Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

Budjetin verolait eduskuntaan

Hallitus antoi 19.9.2017 eduskunnalle vuoden 2018 talousarvioesityksen. Eduskunta sai tässä yhteydessä käsiteltäväkseen myös keskeisiä budjettiin liittyviä verolakiesityksiä. Osa annetaan myöhemmin, takarajana 26.10.

Hallitus on toteuttanut merkittäviä ansiotulon veronkevennyksiä vuosina 2016 ja 2017. Vuonna 2018 hallitus jatkaa tällä hyvällä linjalla mm. palkansaajamaksujen (eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut) korotusten kompensoimiseksi.

Palkkatulon verotuksen arvioidaan pysyvän suunnilleen nykyisellään, kun otetaan huomioon vuodelle 2018 päätetyn palkansaajamaksujen korotukset sekä yleisen ansiotason nousu.

Ansiotulon veronkevennys koskee luonnollisesti myös yritystulon ansiotulo-osuutta, maatalouden tulo mukaan lukien.

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan v.2018 tehtäväksi indeksikorotus kaikilla tulotasoilla 1,5 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Indeksitarkistus toteutetaan korottamalla progressiivisen tuloeroasteikon kaikkia tulorajoja 1,5 prosentilla sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen enimmäismääriä. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja pidetään 74 200 eurossa, vaikka hallituksen aikaisemman päätöksen mukaisesti alaraja olisi noussut takaisin 90 000 euroon. Vuonna 2018 valtionverotuksessa verotettavaa ansiotuloa yli 74 200 euroa vuodessa saavia arvioidaan olevan noin 118 000.

Vuoden 2018 tuloveroasteikko

Valtionverotuksessa sovelletaan ansiotulon progressiivista tuloveroasteikkoa. Vuoden 2017 asteikkoon verrattuna asteikon tulorajoja korotetaan 1,5 prosentilla. Tämän lisäksi asteikon kolmannen tuloluokan tulorajaa korotetaan 600 eurolla. Alimmassa tuloluokassa marginaaliveroprosenttia alennetaan nykyisestä 6,25 prosentista 6 prosenttiin, toisessa tuloluokassa 17,5 prosentista 17,25 prosenttiin, kolmannessa tuloluokassa 29,5 prosentista 29,25 prosenttiin ja ylimmässä tuloluokassa 31,5 prosentista 31,25 prosenttiin.

Klikkaa tästä nähdäksesi vuoden 2018 asteikon ja tästä nähdäksesi vuoden 2017 asteikon.

Työtulovähennys

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 1420 eurosta 1540 euroon. Vähennys pienenisi puhtaan ansiotulon 33 000 ylittävältä osalta 1,65 prosentilla nykyisen 1,51 prosentin asemesta. Työtulovähennys nollautuu näin ollen noin 127 000 euron puhtaan ansiotulon kohdalla. Vähennyksen kertymäprosentti olisi edelleen 12 prosenttia 2500 euroa ylittävältä osalta. Työtulovähennys koskee myös maatalouden ansiotuloa muun yritystulo tavoin.

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3060 eurosta 3100 euroon. Perusvähennys koskee kaikkea ansiotuloa, myös maatalouden ansiotuloa. Palkansaajalla perusvähennys ulottuu noin 26 600 euron vuosituloihin asti, eläkkeensaajalla noin 22 400 euron vuosituloihin.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus

Hallitus päätti kevään 2017 puolivälitarkastelussaan edistää työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia selkeyttämällä ja laajentamalla työnantajan kustantamaa koulutuksen verovapautta työntekijän verotuksessa.

Ehdotetun säännöksen mukaan veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Myös matkakustannusten korvaukset, jotka johtuvat työnantajan kustantamasta koulutuksesta olisivat verovapaita samoin perustein kuin työmatkasta saadut matkakustannuskorvaukset (siis kilometrikorvaukset ja päivärahat).

Veronalaista tuloa ovat kuitenkin matkakustannusten korvaukset matkoista, jotka työntekijä tekee opiskellakseen ylioppilastutkintoa, ammatillista perustutkintoa tai korkeakoulututkintoa. Tämä säännös koskisi myös ulkomaista opiskelua.

Työnantajan kustantaman koulutuksen katsottaisiin aina tapahtuvan työnantajan intressissä ja olevan verovapaata, kun se on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa. Työtehtävien vaihtumisella ei siten olisi vaikutusta koulutuksen verovapauteen. Työntekijän aikaisemmalla koulutuksella tai työkokemuksella ei myöskään olisi merkitystä arvioitaessa työnantajan intressiä. Koulutuksen tulee tapahtua voimassaolevan työ- tai virkasuhteen aikana.

Uutta säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon ja hallintoon samoin kuin osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin. Sekään että osakas olisi yhtiön ainut työntekijä, ei estäisi koulutuksen verovapautta eikä säännöksen soveltamista koulutukseen liittyviin matkakustannuskorvauksiin.

Myös ajokortin kustantaminen voisi olla lainkohdan tarkoittamaa koulutusta silloin, kun autolla ajaminen kuuluu työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin. Esimerkiksi jos työntekijän työtehtäviin kuuluisi yrityksen henkilöauton, pakettiauton tai kuorma-auton kuljettaminen, työnantaja voisi kustantaa työntekijän ajokortin ilman, että siitä syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa. Sama koskee pakostakin traktorin ajokorttia, vaikkei sitä hallituksen esityksessä mainitakaan.

