Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Budjetin verolait eduskunnan syyniin

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 10/2016)

Vuoden 2017 budjetin verolakiesitykset on vihdoin saatu eduskuntaan asti, viimeiset 6.10.2016. Käsittelen tässä artikkelissa esitykset pääpiirteittäin.

Tuloverotus

Ansiotulon verotusta kevennetään 515 miljoonaa euroa kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen veronkevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja 136 miljoonaa euroa. Lisäksi ansiotulon veroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava inflaatiotarkistus kaikilla tulotasoilla. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan. Yrittäjävähennys otetaan käyttöön. Hallitus esittää myös metsälahjavähennystä. Tässä lyhyesti tuloveromuutosten iso kuva ennen yksityiskohtiin siirtymistä.

Vuoden 2017 tuloveroasteikko

Valtionverotuksessa sovelletaan ansiotulon progressiivista tuloveroasteikkoa. Asteikon tulorajoja esitetään korotettavaksi oletettua inflaatiota vastaavasti noin 1,1 prosentilla vuoden 2016 asteikkoon verrattuna. Tämän lisäksi alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennettaisiin 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia 31,75 prosentista 31,5 prosenttiin.

Vuoden 2017 asteikko olisi seuraava:

Työtulovähennys

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 1260 eurosta 1420 euroon. Vähennyksen kertymäprosentti 2500 euroa ylittävältä osalta nousisi 11,8 prosentista 12 prosenttiin. Vähennys pienenisi puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta 1,51 prosentilla nykyisen 1,46 prosentin asemasta. Työtulovähennys nollautuu näin ollen noin 127 600 euron puhtaan ansiotulon kohdalla. Työtulovähennys koskee myös maatalouden ansiotuloa.

Tulonhankkimisvähennys

Tulonhankkimisvähennys koskee vain palkkatuloa. Sen kaavamaista määrää nostettaisiin 620 eurosta 750 euroon. Jos todelliset tulonhankkimismenot ovat tätä suuremmat, vähennys tehdään todellisten menojen mukaan.

Erikseen saadaan vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut, samoin kuin asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset.

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 3020 eurosta 3060 euroon. Eläketuloa saava saisi täyden perusvähennyksen noin 11200 euron vuosituloilla ja vähennyksen vaikutus jatkuisi noin 22 500 euron vuosituloihin. Vastaavat rajat olisivat palkkatuloa saavalla noin 6200 euroa ja noin 25 900 euroa. Perusvähennys ulottuu periaatteessa kaikkeen ansiotuloon.

Eläketulon verotus

Eläketulon veronkevennykset tehtäisiin nostamalla valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennystä sekä korottamalla eläketulon lisäveron tulorajaa. Valtionverotuksen täysi eläketulovähennys olisi vuonna 2017 noin 11 860 euroa ja kunnallisverotuksen täysi eläketulovähennys noin 9040 euroa. Eläketulon lisäveron vuositulorajaa korotettaisiin 45 000 eurosta 47 000 euroon ja lisäveroprosenttia em. tulorajan ylittävältä osalta alennettaisiin 6 prosentista 5,85 prosenttiin. Eläketulon veronkevennykset painottuvat pieniin eläkkeisiin.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen prosentteja korotettaisiin viidellä prosenttiyksiköllä sekä yrittäjälle maksetun työkorvauksen että palkan osalta. Työkorvauksen vähennysprosentti siis nousisi 45 prosentista 50 prosenttiin ja palkan 15 prosentista 20 prosenttiin. Palkanmaksuun liittyvän työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun saisi vähentää kokonaan, kuten nykyisinkin.

Asuntolainan korkovähennys

Asuntovelan koroista saa vähentää jo aikaisemmin säädetyn mukaisesti vuonna 2017 45 prosenttia vuoden 2016 55 prosentin asemasta.

Työterveyshuolto

Työnantaja saisi tarjota työterveyshuollon palveluja entiselle työntekijälleen verovapaasti kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä.

Yrittäjävähennys

Yrittäjävähennystä koskevan esityksen olen käsitellyt KM-lehden heinäkuun numerossa, enkä käy sitä tässä kertaamaan.

Hallitus ei korjannut epäkohtaa, joka merkitsee metsätalouden vähennyskelpoisten menojen karsimista tappiovuonna 5 prosentilla. Tämä toteutuu metsätalouden tappiollisesta pääomatulosta tehtävällä oudolla negatiivisella "yrittäjävähennyksellä". Säännöksen kielteistä vaikutusta voi lieventää menovarauksen vähittäisellä tuloutuksella. Hallitus päätti myös jättää yhteismetsät yrittäjävähennyksen ulkopuolelle.

Metsälahjavähennys

Metsälahjavähennyksen olen selostanut seikkaperäisesti KM-lehden kesäkuun numerossa, enkä käy sitäkään tässä vaiheessa kertaamaan. KM 6/2016 -lehden kirjoitukseni jälkeen alennettiin kynnysarvona käytettävää varojen arvostamislain mukaista tuottoarvoa 40 000 eurosta 30 000 euroon. Tämä alensi neljänneksellä sitä vähimmäishehtaarirajaa, josta ylöspäin metsälahjavähennystä vasta alkaa kertyä. Myös vähennyskerrointa on nostettu 2,2:sta 2,4:ään, mutta tämän merkitys ei ole suuren suuri, koska hakkuumahdollisuudet asettavat rajansa vähennyksen käytölle. Metsälahjavähennys ansaitsee kaikessa mutkikkuudessaan yksityiskohtaisen analyysini KM-lehden numerossa 1/2017, kunhan se ensin läpäisee eduskunnan.

Pääomatulon verotus Pääomatulon verotus ei muutu vuonna 2017. Täten pääomatulon veroprosentti on edelleen 30 % ja 30 000 euron verotettavan pääomatulon ylittävältä osalta 34 %.

Perintö- ja lahjaverotus

Veroasteikkomuutokset

Verotusta kevennettäisiin perintö- ja lahjaveroasteikkojen kaikissa portaissa. Kevennykset painotettaisiin yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon. Lahjaveroasteikon alaraja nostettaisiin 4000 eurosta 5000 euroon. Seuraavien lahjaveroportaiden alarajat nostettaisiin 17 000 eurosta 25 000 euroon ja 50 000 eurosta 55 000 euroon. Uusi veroporras lisättäisiin 200 000 euron kohdalle ja 1 milj. euron veroporras säilytettäisiin. Ensimmäisen veroluokan lahjaveroa kevennettäisiin 17 000 euron verotettavasta lahjasta ylöspäin 1-3 prosenttiyksiköllä ja toisen veroluokan lahjaveroa heti 5000 euron alarajasta alkaen 2-4 prosenttiyksiköllä.

Uusi lahjaveroasteikko 2017 alusta

Perintöveroasteikon alarajaa ja perintöveroportaita ei muutettaisi. Ensimmäisen veroluokan perintöveroa alennettaisiin jokaisessa portaassa yhdellä prosenttiyksiköllä ja toisen perintöveroluokan perintöveroa veroportaittain vaihdellen 2-4 prosenttiyksiköllä.

Uusi perintöveroasteikko 2017 alusta

Perittävän kuoleman johdosta maksettava vakuutuskorvaus

Perittävän kuoleman perusteella lähiomaisille ja kuolinpesälle maksettavien vakuutuskorvausten verovapaus poistettaisiin. Niiden vaikutusten poistamiseksi ja lieventämiseksi, joita kuoleman perusteella maksettavien vakuutuskorvausten verovapauden poistamisesta voi aiheutua, korotettaisiin puolisovähennystä 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 40 000 eurosta 60 000 euroon. Verohallinto on 23.9.2016 antamassaan ohjeessa katsonut, että ko. vakuutuskorvaus kuuluu perintöverotuksen piiriin ja että puolisovähennys voidaan myöntää myös silloin, kun koko puolison veronalainen perintöosuus muodostuu pelkästään ko. vakuutuskorvauksista.

Alaikäisen perintöverohuojennus

Maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennusta muutettaisiin siten, että kun alaikäisen perillisen perintöosuuteen kuuluu huojennuksen edellytykseksi säädetty vähintään 10 % osakeyhtiön osakkeista, voitaisiin perillisen yritystoiminnan jatkamisena pitää myös edunvalvojan toimintaa osakeyhtiössä.

