

Hallituksen esityksen mukaan yrittäjävähennys ei koskisi lainkaan yhteismetsiä. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa olemme korjaamassa tämän puutteen niin, että yhteismetsä saisi jopa hieman paremman kohtelun kuin muut metsätaloutta harjoittavat verovelvolliset.

Yhteismetsän veroprosentti on 28, kun taas luonnollisen henkilön pääomatuloa verotetaan pääomatulon verokannalla, joka on joko 30 % tai 34 %. Valtiovarainministeriön vero-osasto on edelleen pysynyt kannassaan, jonka mukaan ei ole verotukseen perustuvia syitä myöntää yrittäjävähennystä yhteismetsille, koska näiden verotus on jo nykyisin kevennettyä.

Hallituspuolueiden voimin esitystä ollaan kuitenkin muuttamassa niin, että yhteismetsän veroprosenttia alennetaan nykyisestä 28 prosentista 26,5 prosenttiin. Näin yhteismetsän suhteellinen verotuksellinen asema pysyy ennallaan. Itse asiassa se hieman jopa paranee, koska jos yhteismetsille säädettäisiin yrittäjävähennys, se merkitsisi 26,6 prosentin verokantaa.

Hallituspuolueet ovat valtiovarainvaliokunnassa yksimielisiä myös siitä, että metsätalouden normaalien, vähennyskelpoisten menojen leikkaamista tarkoittava ns. negatiivinen yrittäjävähennys poistetaan esityksestä. Valtiovarainministeriön vero-osasto on ajanut leikkausta sillä perusteella, että metsätalouden tappio saadaan vähentää saman verovuoden pääomatulosta, kun taas elinkeinotoiminnan ja maatalouden tappio vähennetään yritystulosta seuraavien 10 vuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa kertyy ja yrittäjävähennys tehdään vasta tappioiden vähentämisen jälkeen.

Vero-osaston perustelu on virheellinen, sillä kaikki elinkeinonharjoittajat ja maatalouden harjoittajat saavat vaatimuksesta tuloverolain 59 :n nojalla vähentää elinkeinotoiminnan tai maatalouden tappion tappiovuoden verotuksessa pääomatulosta aivan samoin kuin metsätalouden harjoittaja. Se seikka, että elinkeinonharjoittajat ja maatalouden harjoittajat jättävät osassa tapauksia käyttämättä heille laissa suodun oikeuden, ei voi olla peruste metsätalouden yrittäjävähennyksen heikentämiseen. Valtiovarainvaliokunta päätti poistaa metsätalouden negatiivisen yrittäjävähennyksen, koska se olisi tarkoittanut metsätalouden vähennyskelpoisten kulujen viiden prosentin suuruista lopullista leikkausta tappiovuosina ja merkinnyt metsätalouden harjoittajien muuta yritystoimintaa huonompaa kohtelua. Spv-huojennuskin tulilinjalla

Eduskunnan vasen laita on käyttänyt syysistuntokauden aikana runsaasti voimavarojaan yrittäjävastaisiin hyökkäyksiin salikeskustelussa. Tulilinjalla on ollut erityisesti yrittäjävähennys, mutta myös vähämerkityksisemmät yrittäjämyönteiset muutosesitykset, kuten perintö - ja lahjaveroasteikkojen kevennykset ja metsälahjavähennys.

Metsälahjavähennystä koskeva esitys kirvoitti erään vero-oikeuden professorin lausumaan, että perustuslakivaliokuntaan lausunnolle lähetetty metsälahjavähennys kyllä läpäisee perustuslakitarkastelun, jos sukupolvenvaihdoshuojennus täyttää perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen. Tämä lausahdus sai valtiovarainvaliokunnan verojaoston vihervasemmistolaiset edustajat vaatimaan koko spv-huojennuksen lähettämistä perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi lausunnon antamista varten. Tämä oli mahdollista, koska perintö- ja lahjaverolain spv-huojennuksen sisältävä 55 oli eduskunnan käsittelyssä sen vuoksi, että hallitus halusi laajentaa huojennuksen soveltamisalaa alaikäiseen osakeyhtiön osakkeiden perinnönsaajaan sen jälkeen kun korkein hallinto-oikeus oli antanut asiasta kielteisen päätöksen sillä perusteella, ettei alaikäinen voi toimia osakeyhtiön hallituksen jäsenenä. Esityksen mukaan huojennuksen olisi saanut, kun edunvalvoja olisi jatkanut yritystoimintaa alaikäisen lukuun. Hallitus peruutti esityksensä 55 :n osalta ja kun ko. pykälä ei enää ole eduskunnan käsittelyssä, ei siitä enää voida perustuslakivaliokuntaan lähettää. Veljet vasemmalla aiheuttivat alaikäiselle perilliselle menetyksen. Voin palata tähän asiaan seikkaperäisemmin myöhemmin.

Varsinais-Suomen vaalipiiri