Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Satovahinkovakuutusten vapauttaminen vakuutusmaksuverosta etenee

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 12/2018)

Hallitus on valmistellut esityksen, jonka mukaan satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutukset vapautettaisiin vakuutusmaksuverosta vuosiksi 2019-2027. Laki tulisi voimaan 1.1.2019.

Esityksen antaminen eduskunnalle voi kuitenkin viivästyä vuoden 2019 puolelle, koska esitys on ennen sen antamista notifioitava EU:n komissiolle. Laki tulee voimaan vasta EU:n komission hyväksyttyä sen.

Valtiovarainministeriö pyysi 5.11.2018 hallituksen esityksestä lausunnot, jotka oli annettava viimeistään 19.11.2018. Esitys on valmisteltu yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Satovahinkojen korvausjärjestelmä kumottiin

Aikaisemmin valtio korvasi satovahinkoja vuosikymmenien ajan. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2013 antamasta esityksestä satovahinkojen korvausjärjestelmä kuitenkin kumottiin. Satovahinkolain mukaisia korvauksia maksettiin vielä vuoden 2015 satovahingoista.

Satovahinkojen korvausjärjestelmä muistetaan monina vuosina liian ankaraksi päätetystä omavastuusta ja liian matalaksi jätetystä satovahinkojen korvausprosentista. Järjestelmän hyviin puoliin kuului tilakohtainen satovahinkojen arviointi. Hehtaarikohtaisia yleiskorvauksia maksettiin vain harvoin.

Satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutukset

Satovahinkovakuutusten tuotekehitys ja markkinoiden luominen on vasta alkutekijöissään Suomessa. Satovahinkovakuutuksia on vuodesta 2016 lähtien tarjonnut kaksi suomalaista vakuutusyhtiötä. Vuonna 2018 peltoalasta oli satovahinkojen varalta vakuutettu vain noin yksi prosentti. Kasvintuhoojavahinkojen varalle Suomessa ei ole tällä hetkellä lainkaan vakuutustarjontaa.

Syynä satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutusten vähäiseen kysyntään on osaltaan Suomessa sovellettava vakuutusmaksuvero korkeine 24 prosentin verokantoineen. Vakuutusten kattavuus on ollut suppea aiemmin voimassa olleeseen lakisääteiseen valtion satovahinkojen korvausjärjestelmään verrattuna. Vakuutusten nojalla vain poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamat vahingot ovat voineet tulla korvattaviksi.

Vakuutusmaksuvero

Vakuutusmaksuveroa ei ole harmonisoitu EU:ssa. Vakuutusmaksuveroa koskevat ratkaisut ovat siten kansallisia. Jäsenvaltioissa, joissa vakuutusmaksuvero on käytössä, vakuutusmaksuverojärjestelmät eroavat toisistaan niille asetettujen tavoitteiden sekä veropohjan ja verokantojen osalta.

Jokainen vakuutuksenantaja, joka harjoittaa Suomessa vakuutusliikettä, on verovelvollinen valtiolle vakuutusmaksuverosta sen mukaan kuin vakuutusmaksuverolaissa säädetään. Jos vakuutusmaksu suoritetaan muulle kuin Suomessa vakuutusliikettä harjoittavalle vakuutuksenantajalle, verovelvollinen on vakuutuksenottaja. Ulkomaisella ETA-vakuutusyhtiöllä on oltava veron suorittamista varten Suomessa kotipaikan omaava edustaja.

Vakuutusmaksuverolain veropohja on laaja ja se kattaa yleisesti vakuutukset, joiden kohteena on Suomessa oleva omaisuus ja elinkeinotoimintaan liittyvä etuus. Nykyiset verovapaudet liittyvät sosiaalivakuutuksiin, henkilövakuutustoimintaan ja kansainväliseen tavaraliikenteeseen. Lakiin ei nykyisin sisälly toimialakohtaisia vapautuksia, joiden kohteena olisi tietty toimiala tai etuus.

Vakuutusmaksuvero on mielletty arvonlisäverotusta täydentäväksi erityiseksi kulutusveroksi. Vakuutusmaksuveron verokanta on seurannut arvonlisäveron yleistä verokantaa ja on tällä hetkellä 24 prosenttia. Vakuutusmaksuverokannat ovat Euroopassa yleisesti Suomessa käytössä olevia matalampia. Euroopassa on myös valtioita, joissa vakuutusmaksuveroa ei peritä.

Valtiontuki

EU:n komissiolta maaliskuussa 2018 saatujen alustavien tietojen mukaan satovahinkovakuutusten vapauttaminen vakuutusmaksuverosta katsottaisiin valtiontueksi. EU:n valtiontukisääntelyn mukaan valtiontueksi katsotut toimenpiteet on ilmoitettava komissiolle ennen niiden käyttöönottoa.

Hallituksen linjaus

Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti elokuussa 2018 pidetyssä budjettiriihessä poistaa vakuutusmaksuveron satovahinko- ja kasvitautivakuutuksilta vuosiksi 2019-2027. Vapauksen esittäminen määräaikaiseksi johtuu mm. siitä, että EU:n komissio tekee valtiontukipäätöksen määräaikaisena. Päätös vapautuksen jatkamisesta tehtäisiin vakuutusten toteutumisen arvioinnin jälkeen. Nyt tuki toteutettaisiin maatalouden ns. ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella, koska se on nopein tapa saada EU:n komission hyväksyminen toimenpiteelle.

Vakuutusmaksuveron tuotto valtiolle oli vuonna 2017 768 miljoonaa euroa. Satovahinkovakuutuksista kertyi v. 2017 vakuutusmaksuveroa alle 0,1 miljoonaa euroa eli alle 100 000 euroa. Karkeasti arvioituna verotuoton menetys olisi alle 10 miljoonaa euroa, jos koko Suomen peltoala vakuutettaisiin laajasti kattavilla satovakuutuksilla. Todennäköinen verovaikutus on enintään 1-2 miljoonaa euroa vuodessa.

Vakuutusmaksuverosta vapauttamisen tulee alentaa vastaavasti vakuutusmaksua. Tämä tulee varmistaa vakuutusmaksujen seurannalla. Vakuutusmaksuveron poistamisen ohella vakuutusmaksuja voi laskea kysynnän kasvusta johtuva vakuutuksenottajien määrän kasvu.

Satovahinkovakuutuksen valtiontuki mahdollistettiin EU:n maatalouspolitiikan ns. terveystarkastuksessa 20.11.2008. Jäsenvaltiolla on oikeus korvata 65 % viljelijän satovahinkovakuutusmaksusta. Valtio maksaa tämän tuen suoraan viljelijälle, ei vakuutusyhtiölle. Olennaista on, haluavatko tuottajajärjestöt, että viljelijöiden niukkoja yhteisiä tukivaroja käytetään satovakuutusmaksujen subventointiin.

Esko Kiviranta
Kansanedustaja, kesk.

Varsinais-Suomen vaalipiiri