Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Budjetin veroratkaisut murjovat maaseutua

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 10/2011)

Hallitus toteuttaa ohjelmaansa sisältyvät veronkorotukset varsin kattavasti heti vaalikauden alussa. Myös maatalouteen, metsätalouteen ja maaseutuun kohdistuvat veronkiristykset tulevat voimaan 1.1.2012.

Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten jälkeisen nettopääomatulon) 50 000 euroa ylittävältä osalta aletaan soveltaa 32 %:n suuruista pääomatulon korotettua tuloveroprosenttia. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus nousee pääomatulon verotuksen ankaruudessa listaykköseksi. Paavo Lipposenkin kakkoshallitus tyytyi sentään 29 %:iin.

Korkotulon lähdevero nousee 28 %:sta 30 %:iin.

Pörssinoteeraamattoman osakeyhtiön verovapaan pääomatulo-osingon enimmäismäärä alennetaan 90 000 eurosta 60 000 euroon. Tällaisia yhtiöitä ovat mm. osakeyhtiöt, joiden päätoimialana on maatalous. Itse osakeyhtiön tuloveroprosentti alenee 26 %:sta 25 %:iin.

Asuntolainan korosta on vuoden 2012 verotuksessa vähennyskelpoista 85 %. Kotitalousvähennyksen vuotuista verovelvolliskohtaista enimmäismäärää alennetaan 3000 eurosta 2000 euroon. Vähennys tehdään edelleen verosta, mutta vähennyksen osuutta yrittäjän arvonlisäverollisesta työkorvauksesta alennetaan 60 %:sta 45 %:iin.

Ansiotulon veroperusteisiin tehdään 3,3 %:n tarkistus, jonka siis nähtävästi arvioidaan vastaavan ensi vuoden inflaatiokehitystä. Lisäksi pieniä ansiotuloja koskevaa työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan.

Maa- ja puutarhatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta leikataan noin 40 % eli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Valmisteverosta palautetaan vain energiasisältöä koskeva valmisteveron osuus, mutta ei enää hiilidioksidipäästöihin perustuvaa veron osuutta. Kyseessä on osaltaan maatalouden 10.3.2005 sovitun ns. tupon rikkominen.

Maataloudessa käytettyjen energiatuotteiden valmisteveron palautuksen muutokset koskevat 1.1.2012 tai sen jälkeen käytettyä kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä biopolttoöljyä. Palautus kevyestä polttoöljystä on muutoksen jälkeen 7,70 senttiä litralta (nykyisin 13,20 senttiä litralta), raskaasta polttoöljystä 8,79 senttiä kilogrammalta (nykyisin 14,85 senttiä kilogrammalta) ja biopolttoöljystä 7,70 senttiä litralta (nykyisin 9,20 senttiä litralta). Sähkön valmisteveron palautus pysyy ennallaan ja on 1,0 senttiä kilowattitunnilta.

Kemera-tukien verovapaus poistuu. Tämä merkitsee vuositasolla noin 5 milj. euron veronkiristystä.

Maaseutua koettelevat myös liikenteen polttoaineiden, moottoribensiinin ja dieselöljyn valmisteveron korotukset. Moottoribensiinin valmisteveroa korotetaan ensi vuoden alussa 2,34 senttiä litralta. Dieselöljyn valmisteveroon tulee vuodenvaihteessa uusi 2,65 sentin litrakorotus sen lisäksi, että edellisen eduskunnan perintönä tulee voimaan työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta johtuva dieselöljyn valmisteveron 7,9 sentin litrakorotus. Dieselöljyn valmisteveron korotukset ovat siis ensi vuoden alusta yhteensä 10,55 senttiä litralta.

Keskipäästöisen rekisterissä olevan henkilöauton ajoneuvoveron perusvero nousee ensi vuoden alussa nykyisestä 128 eurosta 180 euroon vuodessa ja keskimääräisen pakettiauton vero vastaavasti 270 eurosta 360 euroon vuodessa.

Perintö- ja lahjaveroasteikkoon palautetaan pikatahtia 16 %:n vero, joka poistettiin lähimmiltä omaisilta 1.1.2009. Tuolloin korkein veroprosentti alennettiin 16 %:sta 13 %:iin. Uusi veroprosentti koskee 200 000 euroa ylittävää perintöosuuden tai lahjan osaa 1.1.2012 alkaen.

Pääomatulon vero

Verotilaston mukaan maataloutta harjoittavat luonnolliset henkilöt maksoivat verovuoden 2009 verotuksessa 18,3 % koko pääomatulosta maksetusta tuloverosta. Näin ollen maatilatalouden harjoittajien osuus pääomatulon 162 milj. euron veronkiristyksestä on noin 30 milj. euroa.

Pääomatulon veronkorotus kohdistuu mm. maatalouden tulon ja muun yritystulon pääomatulo-osuuteen, puun myyntituloon, luovutusvoittoihin, vuokratuloihin, osinkoihin, sijoitusrahastojen voitto-osuuksiin, henkivakuutuksen tuottoon, maa-ainestuloihin ja sellaisiin korkotuloihin, jotka eivät ole lähdeveron alaisia.

Yhteismetsän tulovero

Valtiovarainministeriö esitti yhteismetsän tuloveron korottamista 26 %:sta 30 %:iin. Tämä ratkaisu olisi merkinnyt yhteismetsän verotuksen suhteellista kiristymistä pääomatulon verotukseen verrattuna, vaikkei 32 %:n verokanta olisikaan kohdistunut yhteismetsiin.

Metsäalan järjestöt, etunenässä Kokoomusta lähellä oleva Metsäteollisuus ry, ovat viime vuodet vaatineet nykyisen metsätilarakenteen suurentamista ja pitäneet sitä välttämättömänä metsäteollisuuden raaka-ainehuollon kannalta. Pääomatulon vero ja yhteismetsän tulovero olivat eriytyneet 1.1.2005 alkaen, kun pääministeri Matti Vanhasen hallituksen aikana pääomatulon veroa alennettiin 29 %:sta 28 %:iin ja yhteisöveroa sekä yhteismetsän veroa 29 %:sta 26 %:iin. Tämä veroporkkana on ollut tärkeä yhtenä yhteismetsien perustamista motivoivana tekijänä.

Hallitus taipuikin pitämään budjettiriihessään veroporkkanan ennallaan, kun se päätti, että yhteismetsän tuloveroa korotetaankin 26 %:sta 28 %:iin, eikä VM:n kaavailemaan 30 %:iin. Yhteismetsän 2-4 prosenttiyksikköä pääomatulon veroprosenttia alempi verokanta siirtänee metsiä kiihtyvässä tahdissa yhteismetsiksi.

Sinänsä kiinteistön liittäminen yhteismetsän hallintoon ja verotukseen voidaan toteuttaa ilman veroseuraamuksia. Metsätilan liittäminen yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan ei nimittäin ole omaisuuden luovutus eikä siis luovutusvoittoverotuksen piirissä (KHO 2002/3066). Samasta syystä myöskään varainsiirtoveroa ei tule maksettavaksi.

Kiinteistöoikeudellisesti tilanne ei siis muutu, kun kiinteistö liitetään yhteismetsään. Yhteismetsä käyttää ja hallinnoi metsää osakkaiden puolesta. Yhteismetsän maksettua 28 %:n tuloveron yhteismetsän osakas saa oman nettotulo-osuutensa ilman toiskertaista verotusta.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri