Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Budjetti leikkaa, EU:n maataloustuet mutkistuvat

(Julkaistu Käytännön Maamies-lehden numerossa 12/2011)

Ensi vuoden valtion budjettiesityksessä vältyttiin pahimmalta, kun hallitus budjettiriihessä luopui luonnonhaittakorvauksen leikkauksesta. Jos tähän olisi menty, se olisi ollut erittäin huono signaali käynnissä olevan EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen näkökulmasta. LFA-tukihan on EU-osarahoitteista, joten sen leikkaaminen olisi merkinnyt kieltäytymistä EU-rahoituksen vastaanottamisesta.

Maa- ja puutarhatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksen leikkaus koskee 1.1.2012 tai sen jälkeen käytettyä kevyttä ja raskasta polttoöljyä, ei sähköä. Kevyen polttoöljyn valmisteveron palautus alenee 13,2 sentistä 7,7 senttiin litralta ja kasvihuonetuotannossa käytetyn raskaan polttoöljyn 14,85 sentistä 8,79 senttiin kilogrammalta.

Maaseutua koettelevat myös liikenteen polttoaineiden, moottoribensiinin (2,34 snt/l) ja dieselin (10,55 snt/l) valmisteveron korotukset. Yksityistalouden polttoainemenoja rasittaa lisäksi valmisteveron osuuteenkin kohdistuva arvonlisävero.

Maatilatalouden kehittämisrahastoon ei ole tulossa lainkaan uutta rahaa. Myöskään hallitusohjelmassa ei luvata Makeraan lisärahoitusta. Jos muutosta ei tule, Makera uhkaa näivettyä olemattomiin tämän eduskuntakauden aikana. Lähivuosina investointiavustuksia voitaneen vielä myöntää nykyiseltä pohjalta noin 100 milj. euroa vuosittain, mikä vastaa nykyistä menekkiä.

Hallitus on leikkaamassa maaseudun neuvontajärjestöjen määrärahaa runsaalla kolmanneksella. Kohtuuttomasti menettäisi myös puutarha-alan valtakunnallinen erityisneuvonta, jonka tietopääoma on alan kehittämiseksi ehdottoman välttämätöntä. Myös arvokasta työtä tekevä 4H-järjestö menettäisi valtionavustaan 14 % tähän vuoteen verrattuna.

Käsittämätöntä on Kemera-rahoituksen leikkaaminen yli viidenneksellä. Kun vielä tiedetään, että esitetystä noin 60 miljoonasta eurosta likimain kolmannes kuluu tämän vuoden rästeihin, tosiasia on, että ensi vuodelle esitetty määräraha lienee noin puolet tai enintään kaksi kolmannesta todellisesta tarpeesta. Surullista on, että uutta jo viime eduskunnan hyväksymää pienpuun energiatukijärjestelmää ei vieläkään ole voitu ottaa käyttöön Metsäteollisuus ry:n EU:n komissiolle tekemän kantelun vuoksi. Metsäteollisuudelta odottaisi rakentavampaa suhtautumista puun energiakäytön edistämiseen.

Maatalouden ja muun yritystulon pääomatulo-osuuden veroprosentin (nykyisellään 28 %) voisi pitää käytännössä ennallaan säätämällä kyseisen tulon verotettavaksi osuudeksi esim. 90 prosenttia. Loppu 10 prosenttia olisi siis verovapaata. Saman menettelyn tulisi koskea metsätalouden nettopääomatuloa, joka myös on toiminnallista tuloa. Todelliseksi veroprosentiksi tulisi 27 (90 % x 30) ja 50 000 euroa ylittävältä osalta 28,8 (90 % x 32).

Komission lainsäädäntöehdotus keskustelun pohja

EU:n maatalouspolitiikan lainsäädäntöesitykset ovat vielä ympäripyöreitä ja osin sekavia, eikä viljelijän niiden takia kannata yöuniaan menettää. Päätöksentekoajankohta on loppuvuosi 2012 tai alkuvuosi 2013. EU:n maatalouspolitiikan uudistusneuvotteluista ja kansallisen tuen jatkoneuvotteluista vastaava ministeri Jari Koskinen joutuu nyt tulikasteeseen.

CAP-tuen viherrytystoimenpiteet, joita olisi kolme, uhkaavat viedä pohjaa nykyisin ympäristötuen perustoimenpiteistä maksettavalta korvaukselta.

Viljelyn monipuolistamistoimenpide edellyttäisi vähintään kolmea viljelykasvia, joista kutakin tulisi olla 5-70 % viljelyalasta. Tilannetta helpottaisi väljä viljelykasvitulkinta, kuten esim. säilörehunurmen ja laidunnurmen katsominen eri viljelykasviksi. Asia on epäselvässä tilassa.

Toinen toimenpide olisi pysyvien nurmien ylläpito: näitä tulisi olla 95 % vuoden 2014 nurmista. Pysyvää nurmea ei ole määritelty.

Kolmas toimenpide, ekologinen ala, on hankalin. Sen mukaan 7 % pysyvien nurmien pinta-alan ylittävästä viljelyalasta olisi tuotannon ulkopuolella: esim. kesantona, luonnonhoitopeltona tai suojakaistana. Ekologisen alan vaatimus on ongelmallinen esim. lypsykarjatiloille, jotka tarvitsevat joka hehtaarin kipeästi rehuntuotantoon.

Luonnonhaittakorvaukseen on saatava merkittävä korotus, jos ei muuten, niin kansallisista varoista. Enimmäismäärää olisi nostettava 330-350 euroon per hehtaari. Komissio esittää enimmäismääräksi 300 euroa/ha.

Nykyisellään säilyisi Suomen mahdollisuus maksaa sokerijuurikkaan viljelyn kansallista tukea 350 euroa hehtaaria kohden. Sen sijaan toinen tuotannon jatkumisen edellytys, kansallisten tuotantokiintiöiden järjestelmä esitetään lopetettavaksi 30.9.2015, eli jatkoaikaa kiintiöihin tulisi vain yksi vuosi. On tärkeää, että kiintiöjärjestelmää jatketaan vähintään vuoden 2020 loppuun.

Vuokramieskiistaan toisinto - uudessa muodossa?

Nykyiset tilatukioikeudet lakkautetaan komission esityksen mukaan 31.12.2013. Viljelijän olisi haettava 15.5.2014 mennessä vastaavia uusia perustukijärjestelmän mukaisia tukioikeuksia, joita voidaan myöntää vuonna 2011 vähintään yhden tilatukioikeuden aktivoineelle viljelijälle. Myönnettävien tukioikeuksien lukumäärä on sama kuin viljelijän vuonna 2014 ilmoittamien tukikelpoisten hehtaarien määrä.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri