Esko Kiviranta- Edustajasi Eduskunnassa -

EU:n maatalousuudistuksen lykkäys tuntuu onnenpotkulta

(Julkaistu Käytännön Maamies -lehden numerossa 2/2013)

EU:n maatalouspolitiikan uudistus lykkääntyy EU:n komission esityksestä yhdellä vuodella eli vuoteen 2015. Ministeri Jari Koskinen on saanut kertoa viljelijöille ilosanoman, jonka mukaan nykyiset EU-tuet säilyvät pääosin ennallaan vuonna 2014. Tämä vaikuttaa torjuntavoitolta. Yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkauden järjestelyt koskevat sekä EU:n kokonaan rahoittamia tulotukia (kuten tilatuki ja tuotantoon sidotut tuet) että EU-osarahoitteisia tulotukia (kuten luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki). Jos vielä kansalliset 141-tuet pysyvät vuonna 2014 vuoden 2013 tasolla, se haiskahtaa jo neuvottelutulokselta.

Vuoteen 2015 lykätystä uudistuksesta ei kovin järkevästi voi keskustella, ennen kuin eurot ovat tiedossa. Huippukokous pyrkii päättämään EU:n rahoituskehyksistä vuosille 2014-2020 tämän lehden ilmestymisen aikoihin eli 7.-8.2.2013. Edellinen yritys oli viime marraskuussa. Lainsäädäntöä koskevat päätökset on tarkoitus tehdä sekä Euroopan parlamentin täysistunnossa että maatalousministerien neuvostossa maaliskuussa 2013. Sopu parlamentin ja neuvoston välillä yritetään saada aikaan kesäkuussa 2013.

Parlamentin maatalousvaliokunta äänesti

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta äänesti 23.-24.1.2013 parlamentin omista kompromissiesityksistä. Suomessa on riemuittu erityisesti valiokunnan turvemaiden ensikyntökieltoa koskevasta kielteisestä kannasta. Myös Etelä-Suomessa on helppoa yhtyä tähän iloon ja riemuun niin kauan kuin näille kyntöraivioille ei esitetä luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea, jotka käytännössä jouduttaisiin ottamaan pois nykyisten peltojen ko. tuista. Se koettelisi eteläistä Suomea. Tukialue näissä tuissa on koko maa.

Turvemaita on EU:n alueella vain Irlannissa ja Suomessa, jossa ne keskittyvät Pohjanmaalle, Pohjois- ja Itä-Suomeen sekä keskiseen Suomeen. Kyntökieltoa esittänyt EU:n komissio perusteli kantaansa hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä. Suomen hallitus puolsi komission esityksen hyväksymistä, mutta eduskunnassa maa- ja metsätalousvaliokunta otti kielteisen kannan, jota suuri valiokunta seurasi.

Parlamentin maatalousvaliokunta teki myös päätöksiä, jotka antavat mahdollisuuden sisällyttää nykyisen ympäristötukiohjelman mukaisia toimenpiteitä ehdotettuihin viherryttämistoimiin ja alentavat ns. ekologisen alan vaatimusta.

Suomessa on oltu tyytyväisiä myös siitä, että tuotantoon sidottuja tukia saa valiokunnan päätöksen mukaan olla 15 % EU-tuista. Tämä päätös hyödyttää tosiasiassa muita maita kuin Suomea, sillä Suomella oli jo EU:n komission alkuperäisten lainsäädäntöesitysten mukaan oikeus nostaa tuotantoon sidottujen EU-tukien tasoa nykyisestä 10 %:sta 15 %:iin.

Selvänä pidetään, että maatalousvaliokunnan päätökset kestävät myös parlamentin täysistunnossa.

Tuet laskevat, paikkaavatko markkinatuotot?

Vääjäämättömältä näyttää, että maatalouden tulotuet alenevat vuosina 2015-2020 kuuden vuoden mittaisella rahoituskaudella. Nähtäväksi jää, kuinka paljon. Kustannukset nousevat vähintään yleistä hintatason nousua vastaavasti. Teknologisen kehityksen tuoman tuottavuuden nousun parhaat vuodet ovat takanapäin. Hintoja voivat nostaa elintarvikkeiden kysynnän kasvu ja erilaiset luonnonkatastrofit maailmalla. Mutta onko mahdollista jakaa tuloa Suomen elintarvikeketjun sisällä nykyistä oikeudenmukaisemmin ja tätä kautta nostaa tuottajan osuutta?

Hallitus antoi 20.12.2012 eduskunnalle kilpailulain muuttamista koskevan esityksen, jossa määritellään määräävä markkina-asema päivittäistavarakaupassa. Toimijan, jonka markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismyynnissä Suomessa on vähintään 30 %, katsottaisiin olevan olevan määräävässä markkina-asemassa Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla. Lähetekeskustelu täysistuntosalissa käydään ennen helmikuun puoltaväliä.

Kilpailuviraston noin vuosi sitten julkaisemassa selvityksessä todettiin, että kauppa voi erittäin vahvan neuvottelu- ja ostovoiman johdosta toimia suhteessa muihin elintarvikeketjun toimijoihin tavoilla, jotka ovat kilpailun toimivuuden näkökulmasta kyseenalaisia.

Päivittäistavarakaupassa on käytössä kauppatapoja, jotka ovat terveelle kilpailutilanteelle vieraita. Näitä ovat esim. vastikkeettoman markkinointirahan vaatiminen tavarantoimittajilta, kohtuuttomat riskinsiirtoa koskevat kauppaehdot ja tavarantoimittajien kannalta muutoin ilmeisen kohtuuttomat sopimusehdot.

Suomen päivittäistavarakauppa on Euroopan keskittyneintä. Kahdella suurimmalla toimijalla eli K- ja S-ryhmällä on yli 80 %:n osuus päivittäistavarakaupan markkinoista. S-ryhmä ja Lidl ovat pystyneet nostamaan markkinaosuuttaan K-ryhmän kustannuksella. S-ryhmän markkinaosuus on noin 45 %, K-ryhmän noin 35 %, Suomen Lähikauppa Oy:n noin 8 % ja Lidlin ym. noin 12 %.

Muuttaako uusi laki tilannetta?

Kilpailulain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2013. Se koskisi päivittäistavarakaupan vähittäis- ja hankintamarkkinoita. Päivittäistavaroiden käsite pitää sisällään ruoan, juomat, tupakka- ja teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikan.

Lain tavoitteena on parantaa kilpailun toimivuutta päivittäistavaramarkkinoilla. Määräävässä markkina-asemassa oleminen ei sinänsä olisi kiellettyä eikä tavoitteena ole estää tai rajoittaa suurimpien kaupparyhmittymien kasvua.

Aika näyttää, edistääkö laki tervettä kilpailua. Kaupan hyökkäyksistä voisi olettaa, ettei sen odoteta jäävän ainakaan täysin kuolleeksi kirjaimeksi.

- Esko Kiviranta
Varsinais-Suomen vaalipiiri