Perintö- ja lahjaverohuojennus luovutusvoittoverotuksessa

Myytäessä perintönä tai lahjana saatu maatila, muu yritys tai sen osa, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä, hankintamenona pidettäisiin huojennussäännösten mukaista aliarvostettua arvoa, jos luovutus tapahtuu sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut perintö- tai lahjaverotuksen toimittamisesta eikä perintö- tai lahjaverotuksessa saadun edun menetys näin ollen enää ole mahdollinen. Vaihtoehtona olisi hankintameno-olettama.

Arvonlisäverotus

Esityksen mukaan kaikille sellaisille verovelvollisille, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, annettaisiin mahdollisuus tilittää arvonlisävero maksuperusteisesti. Myynneistä suoritettava ja ostoista vähennettävä arvonlisävero kohdistettaisiin maksuperusteisesti sille kuukaudelle, jolloin maksu on myydystä tavarasta kertynyt tai maksu on ostosta suoritettu. Verovelvollinen voisi itse valita, tilittääkö arvonlisäveron suorite- vai maksuperusteisesti. Jos verovelvollinen valitsisi maksuperusteisen tilityksen, sitä sovellettaisiin sekä myynteihin että ostoihin. Maa- ja metsätalouden harjoittaja, joka ei ole kirjanpitovelvollinen, saisi edelleen kohdistaa suoritettavan arvonlisäveron ja vähennettävän veron kunkin myynnin ja oston osalta valintansa mukaan joko suorite- tai maksuperusteen mukaisesti. Tilanne siis pysyisi nykyisellään.

Polttoaineiden valmisteverotus

Liikennepolttoaineiden samoin kuin lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden valmisteverotusta korotettaisiin. Valmisteveron korotukset nostaisivat moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaa arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen noin 2,5 senttiä litralta. Dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden arvonlisäverollinen hinta nousisi 2,7 senttiä litralta. Kevyen polttoöljyn hinta nousisi 1,82 senttiä litralta ja raskaan polttoöljyn 2,17 senttiä kilogrammalta arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen. Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden valmisteveron korotuksesta noin kolme neljäsosaa kohdistuisi hiilidioksidiveroon ja yksi neljäsosa energiasisältöveroon. Hiilidioksidiveroa ei ole palautettu maataloudelle vuodesta 2014 lähtien pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen aikana tehdyn kielteisen lainmuutoksen vuoksi. Hiilidioksidiveron korotus aiheuttaa maataloudelle v. 2017 noin kolmen miljoonan euron lisäkustannuksen. Kaiken kaikkiaan maatalouden käyttämän polttoöljyn hiilidioksidivero on vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa. Sen poistaminen sopisi maatalouden seuraavaksi kriisipaketiksi. Vaikutus kohdistuisi viljelijöihin tasapuolisesti.

Kiinteistöverotus

Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotettaisiin 0,86 prosentista 0,93 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin alarajaa 0,39 prosentista 0.41 prosenttiin. Lisäksi kunnan tulisi vahvistaa myös muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti, jonka vaihteluväli säädettäisiin 0,93 - 1,80 prosenttiin. Nykyisin tämä veroprosentti voidaan määrätä enintään 1,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti tai jos näin laskettu vero on yleistä kiinteistöveroprosenttia alempi, enintään yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 1,00 - 4,00 prosentista 2,00 - 6,00 prosenttiin. Eräiden pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Parainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa, Vihti) rakentamattomalle rakennuspaikalle määräämän kiinteistöveroprosentin olisi oltava vähintään 3,00 prosenttia yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi.

Makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomavero

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttaisiin. Virvoitusjuomaveron ja juomapakkausten valmisteveron piiristä poistettaisiin maustamattomat kasvipohjaiset maitoa korvaavat juomat (soija-, kaura- riisi- ja mantelijuomat) sekä jääpalat.

Tupakkavero

Tupakkaveroa korotetaan jo aikaisemmin säädetyn lain mukaan 1.1.2017 ja 1.7.2017. Nyt annetun esityksen mukaan sähkösavukkeissa käytettäväksi tarkoitetut nesteet (sekä nikotiinipitoiset että nikotiinittomat) tulevat tupakkaveron piiriin.

Varsinais-Suomen vaalipiiri