Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Budjettiriihi linjasi metsätulon veroratkaisut

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 9/2016)

Käsittelen tässä kirjoituksessa elo-syyskuun vaihteen budjettiriihessä tehdyt metsätalouden tuloveroratkaisut, jotka koskevat metsälahjavähennystä ja yrittäjävähennystä. Näiden kummankin vaikutus on metsätalouden tuloverotusta keventävä. Metsävähennykseen ei tule korotusta.

Positiivisesti metsälahjavähennyksestä

Olen runsaan vuoden ajan mm. KM-lehden eri numeroissa valottanut metsälahjavähennykseen liittyviä suuria periaatteellisia ja käytännöllisiä ongelmia. KM-lehden numerossa 6/2016 käsittelin metsälahjavähennystä laajasti. Kirjoitus on vieläkin ajantasainen lukuun ottamatta tuottoarvorajaa, jonka hallitus pudotti 40 000 eurosta 30 000 euroon ja vähennyksen laskentakerrointa, jonka hallitus nosti 2,2:sta 2,4:ään. Hehtaarirajat laskivat neljänneksellä lukuun ottamatta pohjoista Suomea ja saaristoa, joissa raja jäi 100 hehtaariin.

KM-lehden numerossa 7/2016 esitin vielä tiivistelmän metsälahjavähennyksen ongelmista ja metsävähennyksen eduista. Nämä vähennykset palvelevat täysin eri tarkoituksia, mutta vertailu oli paikallaan siksi, että metsävähennyksen korotus sisältyi hallitusohjelmaan vaihtoehtoisena ratkaisuna.

MTK ja Metsäteollisuus ovat vaatineet sitkeästi metsälahjavähennyksen toteuttamista. Järjestöjen esitys on vahvasti metsäpoliittinen ja tähtää puun tarjonnan kasvattamiseen, kun puun kysyntä toivottavasti merkittävästi kasvaa rakenteilla ja suunnitteilla olevien puuhun perustuvien biotaloushankkeiden myötä. Nyt kun järjestöt ovat saaneet ällinsä periksi, olen päättänyt kirjoittaa metsälahjavähennyksestä niin myönteisesti kuin suinkin mahdollista.

Selvää on, että yhä useammalla maatilalla maatalous jää ilman jatkajaa. Pellot myydään lisämaaksi, mutta metsä jätetään mielellään omaan omistukseen ja sen ajatellaan aikanaan siirtyvän lapsille.

Maataloutta jatkettaessa kannattaa tietenkin käyttää tässä tapauksessa metsäänkin sovellettavaa perintö- ja lahjaverotuksen spv-huojennusta, joka on budjettiriihessä metsälahjavähennykseen tehtyjen parannustenkin jälkeen yleensä moninkertainen metsälahjavähennyksen verosäästöön verrattuna. Spv-huojennuksen saa sitä paitsi heti spv:n yhteydessä, metsälahjavähennyksen hyöty kertyy myymällä koko hakkuukelpoinen puusto 15 vuoden aikana.

Spv-huojennuksen saa metsään pienenkin peltoalan kautta. KHO:een sattui tapaus, jossa peltoa oli 3,7 ha ja metsää 150 ha. Verohallinto on linjannut, että vähintään 2 ha peltoa riittää. Pellon työt voi tietenkin hoidattaa urakoitsijalla tai työntekijällä, kuten metsänkin työt.

Selvää tietenkin on, että kaikki eivät ole niin persoja verosäästöille, että viitsisivät ottaa maatalousvaivoja. Heille metsälahjavähennys on aito ja tervetullut vaihtoehto.

Perintö- tai lahjavero paukkuu maksettavaksi Etelä-Suomessakin kolme kertaa puun kiertoajassa. Nykyisin metsäkiinteistöjen kauppahinnat ja tätä kautta perintö- ja lahjaverotuksessa noudatettavat käyvät arvot näyttävät olevan jatkuvassa nousussa muista kuin metsätaloussyistä. Kauppahintoja ja sitä kautta lahjaveroa nostavat metsätalouden kannattavuutta koskevien väärinkäsitysten ohella metsästykseen ja virkistykseen liittyvät arvot.

Metsälahjavähennyksen tapauskohtainen toimivuus on kokonaan sidoksissa siihen, onko metsässä runsaasti päätehakkuuvaiheessa tai lähellä sitä olevaa puustoa. Lisäksi lahjansaajan täytyy olla valmis hakkuisiin. Hänen täytyy siis ymmärtää, että "kirves on metsän paras lääke".

Ongelmiin kuuluu myös se, että metsälahjavähennys tehdään vähennyksistä viimeisenä, eikä sille jää kunnolla tilaa metsävähennyksen, menovarauksen ja muiden vähennysten (mm. puun korjuu ja kuljetus, istutus, taimikonhoito) jälkeen. Yrittäjävähennyskin tehtäisiin ennen metsälahjavähennystä.

Tupailtaan metsälahjavähennys on huono aihe. Rajat, jotka ylittävältä osalta metsälahjavähennystä alkaa kertyä, ovat edelleen korkeita. Esim. Toholammilla raja on 55,06 ha kasvullista metsää ja tällä määrällä ei siis vielä metsälahjavähennystä saa senttiäkään. Vastaava raja on Ilomantsissa 44,44 ha, Kauhavalla 44,05 ha, Kinnulassa 47,66 ha, Kivijärvellä 40,47 ha ja Kiuruvedellä 36,99 ha. Lapissa, kuten Simossa, raja on 100 ha.

Olen huomannut, että vanhemmille on usein tärkeää noudattaa lastensa tasapuolista kohtelua perintö- ja lahja-asioissa. Jos metsälahjavähennyksen tehokas toteuttaminen edellyttää metsän lahjoittamista yhdelle lapsista, eikä muuta omaisuutta ole järin paljon annettavaksi muille lapsille, metsälahjavähennyksen käyttö voidaan joutua hylkäämään.

Yrittäjävähennys

Valtiovarainministeriö ei ole halunnut myöntää metsätaloutta yritystoiminnaksi. Tämän vuoksi yrittäjävähennystä koskeva pykälä on kirjoitettu niin, ettei metsätalouteen kohdistu yrittäjävähennys, vaan yrittäjävähennystä vastaava vähennys. Tarkkaan ottaen se ei kuitenkaan edes vastaa yrittäjävähennystä, koska metsätalouden tuloksen ollessa tappiollinen muutoin vähennyskelpoisia metsätalouden tulonhankkimismenoja leikataan viidellä prosentilla. Tämä ei ole pelkkä kauneusvirhe, vaan selvä kaunaisuuden osoitus metsätaloutta kohtaan. Ratkaisu koituisi haitaksi lähinnä harvoin puuta myyville tiloille, jolloin kyse on pienestä metsäpinta-alasta tai pohjoisen Suomen metsistä.

Käytännössä monet voinevat poistaa merkittävän osan ongelmasta tekemällä puun myyntitulosta menovarauksen ja tulouttamalla sitä sitten sopivassa tahdissa. Menovaraus on pakko tulouttaa viimeistään neljäntenä verovuonna menovarauksen tekemisvuoden päättymisestä. Vastaava tuloutusaika on pohjoisessa kuusi vuotta.

Varsinais-Suomen vaalipiiri