Pelkästään se, että työntekijä tarvitsisi autoa asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin, ei oikeuttaisi työnantajaa kustantamaan työntekijän ajokorttia verovapaasti.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus voisi koskea myös peruskoulutusta. Näissä tapauksissa työnantaja voisi maksaa myös verovapaita päivärahoja ja kilometrikorvauksia esimerkiksi ammattikorkeakoulun tai yliopiston lähiopetuspäiviltä. Työnantajan kustantama koulutus voi tapauskohtaisesti olla työntekijälle verovapaata, vaikka samat koulutusmenot olisivat työntekijän itsensä maksamina vähennyskelvottomia. Työnantajan maksaessa kustannukset kysymys on siitä, katsotaanko koulutus hankituksi työnantajan tulonhankkimistoimintaa varten vai onko tarkoituksena antaa työntekijälle palkkaan rinnastettava etuus.

Tilapäinen työskentely erityisellä työntekemispalkalla

Hallitus päätti puolivälitarkastelussaan edistää työvoiman alueellista liikkuvuutta pidentämällä verovapaiden päivärahojen aikarajaa. Hallitus esittää linjauksensa mukaisesti komennusmiesten verovapaiden päivärahojen maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennettäväksi kolmeen vuoteen.

Osakeyhtiöittämisen varainsiirtoverovapaus

Hallitus on antanut eduskunnalle varainsiirtoverolain muuttamista koskevan esityksen, jolla toteutetaan hallitusohjelman mukainen osakeyhtiöittämisen varainsiirtoverovapaus yritysmuodon muutoksessa. Lain muutos tulee voimaan 1.1.2018.

Esityksessä ehdotetaan varainsiirtoverolakia muutettavaksi siten, ettei varainsiirtoveroa tarvitse maksaa tuloverolain 24 §:n mukaisessa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja taikka maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa toimintaa jatkamaan osakeyhtiön. Varojen ja velkojen tulee siirtyä sellaisenaan osakeyhtiöön. Myöskään omistussuhteet eivät saa muuttua.

Osakeyhtiömuotoisia maatiloja on Suomessa noin 700. Osakeyhtiömuotoon siirtyminen on kuitenkin vähitellen kiihtynyt myös maataloudessa muiden perheyritysten tapaan. Osakeyhtiöittämisen edut koskevat sellaisia hyvin kannattavia ja/tai sivutoimisia maatiloja, joissa merkittävä osuus tulosta verotetaan ansiotulon ankarilla rajaveroasteilla.

Varainsiirtoverokohtelua koskevan hallitusohjelmakirjauksen johdosta osakeyhtiöittämisten toteuttamista on lykätty. Varainsiirtoverokanta kiinteistön luovutuksesta on 4 %. Selvää on, että varainsiirtoverokustannuksen poistuminen lisää maatalouden yhtiöittämisiä vuoden 2018 alusta lähtien.

Osakeyhtiön tuloa verotetaan 20 prosentin yhteisöverokannalla. Tämä mahdollistaa luonnollisena henkilönä toimimista tehokkaammin yhtiön investointeja varten otettujen velkojen maksamisen tulorahoituksella, ääritapauksessa jopa 80 %:n suuruisella verotettavan tulon osuudella. Yhtiön jakamista osingoista 25 % verotetaan pääomatulona, jos osinkoa jaetaan korkeintaan 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta ja omistaja saa näitä osinkoja kaikista listaamattomista yhtiöistä (joissa on omistajana) enintään 150 000 euroa vuodessa. Muu osa em. rajoissa jaetusta osingosta on verovapaata tuloa. Osakeyhtiön maksaman yhteisöveron ja osingosta maksetun veron yhteismääräksi muodostuu näin noin 26 %. Verotusta voi optimoida myös maksamalla omistajille ansiotulona verotettavaa palkkaa.

Tupakkaveroa kiristetään

Savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotettaisiin keskimäärin 21 prosenttia. Korotukset toteutettaisiin kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehtäisiin vuoden 2018 alusta, toinen heinäkuun 2018 alusta, kolmas vuoden 2019 alusta ja neljäs heinäkuun 2019 alusta. Korotukset olisivat pääsääntöisesti senttimääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa.

Yleisradiovero

Hallitus esittää, että yleisradioveroa maksettaisiin 1.1.2018 alkaen 2,5 prosenttia tulojen 14 000 euroa ylittävästä osasta. Tuloperusteet eivät muuttuisi. Yleisradioveron enimmäismäärä korotettaisiin 143 eurosta 163 euroon.

Yleisradioveroa maksavien lukumäärä alenisi ehdotuksen johdosta noin 400 000 henkilöllä. Esim. eläketulon osalta maksukynnys nousisi nykyisestä noin 10 294 eurosta 14 000 euroon.

Kiinteistövero

Pieneen vesi- tai tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megawattia, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Hallitus ehdottaa, että 10 megawatin tehoraja laskettaisiin yhteisen liittymispisteen kautta sähköverkkoon kytkettyjen voimalaitosten yhteenlasketun nimellistehon perusteella (ns. piuhamalli). Esitys kohdistuu käytännössä tuulivoimaloihin.

Uutta säännöstä on tarkoitus soveltaa jo vuoden 2018 kiinteistöverotuksessa.

Tulevaa

Syksyn aikana on eduskuntaan tulossa alkoholiverolain muutos, joka korottaisi alkoholiveron vuotuista tuottoa noin 100 miljoonalla eurolla. Hallitus on myös päättänyt antaa nestemäisten polttoaineiden valmisteverolain muutosesityksen, joka korottaisi lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden vuotuista valmisteveroa 45 miljoonalla eurolla.

Varsinais-Suomen vaalipiiri