Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Tasausvarauksen korotus kaatui kokoomukseen

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 3/2019)

Hallitus antoi 31.1.2019 eduskunnalle esityksen, jossa ehdotettiin maatalouden tulosta tehtävän tasausvarauksen vuotuisen enimmäismäärän korottamista 13 500 eurosta 25 000 euroon. Esitys perustui hallituksen viime vuoden elokuun budjettiriihessä tekemään päätökseen. Sittemmin myös maa- ja metsätalousministeriön asettama selvityshenkilö, vuorineuvos Reijo Karhinen totesi 7.2.2019 luovuttamassaan muistiossa, että ”tasausvarauksen kehittäminen on erittäin tärkeää, jotta runsaasti omaa pääomaa vaativissa suurissa investoinneissa maatalousyrittäjän maksuvalmius ja omarahoitusmahdollisuudet paranisivat”.

Keskusta tuki esitystä, mutta se kaatui eduskunnassa, koska valtiovarainministeriön virkamiehet onnistuivat pelottelemaan kokoomuslaiset uskomaan, että tasausvaraus on EU:n valtiontukisääntöjen vastainen kielletty tukimuoto. Tässä jutussa kerron, miten tämä surullinen saaga eteni.

Tasausvarausta on jo kertaalleen, vuonna 2001, kehitetty Suomen EU-jäsenyyden aikana. Tuolloisessa hallituksessa oli pääministerinä Paavo Lipponen, valtiovarainministerinä Sauli Niinistö ja maa- ja metsätalousministerinä Kalevi Hemilä. Maatalouden puhtaasta tulosta tehtävän tasausvarauksen enimmäisprosentti nostettiin 30 prosentista 40 prosenttiin ja enimmäismarkkamäärä 40 000 markasta 80 000 markkaan (myöhemmin suoraan euroiksi muunnettuna 13 500 euroa). Valtiontukinäkökulma ei noussut esille sanallakaan, vaikka korotukset olivat suhteellisen suuria ja Suomi oli ollut EU:n jäsen vuoden 1995 alusta.

Pidän täysin varmana, ettei valtiovarainministeriön vero-osaston huolellisilta virkamiehiltä jäänyt valtiontukikysymys tuolloin tutkimatta, vaan he tarkoin sen selvittivät ja totesivat, ettei tasausvaraukseen sisälly kiellettyä valtiontukea. Jos valtiovarainministeriössä olisi katsottu, että kysymyksessä on kielletty ns. vanha valtiontuki, sen määrällistä laajuutta ei olisi saanut kasvattaa. Se olisi voitu säilyttää vain alkuperäisessä muodossaan.

Toinen vaihe, jolloin huolelliset valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiehet varmuudella ovat paneutuneet kielletyn valtiontuen kysymyksiin, on ns. vanhoihin tukiin liittyvän siirtymäsäännöksen päättymisajankohta. Vanhoihin tukiin liittyvä siirtymäsäännös kesti vuoteen 2014 asti, jonka jälkeen ne olisi tullut notifioida tai poistaa. Maatalouden tasausvarausta ei notifioitu EU:n komissiolle eikä myöskään kumottu. Tämä osoittaa valtiovarainministeriön jo toisen kerran todenneen, ettei tasausvaraus sisällä kiellettyä valtiontukea.

Nyt valtiovarainministeriö yllättäen sanoo, että tasausvaraukseen sisältyy kiellettyä valtiontukea. Tasausvarauksessa arvellaan olevan verotukea progressioetuna ja veroluoton korkona. Tasausvarausta ei saisi suurentaa. Jos tasausvarausta kasvatettaisiin nykyisestään, Suomea uhkaisi valtiovarainministeriön mukaan EU:n komission virallinen tutkintamenettely, joka muka voisi johtaa kielletyn valtiontuen takaisinperintään.

En usko tässä tapauksessa takaisinperintämenettelyn realistisuuteen. Tasausvarauksesta voi johtua joko progressioetua tai progressiohaittaa. Esim. maatalouden lopettamistilanteessa kaikki käyttämättömät tasausvaraukset tuloutetaan ja tämä voi merkitä varsin ankaraa ansiotulon verotuksen progressiota. Myös veroluottovaikutus jää vähäiseksi. Suurimmillaan se on silloin, kun tasausvaraus tuloutetaan vähentämällä se investoinnin hankintamenosta.

Suomessa on useita muita varauksia, jotka koskevat progressiivisen ansiotulon veroasteikon mukaan verotettavia ja sisältävät tietenkin myös veroluottoa. Tällainen on esim. yksityisiä liikkeen- ja ammatinharjoittajia samoin kuin henkilöyhtiöitä koskeva toimintavaraus, joka saadaan tehdä 30 %:n suuruisena varauksena ennakonpidätyksen alaisista palkoista.

Vaikuttaa siltä, että maatalouden tasausvaraus haluttiin mieluisasti ”tikun nokkaan”. Pidän selvänä, että tasausvaraus oli todettu valtiontukimielessä ongelmattomaksi jo vuonna 2001.

Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 31.1. yksimielisesti. Pelisääntöjen mukaan esitys voidaan perua tai hylätä vain sen antaneiden hallituspuolueiden yksimielisellä päätöksellä. Kokoomus kuitenkin lipesi perustelunaan valtiontukipelot.

Keskusta olisi halunnut viedä esityksen Karhisen ajatusten siivittämänä läpi niin, että tasausvarauksen euromääräinen yläraja olisi poistettu, jolloin kaikki olisivat voineet tehdä saman suuruisen suhteellisen varauksen riippumatta maatalouden puhtaan tulon tasosta. Tämä olisi helpottanut maatalouden investointien tulorahoitusta. Prosenttiraja (enintään 40 % maatalouden puhtaasta tulosta) olisi jäänyt voimaan. Keskusta olisi myös halunnut pidentää tasausvarauksen käyttöaikaa kolmesta neljään vuoteen. Voimaantulovuodeksi ehdotimme 2019, kun hallitus oli ehdottanut 2020. Kaikki em. ehdotukset teimme valtiovarainvaliokunnan verojaostossa, mutta ne eivät saavuttaneet kannatusta.

Olisimme näiden esitysten kaaduttua tietenkin halunneet saada hyväksytyksi edes hallituksen esityksen mukaisen enimmäiseurorajan 25 000 euroa, mutta sekään ei kelvannut komissiopelkoiselle Kokoomukselle. Asia vietiin pelisääntökeskusteluun ryhmänjohtajatasolle, kuten kuuluu. Tälläkään päätöksentekotasolla Kokoomus ei muuttanut kantaansa.

Asian käsittelystä jäi epämiellyttävä maku. Jokainen ymmärtää, että taannehtiva verovelvolliselle epäedulliseen suuntaan menevä verolainsäädäntö ei ole Suomen perustuslain mukaan mahdollista. Verotuksen tulee lisäksi olla tarkkarajaista ja täsmällistä. On mieletöntä puhua, että veroprogressio ja veroluoton korko perittäisiin takaisin 10 vuodelta taaksepäin, kun verolainsäädännön mukaan vanhin verovuosi, johon voidaan palata, on verovuosi 2013. Tämänkin on sentään oltava lakiin perustuvaa. EU:ssa kunnioitetaan jäsenmaiden valtiosääntöperinnettä.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri