Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Kotitalousvähennyksen käyttö lieventää veroprogressiota

Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 6/2017.

Suomessa on erittäin ankara ansiotulon veroprogressio tulotason vähänkin noustessa. Myös pääomatulon verotukseen sisältyy progressioelementti. Kotitalousvähennyksen käyttö antaa pientä helpotusta korkeaan ansiotulon marginaaliveroon, joka meillä on kansainvälisessä vertailussakin poikkeuksellisen kova. Kotitalousvähennys on verosta tehtävä vähennys.

Vähennykseen oikeuttava työ

Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö, ei sen sijaan uudisrakentaminen. Kotitalousvähennyksen säätämisestä alkaen sen yhtenä perusperiaatteena on ollut vähennyksen myöntäminen ainoastaan sellaisista työsuorituksista, jotka on tehty vähennystä vaativan verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Esimerkiksi muualla pidettävien juhlien järjestäminen tai ruuanlaitto muualla ei oikeuta vähennykseen. Sama koskee myös mm. muualla tapahtuvaa vaatteiden huoltoa.

Kotitalousvähennys voidaan myöntää myös työstä, joka on tehty verovelvollisen tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Vähennykseen oikeuttaa myös työ, joka on tehty ottovanhempien, kasvattivanhempien ja näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Kotitalousvähennyksen voi tehdä kumpi tahansa puolisoista tai molemmat puolisot.

Palkkatyö vai yritykseltä ostettu palvelu?

Kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä on noussut 1.1.2017 alkaen. Viimeistään nyt on aika suunnitella tämän vuoden kotitalousvähennyksen käyttö. Tietyn vuoden kotitalousvähennys voi koostua sekä palkansaajalta että yritykseltä ostetuista palveluista.

Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa 20 % palkasta ja palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut (työnantajan sairausvakuutusmaksu, pakollinen työeläkemaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu).

Jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yrittäjältä tai yritykseltä, vähennys on 50 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta (ks. KHO 2009/1897, jossa katsottiin, että kotitalousvähennys oli oikeus tehdä työkorvauksesta, johon sisältyi palkkakustannukset, toimittajan kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia sekä laitteista aiheutuvia kustannuksia, ts. myös konetyön osuus oikeutti kotitalousvähennykseen).

Myös tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta saa vähentää 50 % kotitalousvähennyksenä.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2400 euroa vuodessa. Vähennys on henkilökohtainen. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin. Puolisoiden yhteenlaskettu kotitalousvähennys on näin ollen 4 800 euroa. Vähennykseen sovelletaan 100 euron omavastuuosuutta, puolisoihin erikseen.

Puolisoiden täysi 4 800 euron kotitalousvähennys verovuonna 2017 edellyttää kummankin puolison 100 euron omavastuu huomioon ottaen, että heidän kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työsuhdetyöstä kalenterivuonna maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksu, pakollinen työeläkemaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu yhdessä palkasta vähennykseen oikeuttavan 20 %:n osuuden kanssa on vähintään 5 000 euroa.

Vastaavasti puolisoiden on, kummankin 100 euron omavastuu huomioon ottaen, saadakseen täyden 4 800 euron kotitalousvähennyksen verovuonna 2017 maksettava kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintärekisteriin merkitylle yrittäjälle vähintään 10 000 euroa, koska kotitalousvähennys tässä tapauksessa on 50 % maksetusta arvonlisäverollisesta työkorvauksesta.

Kotitalousvähennys voidaan tositteiden tai muun selvityksen perusteella ottaa huomioon jo ennakkoperinnässä ennakonpidätyksen alennuksena ja ennakonkannossa.

Kotitalousvähennystä ei myönnetä siltä osin kuin samaa työsuoritusta varten on saatu muuta yhteiskunnan tukea.

Käytännön esimerkkejä vähennyksen käytöstä

Verohallinto on 13.1.2017 päivittänyt yksityiskohtaisen 59-sivuisen kotitalousvähennystä koskevan ohjeensa (ks. vero.fi).

Tavanomaista kotitaloustyötä on esim. ruuanlaitto, siivous, pyykinpesu, silitys ja muu vaatteiden hoito. Vähennykseen oikeuttaa myös piha-alueen ja puutarhan hoito, kuten nurmikon ja pensasaidan leikkaus, pihapuiden kaato, kattojen ja räystäskourujen puhdistus, puiden hakkuu, lumen luonti, piha-alueen auraus sekä muu pihan ja rakennusten puhtaanapito. Myös kaupassa käynnin, asioinnin ja lemmikin ulkoiluttamisen voidaan katsoa kuuluvan tavanomaiseen kotitaloustyöhön, kun se on osa muuta, laajempaa vähennykseen oikeuttavaa työtä.

Vähennykseen oikeuttavaksi kotitaloustyöksi ei ole katsottu esim. jätteiden kuljetusta, likakaivon tyhjennystä, muutto- ja kuljetuspalveluja, huonekalujen verhoilua, hälytysjärjestelmien asentamista eikä asunnon tai rakennuksen kuntotarkastusta. Myöskään suunnittelutyötä (esim. sisustussuunnittelu) ei ole pidetty vähennykseen oikeuttavana kotitaloustyönä, koska sitä ei tehdä varsinaisesti asiakkaan kotona.

Hoiva- ja hoitotyö voi olla esim. syöttämistä, pukemista, pesemistä ja auttamista ulkoilussa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa.

Kampaajan, parturin, kosmetologin ja jalkahoitajan palvelut tai muut vastaavat palvelut eivät oikeuta vähennykseen. Ne eivät ole tavanomaista kotona tehtävää hoiva- tai hoitotyötä, vaikka työ poikkeuksellisesti suoritettaisiin asiakkaan kotona.

Koulumenestystä tukevan kotiopetuksen ostamista lapsille ei pidetty kotitalousvähennykseen oikeuttavana hoiva- tai hoitotyönä eikä muunakaan kotitalousvähennykseen oikeuttavana työnä.

Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin, ei sen sijaan uudisrakentaminen. Laajakin omakotitalon perusparannustyö on katsottu kotitalousvähennykseen oikeuttavaksi.

Asunnon ja vapaa-ajan asunnon perusparannus- ja kunnossapitotyötä on esim. keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sauna- ja kellaritilojen remontti mukaan lukien sähkö- ja putkityöt. Myös omakotirakennuksen ulkokunnostus, kuten maalaus ja parvekelasien asennus, oikeuttavat vähennykseen.

Asunnon kunnossapitotyöksi katsotaan myös mm. vesi-, viemäri- ja kaukolämpöjärjestelmiin, lämmitykseen yleensä, sähköistykseen, tietoverkkojen (kuten valokuituisen tilaajaliittymän) rakentamiseen sekä ilmastointiin liittyvät perustamis-, asennus- ja korjaustyöt. Esimerkiksi aurinko- tai maalämpöjärjestelmän rakentaminen on vähennykseen oikeuttavaa työtä, samoin lämmitysjärjestelmän, esim. öljylämmitysjärjestelmän, asentaminen, uusiminen, parantaminen ja korjaaminen. Myös pora- tai muun kaivon rakentaminen rinnastetaan asunnon perusparannustyöhön.

Em. työt eivät uudisrakentamisen yhteydessä oikeuta kotitalousvähennykseen, kuten ei itse uudisrakentaminenkaan. Jos jo olemassa olevaan "vanhaan" rakennukseen, esim. kesämökkiin, asennetaan ensi kertaa esim. sähkö- tai vesijohto taikka kiinteistölle rakennetaan jätevesijärjestelmä, se ei ole tässä tarkoitettua uudisrakentamista.

Vähennysoikeus koskee myös hake- ja pellettivaraston rakentamiskustannuksia, koska ko. varastoista on kiinteä yhteys polttokattilaan ja ne ovat näin ollen kiinteä osa lämmitysjärjestelmää. Erillisen varaston rakentaminen rinnastetaan uudisrakentamiseen.

Vähennykseen oikeuttavana kunnossapitotyönä pidetään myös lämmityskattilan öljypolttimon huoltoa, lämmityskattilan puhdistusta, lämmityskattilan hyötysuhdemittausta ja ilmanvaihtolaitteiden puhdistusta, mittausta, säätämistä sekä huoltoa, mutta ei tulisijojen ja hormien nuohoustyön teettämistä, joka on kiinteistön omistajan tai haltijan lakisääteinen velvollisuus. Nuohousmaksua ei näin ollen saa lukea kotitalousvähennyksen perusteeseen.

Asunnon kuntoa koskevista mittauksista aiheutuneet kulut saa vähentää vain, kun ne ovat osa muuta asunnon perusparannus- ja kunnossapitotyötä.

Asunnon kunnossapitotyönä ei pidetä koneiden ja laitteiden korjaus- tai asennustyötä. Jos kuitenkin kodinkoneiden asennus esim. keittiöremontin yhteydessä on osa suurta korjausurakkaa, se voidaan katsoa osaksi korjaustyötä. Jos kysymyksessä on esim. keittiökaappien asennus, se voidaan rinnastaa asunnon korjaamiseen ja kunnostamiseen.

Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön sovelletaan kotitalousvähennystä, kuten asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöhön.

Vähennys ei koske piha-alueen ulkopuolisia töitä, kuten johtojen ja putkien vetämistä piha-alueen ulkopuolelle tai vaikkapa rannan ruoppausta.

Asunto-osakeyhtiö

KHO on katsonut päätöksessään 2012/642, ettei asunto-osakeyhtiön osakkaalla ollut oikeutta kotitalousvähennykseen asunto-osakeyhtiön päättämän ja sen vastuulle kuuluvan putkiremontin kustannusten osalta.

Verohallinnon 8.11.2012 antamaan kotitalousvähennystä koskevaan ohjeeseen sisältyy erittäin yksityiskohtainen ohjeistus kotitalousvähennyksestä asunto-osakeyhtiössä. Keskeinen seikka on kunnossapitovastuun jakaantuminen asunto-osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön osakehuoneiston omistajan kesken. Asunto-osakeyhtiö ei voi saada kotitalousvähennystä.

Liittymismaksu

Verohallinto on 15.4.2014 antanut yksityiskohtaisen ohjeen myös liittymismaksuista kotitalousvähennyksen perusteena. Liittymismaksu, joka koskee uudisrakentamista, ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Asennustyötä ei kuitenkaan pidetä uudisrakentamisena, jos se liittyy vanhaan rakennukseen.

Verovelvollisen on esitettävä selvitys siitä, mikä osa vakiohintaisesta liittymismaksusta on vastiketta vakituisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa tai näiden piha-alueella suoritetusta vähennykseen oikeuttavasta työstä. Loppuosa liittymismaksusta on vähennyskelvotonta. Ohjeen mukaan parhaat edellytykset antaa verovelvolliselle verotusta varten tiedot näistä seikoista on liittymismaksun saaneella yhteisöllä.

Varsinais-Suomen vaalipiiri